Kalajan kierros Etelä-Konneveden kansallispuistossa Rautalammilla

Päivämäärä: 9.8.2019
Luontopolkumiehen reittinumero: 77

Reitin pituus: n. 5 km  

Kohokohdat: Kalajanvuoren jylhät maisemat, Vuori-Kalajan järven rannat

Opasteet ja kyltit: Erinomaiset

Parkkipaikka: Törmälän Metsätien päässä. Todella iso parkkipaikka, kymmeniä paikkoja.
Varusteet/jalkineet: Kuivalla säällä ei erityisiä varustevaatimuksia. Polku on tosin täynnä juuria ja kiviä, joten hyväpohjaiset jalkineet plussaa.

Kesälomaretki vei Etelä-Konneveden kansallispuistoon, jossa en ollut aiemmin käynyt. Yövyin retkikaverin kanssa Törmälän loma- ja kurssikeskuksessa, jonka totesin olevan hyvin lähellä Etelä-Konneveden reittien lähtöpistettä. Ja näin olikin, Törmälästä on puolentoista kilometrin matka kävelyreiteille.

Törmälässä luvattiin elokuisena perjantaiaamuna aamiaista yhdeksältä, joten päätimme lähteä retkeilemään ennen sitä. Aamuvirkkuina ponnahdimme ylös noin kuudelta ja olimme lähtöpisteessä jo varttia yli kuusi aamutuimaan. Lähimmän luontopolun eli Kalajan kierroksen pituudeksi ilmoitetaan luontoon.fi -sivulla 4,6 km, sen kävelisi noin kahdessa tunnissa. Infokartta Törmälän edessä kertoi matkan saman mittaiseksi.

Parkkipaikka on suuren suuri. Tilaa on kymmenille autoille. Elokuisena aamuna täällä oli yksi auto ennen meitä.

Reitti on merkitty keltaisin maalimerkein. Ensimmäiset metrit kävellään valoisan sekametsän ja taimikon laitaa.

Heti sadan metrin jälkeen tulee vastaan luontopolun ensimmäinen infotaulu. Tässä kerrotaan Kalajan kierroksesta yleensä (mm. siitä, että reitti Vuori-Kalajan järvelle ja laavulle on helppokulkuinen ja Kalajanvuoren laelle haastavampi) sekä tässä paikalla sijainneesta Kosken pappilan torpasta.

Torpan rakennukset on purettu 1970-luvulla. Jäljellä oli vain kivijalka sekä vanhan uunin rauniot.

Matka jatkuu kohti Vuori-Kalajaa. Kiinnitin huomiota maalimerkkeihin, joihin oli raapustettu hymiöitä.

Helppokulkuinen reitti toi reilun kilometrin matkan Vuori-Kalajan laavulle alle puolessa tunnissa. Rannalla on keittokatos, puuliiteri, vessat ja laavu. Laavun luona oli teltta ja kun kello oli vasta puoli seitsemän aamulla, en halunnut mennä telttailijoita häiritsemään. Kuvasin muut rakennukset, kuten tämän keittokatoksen.

Maisema kohti Kalajanvuorta (jonne kohta olisimme kipuamassa) oli komea ja aamu oli tyyni.

Järven rannalla oli vielä yksi istuskelupaikka ja sen vieressä kyltit eri reittejä varten. Kolmen vuoren kierros on reiteistä pisin, noin kuusitoista kilometriä. 

Luontopolku jatkuu järven itärantaa pitkin noin kilometrin matkan.

Järven eteläpäässä alkaa nousu, odotetusti. Kyltti kertoo nousun olevan loivan. Olisikohan jossain ollut jyrkempi vaihtoehto?

Tosissaan sai tässäkin mäkeä kavuta. Nousun lisäksi haastetta heitti reitin kivikkoisuus tässä kohdassa.

Mutta kyllä kannatti. Melkein 80 metriä ylempänä ollaan siis Kalajanvuoren laella. Uhkarohkeana voi kuvata mäntyjen lomasta siintävää järveä.


Muutamissa kohdissa jyrkänteeltä on melkoinen pudotus. Retkikaveri otti valokuvaa minusta ja pyysi siirtymään vielä vähän oikealle. Jos olisin siirtynyt vielä metrin oikealle, olisin siirtynyt samalla parikymmentä metriä alemmas!

Sata metriä eteenpäin vuoren lakea ja taas komea maisema, nyt toiseen suuntaan, kohti länttä. Tänne on kuulemma tehty maisemaretkiä jo 1800-luvulla ja ovatpa täällä vierailleet niin Eino Leino kuin Toivo Kuulakin. 

Reitti alkaa laskeutua alas vuorelta. Jyrkkyyden takia reitille on asennettu köysi, josta on hyvä ottaa tukea alas kavutessaan.

Parisataa metriä jyrkkää alamäkeä, sitten pieni tasainen osuus ja saavutaan jälleen Vuori-Kalajan rantaan.

Laavulta kävelimmekin jo pikavauhtia takaisin autolle, koska aamiainen odottaisi Törmälässä! Täydellistä - käytimme aikaa 2 tuntia ja 20 minuuttia. Matkaa kertyi minun mittauslaitteeni mukaan jonkun verran yli 5 km. Muita kävelijöitä emme tänään nähneet, mutta eipä ollut aikaisen ajankohdan takia ihmekään!

Pidimme Kalajan kierroksesta kovasti - se oli vaihteleva ja mielenkiintoinen luontoa myöten. Saimmepa (epäselvän) kuvan pohjantikastakin, se oli minulle luultavasti ensimmäinen kuva k.o. linnusta. Toivottavasti pääsen paikalle uudestaan kävelemään koko Kolmen vuoren kierroksen!