Viiankiaavan Kersilön luontopolku Sodankylässä

Päivämäärä: 15.9.2021
Luontopolkumiehen reittinumero: 273
Reitin pituus: 4,2 km
Kohokohdat: Viiankiaavan suomaisemat
Parkkipaikka: Viiankiaavantie 154, Sodankylä. Pieni parkkipaikka, mutta lähellä on myös tien levennys, kymmenkunta autoa mahtunee (ainakin). Paikka kartalla.
Opasteet/kyltit: Hyvät. Reittiä on muutettu lähiaikoina, kartassa on vielä väärä reitti nähtävillä.
Varusteet/jalkineet: Suoreissulle saappaat jalkaan, jotta voit kerätä karpaloita matkan varrella!
Helppo reitti
Yksi tulipaikka


Lappiviikko jatkui Inarista kohti etelää. Matkalle sattui Viiankiaapa, joka oli kiinnostanut minua retkikohteena jo kauan. Olin bongannut kyltin ohi ajaessa useammankin kerran, nyt oli aika lähteä retkikaverin kanssa tutustumaan tähän laajaan suoalueeseen. Soidensuojelualueella on kaksi luontopolkua ja valitsin käyntikohteeksi sen pidemmän, Kersilön kylän läheisyydessä. Luontoon.fi -sivustolla kerrotaan, että reitti on lyhentynyt - aiempi noin 7 kilometrin polku ei ollut enää käytössä. Lisälenkillä olisi ollut mm. laavu ja lintutorni, niitä emme siis enää päässeet katsomaan.

Paikka oli helppo löytää. Opasteita riittää E4-tieltä asti. Viiankiaavantien varrella on pieni parkkipaikka, paikalla oli syyskuisena arki-iltapäivänä kolme autoa. Sinne mahtui vielä yksi auto kätevästi väliin. Lähtöpaikalla on iso infotaulu karttoineen.

Reittikartassa on väärää tietoa - reitti on siis lyhentynyt ja se on noin puolet lyhyempi. Viiankijärven tulipaikan kohdalta reitti kääntyy kohti lounasta (eikä jatku enää järven rantaa pitkin kaakkoon).


Alkumatka kuljetaan kangasmetsässä. Tässä reittimerkinnät ovat punaisia maalimerkintöjä, kuten polun oikealla puolella olevassa männyssä (näkyy juuri ja juuri, usein merkinnät olivat selkeämpiä).


Noin 300 metriä kangasta takana ja suo-osuus alkamassa. Ensimmäiset vastaantulijat tapasimme näillä seuduin - pariskunta, jolla oli melkein täysi ämpäri karpaloita mukanaan. Sanoivat, että avoimilla alueilla karpaloita on jo aika mukavasti. Itsekin totesimme saman.


Reitin varrella on opastetauluja, joiden aiheena on luonnontilainen aapasuo. Viime vuonna tutustuin niihin jonkun verran Napapiirin retkeilyalueella Rovaniemellä. Muistin niiden raidallisen ulkoasun, kun suolla vuorottelevat kuivat jänteet ja märät rimmet.


Luontopolkumies menossa ensimmäisellä pitkospuuosuudella. Myös blogin pääkuva on otettu tässä paikassa. Se kuva on otettu etelän suuntaan ja kaukaisuudessa näkyy komeita sinisiä vaaroja. Olisiko kyseessä Kommatinvaara Sodankylän keskustan itäpuolella? Sinne lienee matkaa noin 15 kilometriä linnuntietä.


Luontopolun pitkospuuosuuksien varrella on muutamia penkkejä istuskelua ja aapasuon ihailua varten. Tässä ollaan vielä alkumatkan janareitillä. Varsinainen ympyräreitti alkaa seuraavasta metsiköstä, Pieskasta. Tällöin on noin 900 metriä kävelyä takana.


Ympyräreitin aloituspisteessä on päivitetty reittikartta. Päätimme kiertää ympyräosuuden myötäpäivään, reitin kiertosuuntaa kun ei ole mielestäni missään ehdotettu.


Pieskan metsäosuudesta siirrytään takaisin suomaisemiin. Tai olisiko tämä kartassa keltaiseksi merkitty alue jopa niittyä. Vasemmalla näkyykin lato - täällä on varmasti harjoitettu suoviljelyä.


Reitti alkaa lähestyä Viiankijärven rantaa. Kuljetaan välillä avoimella suolla, sitten taas rantakoivikossa. Melkein koko ympyräreitti kuljetaan pitkoksilla.


Viiankijärven rannassa on taukopaikka kuivakäymälöineen ja liitereineen. Taukopaikalla paloi tuli ja paikalla oli viisi retkeilijää. Emme pysähtyneet tauolle, koska olimme syöneet lounasta kotvan aikaa sitten Saariselällä.


Heti kodan jälkeen saavutaan risteykseen, jossa on nyt sitten vain yksi vaihtoehto - vanha reitti Viiankijärven rantaa pitkin eteenpäin on lopetettu ja pitkospuut katkaistu. On käännyttävä Kersilöä eli lähtöpaikkaa kohti. Kaksi kilometriä kävelyä takana.


Parinsadan metrin päässä oli taas penkki. Retkikaveri halusi lennättää dronea, minä keräilin sillä välin karpaloita ja otin selfien. Äskeisen taukopaikan rakennukset näkyvät taustalla. Dronen asetuksissa oli vähän vikaa ja kuvat jäivät tummiksi. 


Matka jatkui. Vastaan tuli pariskunta, joka kertoi olleensa suurinpiirtein samoilla reiteillä meidän kanssamme. Edellisenä päivänä Lemmenjoella (jossa meilläkin oli majoitus) ja seuraavana päivänä ehkä Hossaan (jonne mekin olimme menossa). Pian palailimmekin taas Pieskan metsäosuudelle.

Niin päättyi ympyräreitti ja palailimme tietysti samaa janareittiä lähtöpaikalle. Matkaa noin 4,2 kilometriä - käytimme aikaa noin puolitoista tuntia. Dronenlennätys- ja karpalonkeruutauko kesti varmaan noin vartin. Reitillä oli kymmenkunta muutakin kävelijää.

Luontopolku oli todella helppo, korkeuseroa lienee metri tai pari. Suurimmaksi osaksi kävellään siis pitkospuita pitkin. Reitillä vuorottelevat hauskasti pienet metsäosuudet ja hieman pidemmät avosuon osuudet. Kiva kulkea, kun reitillä on edes hieman vaihtelua. Maisemat ovat kauniita - aurinkoisena päivänä varmasti vielä paljon kuvauksellisempia. Jos menet syksyllä: älä unohda ottaa pussia tai astiaa karpaloiden keruuta varten.

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Tankavaaran Kuukkelinlenkki Sodankylässä
 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Meikonkierros Kirkkonummella

Söderkullan ulkoilureitit Sipoossa

Vekaruksen luontopolku Joensuussa