Menesjärven luontopolku Inarissa

Päivämäärä: 15.9.2021
Luontopolkumiehen reittinumero: 277
Reitin pituus: 2,1 km
Kohokohdat: Lapin kaunis luonto ja reitin infotaulut
Parkkipaikka: Hotelli Korpikartanon pihassa. Paikka kartalla.
Opasteet/kyltit: Hyvät
Varusteet/jalkineet: Lyhyt polku, joka kulkee kangasmaastossa – ei erikoisia vaatimuksia.
Helppo reitti
Ei tulipaikkaa

Lapin reissulleni osui luontopolku, joka tuli vastaan pyytämättä ja yllätyksenä, kuten ministerin muistiot. Olin varannut yöpymisen hotelli Korpikartanosta Inarin Menesjärveltä ja kun saavuimme sinne retkikaverin kanssa, oli vielä pari tuntia aikaa varattuun saunaan ja illalliseen. Kävi ilmi, että hotellin lähistöllä olisi lyhyt kävelyreitti, joka olisi meille ihan oiva ajankulu. Päätin heti, että jos reitti on nimetty ja merkitty, niin voin toki ottaa valokuvia matkalla ja vaikkapa kirjoittaa siitä blogitekstinkin. Ja näin on nyt käyvä!

Hotellista sai postikortin kokoisen kartan mukaan. Se on vähän ruttaantunut matkalla, mutta otin siitä nyt kuvan.

Parisataa metriä hotellilta eteenpäin Menesjärventieltä löytyi sitten virallinen luontopolun opastaulu karttoineen. Tähän karttaan on myös merkitty luontopolun kahdeksan taulua ja niiden numerointi näytti olevan myötäpäivään.

Hiekkatietä tuli kävellä vielä muutama metri eteenpäin.

Luontopolun merkkaukset ovat sinisiä. Tien laidassa luontopolulle osoitti tummansinisellä päällä varustettu nuoli.

Reitti kulkee mukavassa Lapin maisemassa. Maasto on kuivahkoa kangasmaastoa, puusto pääasiassa koivua ja mäntyä. Siniset malimerkinnät näkyvät selvästi puiden rungoissa. Muutamissa risteyskohdassa oli lisäksi nuoliopasteita.

Matka sujui helposti tasaisella polulla.

Ensimmäinen taulu kertoi vuodenajoista. Taulujen erikoisuutena on se, että kaikkien lajien nimet on merkitty suomeksi, ruotsiksi, pohjoissaameksi ja inarinsaameksi – ja niistä mainitaan myös tieteelliset nimet.

Reitin pohjoisimmassa kohdassa noin 700 metrin kohdalla on pieni aukio, jonka varvikko hehkui syksyn väreissä. Juolukkaa, vaivaiskoivua, kanervaa.

Näillä tienoilla kerrottiin myös Inarin järvistä. Inarissa on enemmän järviä kuin asukkaita, täällä kerrottiin. Peräänkuulutan aina paikallisväriä luontopolkujen tauluihin – täällä kerrottiin toki Lapin (ja siis myös Inarin) luonnosta, mutta Menesjärven tienoon asioista ei valitettavasti opita sen kummemmin.

Kilometrin kohdalla ollaan matkalla kohti itää, pienessä nousussa. Korkeuserot ovat todella vähäisiä. Tässäkin nousua oli korkeintaan kymmenisen metriä.

Mäen päällä on hieman avarampi maisema ja näkymää vähän kauemmaksi (blogin pääkuva), sitten laskeudutaan mäeltä alas metsätielle.

Metsätieltä käännytään kapeammalle polulle. Viimeinen kilometri on tasaista – korkeuseroa oli vain pari metriä! Luontopolkumies reitin loppupuolella.

Loppumetreillä voi vielä lukea tietoiskun Lapin linnuista. Riekkoa emme tavanneet täällä, mutta pari päivää aiemmin Olostunturin rinteillä näimme parikin – kuulin myös sen äänen, voimakkaan naurunräkätyksen, jota en muistaakseni ollut kuullut aiemmin. Kuukkeleita näimme muutamassakin paikassa. Myös taulussa nähtävät lapintiainen ja taviokuurna kävivät tutuksi edellisen talven Lapin matkalla.

Kierros päättyi hotellin liepeille. Matkaa siis noin 2,1 kilometriä ja aikaa käytimme 40 minuuttia. Ei evästaukoa. Emmekä nähneet reitillä muita kävelijöitä – se oli todellinen harvinaisuus tällä viikon Lapin reissulla, muualla kävelijöitä riitti jonoksi asti!

Menesjärven luontopolku oli tosi kiva välipala saunaa ja ruokaa odotellessa. Helppo kävellä, mukavat taulut, hieno Lapin luonto – varsinkin nyt ruska-aikana. Piipahduksen väärtti!

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Pielpajärven erämaakirkon polku
Jokivarren retkeilyreitti Lemmenjoella