Piikkiön Linnavuori Kaarinassa
Päivämäärä: 29.6.2025.
Luontopolkumiehen reittinumero: 588.
Reitin pituus: 6,3 km.
Kohokohdat: Linnavuori, Pohtionvuori ja muinaishaudat.
Parkkipaikka: Kehityksen kerhotalon pysäköintialue, Lystiläntie 21. Paikka kartalla.
Julkiset liikenneyhteydet: Paikallisliikenne Föli tuo Lystilän pysäkille parinsadan metrin päähän.
Opasteet/kyltit: Hyvät.
Varusteet/jalkineet: Mukavat jalkineet kivikoissa kävelyyn.
Vaativuustaso: Keskivaativa reitti.
Tulipaikka: Yksi tulipaikka.
Kaarinan päiväretken toinen kohde oli Piikkiön linnavuori, joka taidetaan tuntea myös Huttalan linnavuorena. Ajelimme ystäväni kanssa siis Lystiläntielle, josta löytyi noin kymmenen auton pysäköintipaikka. Tammireittien opaste oli pysäköintipaikan laidalla. Ollaan reitin läntisimmässä kohdassa. Tammireittien opastauluissa on mukavalla tavalla numeroitu reitin kohokohdat sekä palvelut. Täällä numeroituja kohteita ovat mm. Huttalan linnavuori, laavu ja nuotiopaikka sekä Yli-Katarin ja Pohtiovuoren pronssikautiset hautaröykkiöt.
Virallisesti reitti näyttää alkavan vasta 300 metrin päästä.
Aloituspisteeseen kuljetaan Lystiläntietä pitkin.
Leveä ulkoilureitti alkaa Lystiläntien päästä. Alkumatkalla vastaan tuli lenkkeilijä, joten polkua voi selvästi hyödyntää myös kuntoradan tavoin.
Ympyräreitin aloituspiste on noin 400 metrin kohdalla (pysäköintipaikalta). Toisessa kyltissä lukee "kulkusuunta" ja toisessa "paluu". Reitti on siis tarkoitettu kierrettäväksi vastapäivään. Käännyimme siis oikealle. Puissa näkyvät reittimerkinnät ovat muuten sini-valko-vihreitä maalimerkkejä.
Reitin varrella on luontoon ja historiaan liittyviä tauluja. Luontotaulut ovat mustavalkoisia ja ne kaikki kertovat alueen kasvistosta.
Kilometri kävelty. Nuoli ohjaa nyt kohti linnavuorta. Sinne vie noin 300 metrin janareitti.
Sen varrella on Huttalan linnavuoresta kertova opastaulu. Vuori kohoaa 74 metrin korkeuteen ja on Piikkiön ainoa vanha muinaislinna. Se on aikoinaan ollut komea näky, kun puusto sen ympäriltä on hakattu puolustussyistä pois. Mäki on ilmeisesti ollut käytössä kahtena eri aikakautena, esiroomalaisena aikana sekä rautakauden lopussa.
Nousu on melko jyrkkä ja suhteellisen haastava kavuta. Keskikuntoinen aikuinen pärjää kyllä.
Nyt ollaan mäen laella. Maisema avautuu erityisesti länteen päin. Mahtaakohan juuri äsken kävelemämme Kappelinmäen luontopolku ja Kuusiston linnan rauniot melkeinpä näkyäkin tänne?
Vähän aikaa maiseman ihailua ja kuvien ottamista, sitten oli aika palailla alas ja jatkaa matkaa. Valkolehdokin taisimme huomata vielä vuorelle menevän polun varresta. Muistathan, että tämä kaunis ja erikoinen kasvi on Suomessa kokonaan rauhoitettu.
Reitti nousee kohta seuraavalle mäelle, josta löytyy tämän polun paras taukopaikka. Tätä kirjoittaessani huomasin myös, että pysäköintipaikan viereen oli merkitty reitin ensimmäinen numeroitu kohde, puuvarasto. Sieltä voisi todennäköisesti ottaa mukaan polttopuita, jos tänne haluaa nuotiota viritellä. Me istahdimme pöydän ääreen kahville ja eväsleiville. Tänään oli melko tuulista - ja tuuli päätti myös heittää jotakuinkin kaikki eväämme hieman vinolta pöydältä alas. Energiaa saatiin tankattua ja päästiin taas jatkamaan matkaa. Reitti kulkee laavun vierestä muuten sekä mennessä että tullessa.
Laavun jälkeen reitti kulkee kauniin ja tasaisessa mäntymetsässä. Seuraavan mutkan takana oli reitin toinen pysäköintipaikka, Heernummentien varressa.
Pysäköintipaikan jälkeen voi tehdä valinnan. Reitti kiertää korkeahkon mäen (huippu noin 67 metrissä), mutta sen voi myös ylittää. Tällöin käydään Yli-Katarin pronssikautisella haudalla. Opastaulun mukaan Piikkiössä on 17 eri kokoista hautaröykkiötä.
Tämän röykkiön läpimitta on 11,5 metriä ja se on noin metrin korkuinen. Sen keskellä on kuoppa, joka on saattanut syntyä laattamaisista kivistä tehdyn arkun sortumisen yhteydessä.
Mäen ylittänyt reitti yhtyy taas ympyräreittiin ja kääntyy nyt takaisin länttä kohti. Lyhyt pitkospuuosuuskin oli täällä vuorossa.
Lyhyt pistoreitti vie Pohtionvuoren muinaisrannalle. Se sijaitsee Pohtionvuoren kaakkoisrinteellä.
Pohtionvuoren laelle vie myös polku, mutta se kiertää sinne pohjoisen kautta. Pistoreitti lienee noin puolen kilometrin mittainen. Pari penkkiä on asetettu huipun tuntumaan, maisemaa voi ihailla luoteen suuntaan.
Penkeiltä on vain muutama kymmenen metriä huipulle ja kiviröykkiölle. Ollaan 79 metrin korkeudessa. Tämä muinaishauta on Yli-Katarin hautaröykkiötä suurempi. Leveyttä on 13 metriä, korkeutta 1,5 metriä.
Takaisin ympyräreitille. Käväistään melko kosteassa painanteessa. Olin itse valinnut pehmeähköt retkeilyjalkineet, sain pidettyä jalat kuivina.
Viimeinen ympyräreitin nousu ja alamäki. Kierros päättyy ja palataan siis janareitille ja kohti parkkipaikkaa.
Palasimme lähtöpaikkaan. Mainittakoon vielä, että söimme kesäkuun viimeisinä päivinä täällä kesän ensimmäiset mustikat sekä ahomansikat (joita kasvoi lähellä pysäköintipaikkaa Lystiläntien lähellä). Reitin pituudeksi tuli yhteensä 6,3 kilometriä. Kuljimme oikeastaan kaikki mahdolliset reitit paitsi Yli-Katarin mäen kiertävän osuuden. Aikaa kului kaksi tuntia ja vartti. Tapasimme reitillä alkumatkan lenkkeilijän lisäksi pari muutakin retkeilijää. Olimme Pohtionvuoren hautaröykkiön luona ja lähellä liikkuneen pariskunnan herra totesi luulleensa meidän nousseen haudasta. Emme voineet kuin nauraa.
Reitti on keskivaativa - ehkä jopa hyvin lähellä vaativaa. Linnavuoren ja Yli-Katarin nousut ovat jyrkähköjä, mutta kuitenkin lyhyitä eivätkä liian vaativia. Maisemia kannattaa kuitenkin nousta ihailemaan, samoin hienoja muinaishautoja.
Sijainti: N=6707068.480, E=254603.280 (ETRS-TM35FIN)
GEO:lat=60,424923, GEO:lon=22,540876
Voit seurata retkitunnelmiani myös Instagramissa: @luontopolkumies ja Facebookissa
Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Pyhän Katariinan polut
Paimion luontopolku
Kappelinmäen luontopolku
Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle
Kommentit
Lähetä kommentti