Vehmaanniemen luontopolku Sastamalassa

Päivämäärä: 11.8.2024
Luontopolkumiehen reittinumero: 510
Reitin pituus: Reitti 1,3 km
Kohokohdat: Hakamaat, kauniit rantamaisemat, hyvät luontotaulut, laiduntavat lampaat
Parkkipaikka: Tampereentie 258. Tilaa noin 5-6 autolle. Paikka kartalla.
Julkiset liikenneyhteydet: Tampereentiellä on bussiyhteyksiä. Selvityksessä!
Opasteet/kyltit: Hyvät.
Varusteet/jalkineet: Kuivalla kelillä ei erikoisvaatimuksia.
Helppo reitti
Ei tulipaikkaa

Sastamalan retkiviikonlopun kolmas kohde. Ajelin Sastamalan keskustan ohi ja muistelin, että keskustan lähellä pitäisi olla pari lyhyttä polkua - voisin käväistä kävelemässä jonkun niistä. Tutkin Sastamalan nettisivuja ja löysin sieltä Vehmaanniemen. Luontopolku kuulosti mukavalta ja päätin ajella ainakin sen lähtöpisteeseen katsomaan, mistä on kyse. Osoite navigaattoriin - vain muutama kilometri matkaa keskustasta. Tampereentieltä kääntyvä lyhyt hiekkatie jakautuu kahteen haaraan ja vasemmanpuoleinen haara vie pysäköintipaikalle. Oikeanpuoleinen vie läheisen omakotitalon pihaan, mutta tämän voi selvästi havaita tietä ajellessa.

Pysäköintipaikalla on oiva opastaulu. Vilkaisin sitä ja tiesin haluavani kävellä polun ympäri. Taulu kertoo Vehmaanniemen olevan karjatalouden muokkaamaa perinneympäristöä ja täten lajistoltaan todella rikasta. Paikan erikoisuutena mainitaan kekomuurahaiset, joita niemellä on huomattavan paljon. Luonnonsuojelualueena Vehmaanniemi on ollut jo vuodesta 1973. Luontopolun piirretty kartta on selkeä, polku kiertäisi niemen myötäpäivään.

Sitten matkaan. Reitin merkinnät ovat melko vähäisiä, mutta eipä täällä ole eksymisen vaaraakaan - polku kiertelee niemeä melkein rannan tuntumassa. Vihreitä luontopolku-kylttejä on muutamassa paikassa.

Jo muutaman kymmenen metrin jälkeen voi pysähtyä lukemaan ensimmäistä luontotaulua. Sen aiheena on vieressä oleva rautakautinen kumpu, todennäköisesti vanha hautapaikka.

Hetken päästä saavutaan laidunalueen laidalle - pitkokset vievät veräjälle. Se tulee luonnollisesti muistaa sulkea, jotta alueella laiduntavat lampaat pysyvät työmaallaan.

Reitti kulkee suurimmalta osin avoimilla niityillä ja koivuhakamaisemissa. Rautavesi on melkein koko ajan näkyvissä.

Toisen luontotaulun aiheena on lammaslaidunnus sekä Vehmaanniemen maisemaan olennaisena osana kuuluvat niittykasvit ja katajat.

Hetken päästä laidunnuksen työntekijät olivatkin näkyvillä. Taisivat olla tauolla, kaikki makoilivat niityllä. Juttelin ääneen lampaille, että ne saisivat olla ihan rauhassa ja kiertäisin ne vähän kauempaa. Mutta nehän makoilivatkin purtojuuresta kertovan luontotaulun luona, jonka halusin kuvata. Kävelin lauman keskeltä taululle ja pysähdyin siihen ottamaan kuvia. Osa lampaista jatkoi makoilua, mutta kaikkien katse tuntui liimaantuvan ohikulkevaan kävelijään.

Jatkoin matkaa kohti Vehmaanniemen kärkeä. Luontotaulu kertoi hakamaista. Suomessa perinneympäristöjä luokitellaan peräti 42 luontotyyppiin - puustoisia luontotyyppejä ovat hakamaat, metsälaitumet ja lehdesniityt. Täällä hakamaata hoidetaan puustoa harventamalla.

Vehmaanniemen kärjessä voi käväistä Rautaveden rannassa. Luin aiempaa blogikirjoitusta, silloin täällä oli voinut istahtaa penkille järven rantaan - minä en sellaista huomannut.

Muurahaiskekoja täällä oli todella paljon. Kun ryhdyin miettimään, löytäisinkö aurinkoisen paikan, jossa istahtaa tauolle, piti ottaa huomioon myös muurahaisten määrä. Niitä tuntui kulkevan jokaisella kivellä, johon ajattelin takamukseni parkkeerata.

Reitin ainoa metsäisempi osuus on hieman puolivälin jälkeen. Täälläkin maisema muistutti puistoa, ehkäpä puustoa on metsäisemmissäkin kohdissa hieman harvennettu.

Lyhyt metsäosuus on loppumassa ja seuraava niitty näkyy jo taustalla.

Nyt löytyi kahvipaikka. Idänpuoleisella rannalla oli aurinkoista ja rannassa oli muutamia kiviä, jotka vaikuttivat mukavilta istuskelupaikoilta. Nyt muurahaispesät olivat hieman kauempana, tosin tästäkin kiveltä näin kaksi muurahaispesää.

Lyhyen tauon jälkeen palasin polulle. Hetken päästä laidunalue päättyy, kuljetaan veräjän kautta pois lammasten työmaalta.

Seuraavat satakunta metriä vievät veräjältä toisen veräjän - ja reitin lähtöpisteen lähelle. Täällä ei laidunneta eikä niitetä. Kävelin takaisin heinien, pajujen ja herukkapensaiden reunustamaa ja melko kapeaa polkua. Melkoinen kontrasti muuten niin avoimessa maastossa.

Palasin parkkipaikalle. Matkamittari kertoi kävelyn pituudeksi noin 1,3 kilometriä ja aikaa siihen käytin reilut puoli tuntia. Pidin lyhyen tauon rannalla, virallista taukopaikkaa täällä ei ole. Myöskään muita kävelijöitä ei Vehmaanniemessä tänään ollut.

Reitti on helppo. Korkeuseroa on korkeintaan viisi metriä - ei myöskään kantoja, kiviä tai juuria. Taisin kehua kävellessäni maisemaa ja polkua söpöksi. Sitä tämä tosiaan oli, miellyttävä kävely perinnemaisemassa.

Sijainti: N=6806901.709, E=284199.466 (ETRS-TM35FIN)

GEO:lat=61.3362705, GEO:lon=22,9656425

Voit seurata retkitunnelmiani myös Facebookissa
ja Instagramissa: @luontopolkumies 

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Ellivuoren Peurankierto
Ritajärven luonnonsuojelualue
Rusun reitti

Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle