Niittylahden retkeilyreitti Kuopiossa
Päivämäärä: 7.9.2021
Luontopolkumiehen reittinumero: 266
Reitin pituus: 11 km
Kohokohdat: Monipuolinen reitti + kaksi näköalapaikkaa
Parkkipaikka: Niittylahdentie 98, tilava parkkipaikka. Paikka kartalla.
Opasteet/kyltit: Hyvät. Yksi harhaan kävely johtui ehkä omasta huolimattomuudestani.
Varusteet/jalkineet: Monenlaista alustaa. Valitse jalkineet, joilla jaksat kävellä yli kymmenen kilometriä. Kosteitakin kohtia on matkalla, se kannattaa huomioida.
Keskivaativa reitti
Yksi tulipaikka
Kuopion seudun retkipäivä alkoi Seinävuoren rotkolaaksossa Tuusniemellä. Sen jälkeen päätin jatkaa päivää Niittylahden retkeilyreiteillä, joiden tiesin sijaitsevan itäisessä Kuopiossa. Osoite löytyi esim. Kuopiotahko.fi-sivuston esittelystä. Iso parkkipaikka on aivan Niittylahdentien laidassa - tilaa oli syyskuisena arkipäivänä runsaasti, ei muita autoja.
Lähtöpaikalla on opastaulu, jossa esitellään alueen erikoispiirteitä. Taustan opasteet osoittavat joko Tonkkurinmäen tai Mustamäen suuntaan.
Kartan olin tällä kertaa printannut paperisena mukaan (samaiselta Kuopiotahko.fi -sivulta löytyy linkki), mutta toki siihen voi tutustua lähtöpaikallakin. Päätin lähteä kiertämään koko reittiä myötäpäivään - ensin Tonkkurinmäen kierroksen (parkkipaikalta länteen) ja sitten Mustamäen suuntaan eli itäiselle reitille.
Tonkkurinmäen kierros sukeltaa heti tiheään kuusikkoon. Reittimerkinnät ovat vihreitä maalimerkkejä, kuten tässä kuusen rungoista näkee.
Nyt seuraa aika lailla 180 asteen käännös ja noustaan Tonkkurinmäen selänteen laelle. Nousua on noin 40 metriä. Heti harjanteen päällä on hauska näköalakivi, jonka päälle voi kiivetä ihailemaan maisemia kohti Kallavettä ja Säyneensalon saarta ja sen takana myös Kuopiota. Sama paikka myös blogin pääkuvassa.
Seuraava kilometri kävelläänkin takaisin kohti parkkipaikkaa, Tonkkurinmäen selännettä pitkin. Oikealle katsoessa Kallavesi siintelee puiden lomasta. Kangasmaastossa on todella mukava kulkea.
Tonkkurinmäen kierros päättyy. Käännyin kohti Mustamäkeä, jonne opaste kertoi matkaksi noin neljä kilometriä. Tässä kuljetaan jonkin matkaa metsätietä pitkin.
Reitti tekee mutkan kohti etelää ja nyt seuraa mukava korpi- tai suo-osuus. Muurankorvessa kävelyä kertyy noin kilometrin matka. Reitillä on melkoinen määrä kaatuneita puita, mietin laskisinko niiden ylityksiä ja alituksia. Silti matka sujui jouhevasti eteenpäin.
Suolla kuvasin myös punaisen haperon, joka oli mielestäni kaunis valioyksilö.
Kartan mukaan reitti nousee pikku hiljaa Muurankorvesta Palokankaalle. Olisiko tämä jo Palokangasta? Noin neljä kilometriä takana.
Neljän ja puolen kilometrin kohdalla seuraa jälleen metsätieosuus. Tässä on myös moottorikelkkareitille tuttuja "liikennemerkkejä". Tapasin metsätiellä herran, joka oli viemässä eväitä sieni- tai marjareissulla oleville seuralaisilleen. Juttelimme jonkun aikaa Kuopion seudun reiteistä ja sain muutaman uuden vinkin, jotka kirjasin puhelimeeni. Kiitos vinkeistä!
Lyhyen metsätieosuuden jälkeen ylitetään Niittylahdentie ja siirrytään ensimmäistä kertaa sen etelä- tai kaakkoispuolelle. Ollaan Asuman kylän lähellä. Välikommentti: Liikkuvakuopio.fi-sivun mukaan Niittylahti-Asuman virkistys- ja ulkoilualue on jopa 900 hehtaarin alue.
Viiden ja puolen kilometrin kohdalla ohitetaan kaunis pieni Joutenlampi. Retkeilyreitti kulkee muutaman sadan metrin matkan lammen rannan tuntumassa.
Muutamassa kohdassa voi piipahtaa ihan lammen rantaankin. Kuvasin lampea yhdellä tällaisella rantaan vievällä polunpätkällä. Rauhallinen lampi, vain yksi venevalkama näkyi vastarannalla.
Joutenlammen rannasta reitti nousee Joutenmäelle - sitten muutama sata metriä tasaista matkaa ja saavutaan Mustamäen laavulle. Sieltä kuului ääniä - olisiko joku muukin retkeilijä saapunut tänne tauolle? Ei, paikalla oli kaksi herraa huoltotöissä - lapioivat soraa tai mursketta peräkärrystä huussin eteen, ilmeisesti siihen oli tekeillä hieman parempi sisääntuloväylä. Istahdin silti laavulle kahville ja otin siitä kuvan lähtiessäni jatkamaan matkaa.
Kävelyä oli takana minun mittauslaitteeni mukaan jo lähes 7 kilometriä. Edessä olisi vielä kylttien mukaan näköalatornille 3 kilometriä ja Tonkkurinmäelle (eli pysäköintipaikalle) 4 kilometriä. Nyt laskeudutaan taas vuorostaan harjanteelta alas. Seuraava kilometri kuljetaan Mustamäen harjanteen juurella, suon laidalla.
Tämä mukava osuus päättyi hiekkatien laitaan. Katsoin kartasta, että vuorossa olisi taas paluu Mustamäen harjanteelle. Polku kääntyisi jossain vaiheessa nousua tieltä pois ja vasemmalle.
Ja nyt minun täytyy myöntää, että tässä kohdassa eksyin. Taisin kävellessäni tutkia kännykästä jotain triviaalia (kuten pysäköintimahdollisuuksia Kuopion majoituspaikkani luona) ja kävelin tietä pitkin melkein kilometrin. Aloin epäillä pudonneeni reitiltä, en nähnyt mitään maalimerkkejäkään. Tutkin asiaa maastokartta-sovelluksista ja huomasin kävelleeni reippaasti ohi. Olin palannut melkein Mustamäen päällä olleen laavun luo. Kävelin hiekkatietä takaisin mäkeä alas ja löysin tienviitat, jotka olivat jääneet huomaamatta - ne ovat kieltämättä vähän huomaamattomasti puiden takana. Hiekkatieosuutta oli vain parisataa metriä - sama rinne näkyy molemmissa ottamissani kuvissa. Matkamittaukseni meni siis tässä pieleen, kävelin melkein kilometrin ylimääräistä.
Polku kohti näköalatornia on taas yksi mukavimmista Niittylahden reitin osuuksista. Ollaan korkeilla kallioilla, vasemmalla siintelee Mustajärvi. Korkeilta jyrkänteiltä on ilmeisesti jopa nelisenkymmentä metriä pudotusta järven tasolle. Tämä on myös luonnonsuojelualuetta.
Näkötornin kohdalla kävelyä lienee siis takana kymmenisen kilometriä, minulla jo yksitoista. Näkötorni on korkealla kalliolla, joka jo sinänsä on ainakin 70 metriä korkeammalla kuin Mustajärven pinta. Jokaisella tasolla on myös penkkejä - pidin taas pienen kahvitauon alimmalla tasolla (jossa oli hieman vähemmän tuulta kuin huipullla).
Maisemassa ei ole valittamista. Kallavesi näkyy komeasti, samoin joitakin Kuopion rakennuksia sen takana.
Viimeinen kilometri kuljetaan taas mukavassa kangasmaastossa. Kaatuneiden puiden ylityksistä olikin jo puhetta, tässä yksi helppo ylitys entiselle aitajuoksijalle. Kaatuneiden puiden laskemisesta tuli mieleeni, että mietin pitäisikö myös hirvikärpästen määrä laskea syksyn reiteillä. Muistaakseni kohtasin niitä neljä. (Ja mainittakoon, että tämän syksyn ennätys oli Suodenniemellä Lahdenperän luontopolulla, jossa niitä oli kymmenittäin.)
Niin päättyi kierros ja palasin parkkipaikalle. Vielä ihmettelin hetken keloutunutta puuta tien laidassa. Niittylahden tila on aikoinaan ollut Suomen sodan sankarin, Carl Loden, omistuksessa. Hänet tunnetaan mm. Vänrikki Stoolin tarinoiden Ukko-Lodena. Hänen tilaltaan on siirretty ehkä Kuopion tunnetuimman puun latvus tänne pysäköintipaikalle. Puuta kutsutaan Ukko-Lodeksi.
Niittylahden retkeilyreittien kiertoon kului aikaa noin kolme ja puoli tuntia. Matkaa siis virallisesti ehkä 11 kilometriä, minulle kertyi yksi lisäkilsa. Pidin pari taukoa ja tapasin siis muutaman muun ulkoilijan/retkeilijän/työmiehen reitin varrella.
Reitti on melko vaativa. Korkeuseroja on aika paljon - ja muutamat nousut ja laskut ovat kohtuullisen jyrkkiä. Ylitettäviä puitakin oli jonkin verran, mutta ne eivät aiheuttaneet ongelmia.
Niittylahti on monipuolinen retkeilypaikka. Voit kävellä parin kilometrin Tonkkurinmäen lenkin tai kahdeksan kilometrin reitin Mustamäelle. Tai molemmat. Tai piipahtaa näkötornille noin kilometrin päähän parkkipaikasta. Maasto on vaihtelevaa ja mielenkiintoista. Ja lopuksi: tarkkaile kylttejä paremmin kuin minä - sitten vain mukavaa retkipäivää Niittylahdella!
Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:Seinävuoren rotkolaakso Tuusniemellä
Patakukkula-Tarinaharjun luontopolku Siilinjärvellä
Konttilan kierto Kuopiossa
Kommentit
Lähetä kommentti