Ritojärven kierto Lieksassa

Päivämäärä: 12.6.2025.
Luontopolkumiehen reittinumero: 584.
Reitin pituus: 5,8 km.
Kohokohdat: Hieno Ritosärkän harju, mahtavat kelopuut, Pienen Ritojärven rannat.
Parkkipaikka: Melko pieni (5-6 auton) pysäköintipaikka osoitteessa Kontiovaarantie 114. Paikka kartalla.
Julkiset liikenneyhteydet: Ei ole.
Opasteet/kyltit: Hyvät.
Varusteet/jalkineet: Reitti kulkee osaksi suomaisemissa, jossa vedenpitävät jalkineet plussaa. Tällä kertaa reitti oli melko kuiva.
Vaativuustaso: Keskivaativa reitti.
Tulipaikka: Yksi tulipaikka.

Vietin pari päivää Lieksan suunnalla. Ensimmäisen päivän ohjelmassa olivat Ruunaan reitit Neitikoskella ja Siikakoskella, nyt toisena päivänä päätin lähteä tutustumaan Ritojärven kiertoon. Pieni Ritojärvi sijaitsee noin parikymmentä kilometriä Lieksan keskustasta kaakkoon, todellisen "elämystien" eli Kontiovaarantien varrella. Hiekkatie mutkittelee kapean harjun laella muistuttaen hetkittäin vuoristorataa. Paikka oli minulle tuttu, sillä olin käynyt Kontiovaarantien varrella sijaitsevassa Erä-Eeron katselukämpässä Uuronlammella tarkkailemassa ahmoja ja karhuja. Patikkareittiä en tiennyt lähellä olevan - vaan toisaalta, on vaikea suunnitella kävelyretkiä kämpässä valvotun yön yhteyteen, joten en ollut aktiivisesti reittejä lähistöllä etsinytkään.

Harjutien varrelta löytyi sitten pienehkö pysäköintipaikka, jossa oli jo yksi auto. Tutustuin lähtöpaikan opastauluun, jossa kerrotaan esimerkiksi paikan ennallistamisesta. Tänne on luotu lisää kelopuita mm. kaulaamalla tai kaatamalla mäntyjä. Ollaan lähes 500 hehtaarin laajuisella vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluvalla alueella.

Reitin opastus on tästä vastapäivään. Ollaan reitin itäisimmässä kohdassa - tästä lähdetään kohti luodetta. Polku on merkitty keltaisin maalimerkein.

Reitin voi oikeastaan melkeinpä jakaa kahteen osaan: menomatka Pienen Ritojärven pohjoispuolella on suomaisemaa, paluumatka järven lounais/etelärannalla kuljetaan harjun laella. No, ihan näin yksiselitteistä se ei tietenkään ole. Joka tapauksessa paria ensimmäistä kilometriä rytmittävät hienot Kylkisuon ylittävät pitkososuudet, joista ensimmäinen alkaa jo parinsadan metrin kävelyn jälkeen.

Kylkisuon pitkokset ovat hyvässä kunnossa, joten kengät säilyvät todennäköisesti kuivina, vaikka et kumisaappaita jalkaan laittaisikaan.

Suo-osuuksien välissä käväistään pienillä kangassaarekkeilla.

Ensimmäinen kilometri kuljetaan kuitenkin suurelta osin avosoilla ja niitä ylittävillä pitkospuilla. Uskaltauduin astumaan muutaman askeleen suolle ja ottamaan kuvan kohti itää.

Vielä toinenkin kilometri kuljetaan aivan Kylkisuon tuntumassa, mäntyvoittoisissa metsissä. Nettisivulla taidettiin mainita seudun olevan hyvää puolukkamaastoa, mutta kyllä täällä mustikanvarpuakin riitti.

Kahden kilometrin kohdalla ylitetään Ulkkapuro. Tien äänet kuuluvat jo lähistöllä. Polku kulkeekin Kontiovaarantien suuntaisesti jonkin matkaa kohti luodetta.

Polku ohittaa sympaattisen pienen suolammen.

Nyt ylitetään Kontiovaarantie. Matkaa on takana 2,5 kilometriä.

Tien ylityksen jälkeen on reitin kovin nousu. Se näytti melkein pystysuoralta. Noustaan Ritosärkälle. Alla oleva kuva on otettu nousun jälkeen. Polku lähtee tästä kohti kaakkoa, mutta nyt kannattaa ehdottomasti kävellä tätä vanhaa harjutietä sata metriä kohti luodetta (eli kuvaajan selän taakse). Opasteita sinne suuntaan ei ole. Onneksi muistin lukeneeni lähtöpaikan taulusta, että pienen piipahduksen päässä on symppis nähtävyys.

Polku vie vanhoille 1920-luvulla rakennetuille kärryvajoille. Tiettömien taipaleiden takana asuneet säilyttivät täällä hevoskärryjään kyläreissujensa välillä.

Nyt kärrytietä toiseen suuntaan. Ritosärkän harju on korkea ja kapea. Ja pitkä, sillä harjun laella kävellään nyt yli kaksi kilometriä. Pieni Ritojärvi alkaa pian näkymään reitin vasemmalla puolella. Kärrytie jatkaa pian oikealle, Ritojärven kierto jatkuu kapeammalla polulla.

Ihastuttava reitti. Komein paikka lienee noin neljän kilometrin kohdalla, jossa ohitetaan parikin upeaa vanhaa keloa.

Harjun laella kulkeva polku oli lähes koko ajan helppokulkuinen. Vain tässä kelopuiden kohdalla oli myös hieman kivisempi tienoo.

Rannassakin olisi voinut jossain kohdassa piipahtaa, mutta päätin odottaa järven kaakkoiskulmalle asti. Olin katsellut karttaa ja todennut, että täällä polku kulkee hieman lähempänä rantaa. Näin olikin. Järvellä oli tänään rauhallista, en tehnyt lintuhavaintoja.

Taukopaikka on Pienen Ritojärven itäisimmässä pisteessä, noin viiden kilometrin kohdalla. Istahdin nuotiokehän laidalle tauolle ja nautin rauhaisasta järvimaisemasta.

Tauon jälkeen jatkoin kävelyä. Luulin olevani hyvin lähellä pysäköintipaikkaa, mutta ainakin minun mittauslaitteeni mukaan jäljellä oli vielä melkein kilometri matkaa. Tämän viimeisen pätkän komein nähtävyys oli tämä valtava maahan räsähtänyt kelomänty.

Sen päälle oli suorastaan pakko nousta mittatikuksi. Selfien paikka.

Viimeiset metrit. Polku saapuu Kontiovaarantien laitaan, pysäköintipaikka on viisikymmentä metriä sen pohjoispuolella. Matkamittarini väittää reitin pituudeksi melkein 6 kilometriä (ainakin jos kärryvajalla käynti lasketaan siihen mukaan), aikaa käytin noin kaksi tuntia. En tavannut muita kävelijöitä.

Reitti on keskivaativa. Harju on korkeimmillaan parikymmentä metriä järven tasosta, mutta oikeastaan vain yksi nousu oli jyrkähkö. Suurimmaksi osaksi polku on melko helppokulkuista. Harjupolusta nautin kovasti, elämyksellisyyttä lisäsivät kärryvajat, kelopuut ja kaunis järvimaisema.

Sijainti: N=7012951.507, E=674038.479 (ETRS-TM35FIN)

GEO:lat=63,2035088, GEO:lon=30,4611758

Voit seurata retkitunnelmiani myös Instagramissa: @luontopolkumies ja Facebookissa

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Lakkapolku, Patvinsuo
Neitikosken vaativa esteetön reitti
Siikakosken pikkulenkit

Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle