Ritajärven luonnonsuojelualueen reitit Sastamalassa

Päivämäärä: 26.5.2020

Luontopolkumiehen reittinumero: 140

Reitin pituus: 6,2 km (Valkeajärven ja Ylisen Ritajärven kierrokset)
Kohokohdat: Todella kauniit järvenrantamaisemat ja taukopaikat! 
Parkkipaikka: Tilava parkkipaikka Ritajärventiellä. Osoite noin Ritajärventie 358.
Opasteet/kyltit: Erinomaiset
Varusteet/jalkineet: Reitillä on todella paljon kiviä, juuria, louhikkoa. Suosittelen tukevia ja hyväpohjaisia kenkiä.

Olipa huikean kaunis aamu ja huikean kaunis reitti. Ritajärven luonnonsuojelualue suorastaan lumosi minut ja retkikumppanini. Suunnittelimme molemmat jo uusia retkiä tänne. Mutta aloitetaanpa alusta.

Olin tullut tänne Tampere/Nokia/Sastamala -retkelle oikeastaan sillä ajatuksella, että Ritajärven kierros olisi pääkohteeni. Ritajärvestä ja järvien kierroksista saa muuten hyvin tietoa esim. Retkipaikan jutusta. Oli mukavaa, että saatiin juuri tähän retkeen valitttuna aamuna vielä todella kaunis sää - taisi suorastaan sattua ensimmäinen todellinen kesäaamu. Ajelimme Ritajärventielle ennen aamuyhdeksää ja parkkipaikka löytyi helposti. Autoja oli paikalla muutama, joten joku oli lähtenyt matkaan jo meitäkin ennen. Parkkipaikalla on iso opastaulu, josta voi halutessaan vielä kuvata reittikartankin.  

Meidän ajatuksemme oli kiertää kaikki kolme järveä kiertävä reitti myötäpäivään - ensin Valkeajärvi, sitten Ylinen Ritajärvi ja Alinen Ritajärvi. Tämä suunnitelma epäonnistui, vaan palataanpa siihen asiaan sitten kun sen aika on. Parkkipaikalta kävellään joka tapauksessa ensin Valkeajärvelle ja sieltä meidän suuntanamme olisi Kannas. Paavinhatun taukopaikan halusimme jättää loppupuolelle reittiämme.

Alkumatka sujui leveähköllä polulla mukavassa sekametsässä. Valkeajärven kierros on merkitty sinisin merkein. 

Valkeajärven rannassa on jo ensimmäinen istuskelupaikka, penkki komealla järvinäkymällä. Tästä kurvasimme siis vasemmalle. 

Maisema oli tyyni ja rauhaisa. Joitakin ihmisten ääniä kuului jostain vastarannalta, muuten oli hiljaista.

Kannaksen taukopaikka läheni, kävelty noin 800 metriä. Valkeajärven rannalla reitti kulkee osaksi myös pitkoksilla ja puisilla silloilla, matka sujuu kohtalaisen helposti.

Taukopaikalta nousi savu. Juttelimme tovin paikalle saapuneen pariskunnan kanssa, he olivat lähteneet kierrokselleen hieman ennen meitä. Sain mukavia reittivinkkejä, kiitoksia!

Heti Kannaksen taukopaikan jälkeen siirrytään pois Valkeajärven rannasta. Pieni kannaksen ylitys ja saavutaan Ylisen Ritajärven rantaan. Lisää idyllisiä järvenrantoja!

Tämä idylli oli kuitenkin hankalampi kulkea. Jos Valkeajärven rannalla oli rakenteita, jotka helpottivat juurien ja kivien ylityksiä, niin täällä niitä ei ollut. Matka eteni hyvin hitaasti ja askel kerrallaan. Noin kilometri hidasta etenemistä ja saavuttiin seuraavalle, hieman vaatimattomammalle taukopaikalle. Tässä päätimme pitää kahvitauon. Kyllä maistui - niin maisema kuin eväätkin.

Hidas etenemisemme jatkui. Noin kahden ja puolen kilometrin jälkeen saavutimme Ylisen Ritajärven pohjoisimman lahden ja sieltä polku kääntyy takaisin etelää kohti. Tässä ylitetään rantakallio ja samalla kävimme tämän reitin korkeimmalla kohdalla. Korkeusero oli maltillinen, sitä kertyi noin 20 metriä.

Kalliolta taas järven rantaan - kivien ja juurien ylitys jatkui. Oltiin kävelty kolme kilometriä ja aikaa oli mennyt jo puolitoista tuntia. Tässä vaiheessa aloimme miettiä, kävelisimmekö tosiaan koko kolmen järven kierroksen - siihen saattaisi mennä yli neljä tuntia. Lopulta päätimme, että kurvaamme Ylisen Ritajärven jälkeen takaisin Valkeajärvelle. Ennen Valkeajärvelle saapumista on seuraava taukopaikka, Louhi. Rannassa oleva istuskelupaikka oli varattu, joten kiersimme Louhen ja nousimme sen taakse kalliolle. 

Louhen jälkeen ylitetään pieni suolahti pitkospuita pitkin. 

Tämän jälkeen saavuttiin pisteeseen, jossa kaikki kolme reittiä yhtyivät. Ylisen Ritajärven kierros oli merkitty punaisella värillä, Alisen Ritajärven kierros taas keltaisella. Se jäi siis tänään kävelemättä.

Reitin kaunein paikka lienee Valkeajärven eteläisin lahti, josta blogin pääkuvan on otettu. Valkeajärven lounaisrannalla on myös Paavinhattu. Taukopaikka, jossa on useampi istuskelupaikka - yksi aivan rannassa ja pari penkkiä ja tulipaikka myös parinkymmenen metrin päässä mäen päällä. Täällä oli myös Paavinhatun kota, joka oli toki suljettu nyt korona-aikana.

Luontopolkumies Paavinhatun opasteiden edessä. 

Paavinhatun taukopaikalta laskeuduttiin taas alas rantaan ja lähdettiin kohti parkkipaikkaa. Paavinhatusta on noin kilometri takaisin parkkipaikalle.

Tämän reitin kiertämiseen meni meillä noin kolme tuntia ja vartti, matkaa siis kertyi vähän yli kuusi kilometriä. Normaalisti lasken perusvauhdiksi kolme kilometriä per tunti, joten täällä vauhti oli huomattavasti hitaampaa, kiitos hitaan maaston. Valkeajärven reitillä tapasimme aika monta muutakin retkeilijää, Ylisellä Ritajärvellä emme ainuttakaan. Parkkipaikka tuntui olevan täynnä, kun sinne palasimme, joten toukokuun lopun arkipäivänäkin paikka oli ilmeisen suosittu. 

Huikea kokemus. Erityisesti Valkeajärven ympärikävely oli hieno elämys. Ritajärven luonnonsuojelualue valloitti meidät. Varaa hyvin aikaa ja käy ihastumassa!