Mallusjoen vanha metsä Orimattilassa

Päivämäärä: 1.5.2020

Luontopolkumiehen reittinumero: 115
Reitin pituus: 2 km (pisin kierros)
Kohokohdat: Vanhan metsän lumo
Parkkipaikka: Urheilukentän laidalla, Selventie, Orimattila. Polku alkaa noin parisataa metriä aiemmin. Osoite noin Selventie 75.
Opasteet/kyltit: Kohtuullisen hyvät
Varusteet/jalkineet: Reitti on melko kuiva, joten ei erikoisia jalkinevaatimuksia. Polku on kuitenkin melko kapea ja vähän kuljettu, joten kesällä ainakin pitkät lahkeet ovat tarpeen.


Orimattilan retkipäivä, reitti kolme. Olin käynyt Mallusjoen vanhassa metsässä jo aiemmin, joten osasin ajaa Selventietä jalkapallokentän laitaan ja jättää auton siihen. Hiekkatietä parisataa metriä takaisin päin ja tien laidassa on pieni levike sekä opaskyltti. Kartta on todella kulunut, joten se kannattaa mieluummin printata tai katsoa Orimattilan nettisivujen kautta.

Alkumetrit kuljetaan ilmeisesti vanhan pihapiirin halki. Luontopolku on tavallaan kolmiosainen ja ensimmäisen osan nimi on Kotimetsä. Vanhan talon paikasta on selviä jälkiä, pihapuita tai niiden jälkeläisiä - taitaapa talon raunioitakin olla hieman näkyvissä.

Kotimetsästä kertovan opastaulun kohdalla on nuoli ja keltaiset tassunjäljet, kuten muillakin Orimattilassa kävelemilläni luontopoluilla.

Kotimetsässä reitille on kaatunut puita eikä ihan kaikkia ole vielä katkottu tai korjattu pois. Reitti mutkittelee kaatuneiden puiden ympäri ja välillä melkein katoaa kuusitaimikkoon. Eksymisen pelkoa ei toki ole. Huomaa kuitenkin, että reitillä ei ole tuhansia käyttäjiä, polku on kapeahko ja aika vähän tallattu.


Kotimetsästä lähdetään kulkemaan kohti Kääpämetsää ja Tikkametsää, näin nämä kaksi pidempää kierrosta on ainakin netissä nimetty. Puut ovat jykeviä ja korkeita ja auringon valo ei yllä maahan asti - siksi maa lienee paikoitellen vailla aluskasvillisuutta. Lintujen ääniä täällä riitti - hippiäisiä, rastaita, tiaisia, tikkoja. Veikkaanpa, että Mallusjoen vanha metsä on melkoinen lintuparatiisi.

Toisaalta: hetkittäin metsä tuntuu todella ryteikköiseltä. Kuusitaimikkoa on välillä todella tiheästi. 

Reitti kulkee hyvin lähellä pellon laitaa - paikoitellen pelto ja sen takana oleva Mallusjoen kylä on näkyvissä.

Noin kilometri kävelty ja reitti kääntyy takaisin kohti lähtöpistettä, ollaan luontopolun eteläisimmässä kohdassa. Evästauon paikaksi valitsin tämän puunrungon, istuin ensin kahvilla ja sitten nappasin selfie-kuvan samassa paikassa.

Reitin varrella on muutama infotaulu. Tässä taulussa kerrotaan lähteistä. Ilmeisesti kyltin lähellä oli lähde, vaikka en sitä paikallistanut.

Reitti kulkee takaisin Kotimetsään. En ole varma, kävelinkö oikeaa reittiä, sillä taukopaikallani oli kahteen suuntaan keltaisia merkkejä ja valitsin sen reitin, joka oli kaikkein pisin. Jälkeenpäin huomasin, että luontopolkukartassa reitti kääntyi jo Vanhametsä-kyltiltä (joka oli juuri ennen taukopaikkaani) takaisin. Reitin pituudessa eroa ei tullut montaakaan metriä. Nappasin vielä kuvan Kotimetsän kukkaloistosta. 

Kahden kilometrin kävelyyn kului minulta evästaukoineen kolme varttia. Vastaantulijoita oli yksi aikuinen ja yksi koira. Luulen, että reitillä on melko vähän kävelijöitä - toki tämä on melko vaatimaton polku, mutta luontopolkuna ihan mukava. Sopii hyvin Orimattila-retkeilyn yhdeksi osaksi!