Lintulan luontopolku Orimattilassa

Lintulan luontopolku Orimattilassa
Päivämäärä: 11.5.2024
Luontopolkumiehen reittinumero: 471
Reitin pituus: 3 km
Parkkipaikka: Lahdentien ja Untamontien risteys, levike, jossa paikkoja noin 6-7 autolle. Paikka kartalla.
Julkiset liikenneyhteydet: Lahden seudun liikenne, Koulutien pysäkki alle kilometrin päässä.
Opasteet/kyltit: Kohtuullisen hyvät
Varusteet/jalkineet: Ei erikoisvaatimuksia
Helppo reitti
Ei tulipaikkaa

Olin toukokuisena lauantaina kävelemässä luontopolkuja Orimattilassa. Kävin päivittämässä kuvia ja tietämystäni Kairessuo-Mieliäissuon luontopolusta ja sen jälkeen minulla oli aikaa vielä toiseen reittiin. Päädyin Lintulan luontopolkuun, jonka totesin olevan aivan Orimattilan keskustan tuntumassa.

Orimattilan nettisivulta löysin lähtöpaikan osoitteeksi Untamontien. Ajelin sitä melko pitkälle enkä löytänyt mitään lähtöpaikkaa. Ajoin pienelle levikkeelle ja tutkin nettisivua tarkemmin. Teksti kertoi parkkipaikan löytyvän Lahdentien ja Untamontien risteyksestä. Ajoin siihen levikkeelle ja laitoin repun selkään. Tästä kuului kävellä noin 250 metriä Untamontietä ja kääntyä vasemmalle kohti vedenottamoa, jonka luota löytyisi opastaulu ja reitin virallinen aloituspiste.

Risteyksessä ei ole sen kummempaa opastetta, mutta katsoin kellostani, että tässä on nyt kävelty 250 metriä. Hiekkatie vedenottamolle on noin parinsadan metrin mittainen.

Opastaulu löytyy vedenottamon läheltä. Se oli valitettavasti hieman hankalassa paikassa (tässä on selvästi tehty jonkinlaista puunkorjuuta tai muuta metsätyötä) - ja lisäksi se oli hieman töhryjen peitossa.

Kuvasin kuitenkin reittikartan ja siitä oli minulle hieman hyötyä. Palataanpa tähän. Avasin myös Karttaselain-sovelluksen puhelimesta, koska retkeilyreitit löytyvät usein sieltä. Lintulan luontopolkua ei sinne oltu merkattu.

Reitin lähtöpaikkaakaan en kartan perusteella meinannut hoksata. Tässä voi kuitenkin astella opastaulun taakse ja puron rantaan, siellä on helppo bongata leveähkö reitti ja ensimmäiset keltaiset maalimerkit.

Sama paikka ja kuva toiseen suuntaan. Mietin, oliko punainen nuoli ja sininen "Jaettu reitti"-kyltti merkkinä myös kiertosuunnasta, mutta en ollut asiasta varma. Päädyin kuitenkin lähtemään toiseen suuntaan eli kiertämään reittiä vastapäivään. Näin jälkeenpäin ajateltuna: reitti olisi varmaan ollut hieman helpompi kiertää myötäpäivään, mutta suurta merkitystä kiertosuunnalla ei kuitenkaan ole.

Puronvarressa on mukava kävellä. Lintujen lauluakin riitti - peippoa, pajulintua, tiltalttia, rastaita. Myös kevään ensimmäinen kirjosieppo tuli bongattua. Asutusta on melko lähellä - vasemmalla mäen päällä puiden välistä pilkotti omakotitaloja.

Paikalle sopivasti nimetty Linnustontie alitetaan noin 900 metrin kävelyn jälkeen. (Matkamittaukseni aloitin parkkipaikalta, en polun aloituspisteestä.)

Reitti siirtyy puronvarsimetsistä avoimempaan maisemaan. Porvoonjoki näkyy puiden lomitse oikealla.

Päättelin kiertäväni reittiä väärään suuntaan, koska nuoli osoitti tässä juuri vastakkaiseen suuntaan. Luontopolun kierto onnistui mainiosti vastapäiväänkin.

Porvoonjoesta kertova infotaulu on sekin melko kulunut.

Pidin tästä puistomaisesta Porvoonjoen rantamaisemasta. Olisin mielelläni istahtanut kahvitauolle, mutta en oikein löytänyt sopivaa istumapaikkaa. Nurmikko olisi voinut kutsua vaikka piknikille, mutta mitään penkkiä tai muuta istuskelupaikkaa täällä ei harmillista kyllä ollut.

Seuraava osuus kulkee asuinalueen katuja pitkin. Kappas, täällähän on Tiltalttitie. Ja Pajulinnuntie ja Siepontie. Kaikki nämä linnutkin olin bongannut reitin varrella. No, tämähän on Lintulan luontopolku, muistin yhtäkkiä! Näillä tienoin kohtasin myös kolme nuorta poikaa polkupyörillään. Katselivat reppu selässä kulkevaa Luontopolkumiestä ja toivottivat: "Hyvää retkeilyä!" Nauratti.

Näillä tienoilla en löytänyt keltaisia maalimerkkejä. Ainut tapa pysyä reitillä oli katsoa reitin opastaulusta ottamaani kuvaa. Osasin tulkita sen verran, että pysyin reitillä. Katuosuudella tärkeintä on löytää tiensä Lintulantielle, josta reitti kääntyy taas polulle ja kohti lähtöpaikkaa. Parisataa metriä ja palataan lähtöpaikalle. Vedenottamon rakennus näkyy kuvassa oikealla.

Palasin autolle. Matkaa kertyi kolmisen kilometriä. Aikaa kulutin 45 minuuttia, taukoja en matkalla pitänyt. Reitin varrella tapasin kaksi koiranulkoiluttajaa ja kolme poikaa polkupyörillään, muuten kuljin omassa rauhassa.

Reitti on tosi helppo. Orimattilan nettisivun mukaan Lintulan polun voi kulkea ympäri esim. lastenvaunujen kanssa. Sekin varmasti onnistuu - tosin ainakin yhdessä kohdassa polun alle oli juuri laitettu jonkinlainen ojarumpu ja siinä kohdassa reitti oli kovin muhkurainen. Lintulan luontopolku oli ihan mukava pikku välipala - luontopoluksi ehkä vähän heppoinen, mutta kivan puolen tunnin tai kolmen vartin kävelyn täällä voi luonnossa käppäillä.

Sijainti: N=6743644.857, E=430553.410 (ETRS-TM35FIN)
GEO:lat=60.8220655, GEO:lon=25.722917

Voit seurata retkitunnelmiani myös Instagramissa: @luontopolkumies ja Facebookissa

Luontopolkumiehen muita reittejä Orimattilassa:
Kairessuo-Mieliäissuo
Karkkulan luontopolku
Tönnön luontopolku

Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Storträskin reitti Sipoonkorven kansallispuistossa

Linlon saaren kierros Kirkkonummella

Laukkosken luontopolku Pornaisissa