Porttilouhi Juuassa

Päivämäärä: 8.6.2025.
Luontopolkumiehen reittinumero: 575.
Reitin pituus: 3 km edestakaisin.
Kohokohdat: Upea Porttilouhen rotko, johon voi tutustua sekä kallioseinämien päältä että rotkon pohjalta.
Parkkipaikka: Kymmenkunta autoa mahtuu pysäköintipaikalle, osoite Tervavaarantie 967. Paikka kartalla.
Julkiset liikenneyhteydet: Ei ole.
Opasteet/kyltit: Melko hyvät.
Varusteet/jalkineet: Hyväpohjaiset jalkineet, jos haluat käydä rotkossa.
Vaativuustaso: Keskivaativa reitti.
Tulipaikka: Yksi tulipaikka.

Juuan reissun toinen kohde, Porttilouhi. Monen mutkan takana - tai ainakin pitkähkön hiekkatieosuuden takana. Tervavaarantietä ajetaan melkein kymmenen kilometriä, ja sitten Porttilouhen opaste vie lopuksi noin kilometrin osuudelle nimetöntä metsätietä. Viimeinen kilometri oli melkoista röykytystä, metsätiellä on melkoisia kuoppia ja syvät urat, jotka ovat luultavasti syntyneet keväällä, kun tie on ollut vielä pehmeä. Ajelin hitaasti ja yritin väistää pahimmat kuopat ja urat.

Lopulta olin perillä pysäköintipaikalla, johon mahtunee kymmenkunta autoa, yksi auto oli paikalla ennen minua. Paikan vieressä on vanha UKK-reitin tupa, jota ei enää pidetä yllä. Portaatkin olivat jo lahot, joten en käynyt sen enempää sitä kurkkimassa. Opastauluja lähtöpaikalla ei ole, mutta suunta on selvä.

Reitti alkaa kangasmaisemissa. Puissa on sinisiä merkintöjä, osa selkeämpiä ja osa haaleampia. Porttilouhelle käveltäessä ei oikeastaan ole minkäänlaista eksymisen vaaraa, risteäviä polkuja täällä ei ole oikeastaan yhtään.

Myönnettäköön, että sadan metrin kävelyn jälkeen käännyin vielä kerran takaisin ja hain autosta yhden vaellussauvan. Olin lukenut, että Porttilouheen laskeudutaan melko hankalaa reittiä pitkin ja ajattelin sauvan olevan siinä avuksi. Kuten olikin. Laitoin mittauslaitteet uudestaan päälle. Kangasmaasto puolentoista kilometrin matkalla on välillä kuivempaa, välillä hieman tuoreempaa mustikanvarpuineen ja koivuineen. Näillä tienoilla tuli vastaan myös kaksi retkeilijää, jotka kehuivat rotkoa komeaksi.

Ollaan siis UKK-reitillä. Kävellessäni mietin, miten hyvin sitä pidetään yllä. Voiko nykyään kävellä koko reitin Lieksasta Savukoskelle? Saatan hieman epäillä. Täällä UKK-reitti näkyi hyvin opasteissa. Pitkospuita täällä ei tainnut olla, mutta jonkinlaiset kelopuun rungot toimittivat niiden virkaa ainakin yhdessä paikassa.

Hieman yli kilometri kävelyä takana. Reitti nousee mäelle ja kohta edessä on näkyvissä kallion reuna. Porttilouhen rotko on aivan muutamien metrien päässä, mutta jää vielä vähän puiden taakse piiloon.

Nyt reitti kuitenkin kulkee seuraavat parisataa metriä aivan rotkon reunalla. Valokuvat eivät tee maisemalle oikeutta.

Polku todellakin kulkee melko lähellä rotkon reunaa. Joissain paikoissa reittivaihtoehtoja on pari - minä taisin niissä usein valita sen vaihtoehdon, joka oli hieman kauempana reunasta. Kuvassa näkyy myös kohta, jossa männyn runko on kaatunut polulle. Siinä kohdassa olin rohkeampi ja ylitin rungon, jotta pääsin katsomaan maisemaa parhaalta paikalta.

Kallioilta pystyy näkemään myös rotkon pohjalla virtaavan kauniin Porttipuron.

Vielä yksi kuva jyrkänteen päältä. Metrin alempana näkyvä tasanne oli minulle jo vähän liian pelottava, tyydyin katselemaan maisemaa ylemmältä tasolta.

Ollaan perillä. UKK-reitti jatkuu tästä Saarilammelle...

...jossa kartan mukaan on seuraava tulipaikka.

Tulipaikka on siis tässäkin, hienolla paikalla rotkon päällä. Pidin kahvitauon ennen rotkoon laskeutumista.

Rotkoon laskeudutaan aivan tulipaikan vierestä.

Laskeutuminen oli jyrkkä ja vaellussauvasta oli apua. Liian jyrkkänä en reittiä pitänyt, normaalikuntoinen aikuinen selviää tästä hyvin. Tulipaikka on siis tässä kuvassa näkyvän kallion päällä.

Katselin maisemia molempiin suuntiin. Tässä rotkon maisemaa etelän suuntaan (eli suuntaan, josta olin tullut paikalle).

Pohjoisen suunnassa oli tämä lippaluola, joka on myös blogin pääkuvassa.

Kun olin nämä maisemat katsellut, nousin takaisin tulipaikalle ja istahdin penkille. Aloin miettiä, missä olisi jonkinlainen kiviportti, jonka olin kuvissa nähnyt. Kännykkä toimi ja sain hakukoneella etsittyä muutaman Porttilouhesta kertovan sivun, mutta portin tai oven sijainnista en saanut tietoa. En tätä kirjoittaessanikaan tiedä, missä se olisi ollut. Rotkon pohjalla on vaikea liikkua, en lähtenyt sitä sieltä etsimään.

Läksin siis paluumatkalle. Se sujui mukavasti, polku on hyvässä kunnossa - kosteita paikkoja kangasmaastossa oli vain muutama.

Palasin auton luo. Kävelyä aika tasan kolme kilometriä, aikaa meni tunti ja vartti. Siihen sisältyi mukavan mittainen kahvitauko. Tapasin reitillä siis kaksi muuta ihmistä.

Reitti on keskivaativa - ja ehkäpä jopa vaativa, jos käy rotkon pohjalla. Kuten sanottu, laskeutuminen ei ole liian jyrkkä, joten suosittelen sitä ehdottomasti. Näkövinkkeli on täysin erilainen. Hieno kokemus. Ensi kerralla sitten kiviporttia etsimään!

Sijainti: N=7029539.596, E=597771.573 (ETRS-TM35FIN)
GEO:lat=63,381028, GEO:lon=28,956106'

Voit seurata retkitunnelmiani myös Instagramissa: @luontopolkumies ja Facebookissa

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Raesärkät
Kasken kierros
Koppalon luontopolku

Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle