Häähninmäen reitit Hankasalmella
Luontopolkumiehen reittinumero: 507
Reitin pituus: 5,2 km. Yhteensä täällä on 35-40 km reittejä.
Kohokohdat: Kerrassaan upea Häähninmäen näkötorni, Poltinlammen kiva taukopaikka - sekä muutkin rakenteet reitin varrella
Parkkipaikka: Suuri parkkipaikka osoitteessa Häähnintuvantie 160. Paikka kartalla.
Julkiset liikenneyhteydet: Ei ole.
Opasteet/kyltit: Hyvät
Varusteet/jalkineet: Mielestäni ei erikoisvaatimuksia. Reitti on kuivahko ja melko leveä.
Keskivaativa reitti
Useampi tulipaikka
Lauantairetki Hankasalmelle - ja vuorossa oli pääkohteeni. Häähninmäkeen olin halunnut tutustua jo jonkin aikaa. Nyt ajelin Hankasalmen kirkonkylän kautta (hankin vähän evästäydennystä) ja ajelin Häähnintuvantielle, jota auton navigaattori ei tosin tuntenut, mutta puhelimen avulla löysin helposti perille. Häähninmäkeen on myös selkeät opasteet jokaisessa risteyksessä jo Säkinmäentieltä viiden kilometrin päästä.
Pysäköintipaikalla oli ehkä kuusi tai seitsemän autoa. Pistin repun selkään ja mittauslaitteet päälle ja mietin, mitä reittejä kävelisin. Olin tutustunut laajaan reittivalikoimaan netissä ja ajatellut käveleväni läntisiä reittejä - ehkäpä sinisellä merkityn Kattilapolun ja oranssin Paskolammin lenkin. Näiden varrella tutustuisin myös Häähninmäen näkötorniin. Reittikartta löytyy myös parkkipaikalta - sen sijaan värikoodeja tässä polun alkupisteessä ei ole. Päätin lähteä kävelemään kohti tornia.
Polku on leveä ja sorastettu. Puisia hevosia on nähtävillä monissa paikoissa Häähninmäen reittien varrella.
Polkujen laidoilla on myös infotauluja. Täällä alkumetreillä on melkoinen määrä tietoa seudun eläimistä sekä suuresta savotasta. jota täällä on tehty vuosina 1956-1957. Tästä on tallentunut melkoinen määrä tietoa, kuten se, että savotassa on ollut mukana 60-70 miestä ja toistakymmentä hevosta.
Parinsadan metrin kohdalla polku jakaantuu kahtia, leveämpi reitti kurvaa loivasti oikealle. Päätin kuitenkin jatkaa hieman kapeampaa polkua, joka näytti kulkevan melkein samaan suuntaan.
Reitti nousee Häähninmäen laelle, jossa ensimmäinen näkemäni rakennus oli jonkinlainen aitta. Mutta näkyihän se näkötornikin jo puiden takaa (kuvassa ihan vasemmassa reunassa).
Mäen laella näin jo jonkinlaisia värimerkkejä, mutta päätin kuitenkin kävellä seuraavaksi tornille ja miettiä vasta sen jälkeen käveltäviä reittejä. Aitan ja tornin välissä oli vielä muinainen rajapyykki - täällä on ollut vanha hämäläisten eränkäyntialueiden raja. Tämä on myös kuuden kylän raja - ja muutama vuosikymmen sitten täällä on ollut myös kahden läänin raja. Täällä selviää myös se, mitä häähni tarkoittaa, nimittäin pientä tikkaa.
Tässä on myös yksi Häähninmäen lukuisista tulipaikoista.
Nyt tornille. Puuhevoset vahtivat torniakin.
Häähninmäellä on hyvät palvelut. Tornin juurella on useampikin pöytä katoksen alla ja taisipa sen juurella olla grillikin. Vielä torniin kiivetessäkin voi pysähtyä tasanteelle pöydän ääreen evästelemään. Minä nousin ylös asti. Tornin tienoilla ei näkynyt ihmisiä, eikä tornissakaan juuri nyt ollut ketään. Maisemia passaa ihailla, komeimmat taitavat olla lännen suuntaan kohti Isoa Häähninjärveä. Järvi siintelee noin 70 metriä alempana. Itse torni taitaa olla parinkymmenen metrin korkuinen.
Tornin erikoisuus on sen huipulla oleva mökki, jota voi vuokrata yöpymistä varten. Sympaattinen paikka, jossa haluaisin itsekin mielelläni yöpyä. Miinuksena melko pitkä matka vessamatka.
Ihailin maisemia tovin, sitten palailin alas ja käväisin vielä lähellä olevalla Häähnintuvalla, joka on päivällä avoinna kaikille retkeilijöille. Tuvankin voi varata yöksi.
Nyt oli aika lähteä miettimään niitä kävelyreittejä. Päätin sittenkin ottaa ohjelmaan hieman pidemmän kävelyn ja lähteä tutkimaan Pitkää Poltinlammin lenkkiä. Aloittaisin kuitenkin kävelyni reitistön luoteiskulmasta, johon oli merkitty "iso puu". Kävelisin osan Paskolammin lenkkiä ja siirtyisin sieltä keltaiselle reitille.
Pari asiaa osoittautui hieman haasteellisiksi. Reittien seuraaminen piirretystä ja aika summittaisesta kartasta ei ollut ihan helppoa. Ja sitten oli värit, joita täällä oli käytetty innokkaasti ja melko paljon. Palataanpa vielä niihin myöhemmin. Löysin joka tapauksessa reitin, jonka arvelin vievän kohti isoa puuta. Reittejä kunnostava herra ajeli tässä mönkijällä vastaan ja moikkasi.
Mäen alla oli risteys, jossa oli oransseja reittimerkkejä (Paskolammin lenkki), joten tiesin ainakin tässä olevani oikealla kohdalla. Paskolammin luontopolun varrella kerrotaan alueen linnustosta. Tässä on myös ison puun tarina - se lienee yli 200 vuotta vanha.
Vanha mänty on muutaman kymmenen metrin päässä. Se on suuri, kilpikaarnainen ja kaksihaarainen.
Jatkoin matkaa oranssia polkua pitkin. Saavuin risteykseen, jossa oli taas punaista ja oranssia väriä. Minun täytyy myöntää, etten meinannut ymmärtää nuolien paljoutta. Kartan mukaan tässä kohdassa piti olla vain yksi kävelyreitti. No, tässä vaiheessa voin paljastaaa: vasta kävelyn jälkeen huomasin lähtöpaikalla kyltin, jossa kerrottiin maastopyöräilyreittien olleen merkityn punaisella. Se tieto olisi varmasti helpottanut minua paljon, sillä ihmettelin punaisia merkintöjä koko kävelyni ajan.
Oranssi reitti kulkee jonkin matkaa Talkooahontietä pitkin. Seuraava käännös näkyy mäen alla.
Muutama kymmenen metriä metsäpolulla ja taas vastassa kylttien ja värien viidakko. Minä poistuin tässä oranssilta reitiltä ja siirryin keltaiselle.
Sadan metrin päästä tulin Paskolammille. Tässä on pieni laituri, josta voi helposti käväistä vaikka uimassakin. Myös istumapaikka on tarjolla. Minä päätin jaksaa vielä seuraavalle taukopaikalle, jonka ajattelin olevan Poltinlammilla.
Seuraavassa nousussa oli taas mahdollisuus istahtaa penkille. Kiinnitin huomiota myös kyltteihin, joissa oli erilaisia elämänohjeita, kuten tässä: "Mikä on pahinta, mitä voisi tapahtua, jos päästän irti asioista, jotka eivät palvele minua enää?"
Pitkän Poltilammen lenkin reittimerkinnät olivat keltaisia - vähän niinkuin Luontopolkumiehen paidan lintu.
Noin kaksi ja puoli kilometriä kävelyä takana. Reitin varrella kasvoi viitapajuangervoa. Mietin, oliko täällä joskus ollut asutusta.
Vastaus löytyi melkein saman tien. Toisella puolella polkua oli kyltti, joka kertoi Mäenpää-nimisestä tilasta. Otto ja Tilda Valkosen talo autioitui 1960-luvulla ja kaikki rakennukset on purettu 1970-luvulla.
Minun reittini itäisin kohta. Punainen maastopyöräilyreitti jatkaa tästä vielä itään, mutta keltainen reitti kääntyy lounaaseen. Hauskat kivimerkinnät olivat käytössä monin paikoin.
Saavuin Poltinlammille. Käväisin sen rannalla olevalla saunalla, mutta arvelin sen olevan vuokrattavissa ja juuri nyt varattu. Tänne pääsee myös tietä myöten ja minun kanssani yhtäaikaa paikalle kurvasi matkailuauto. Nappasin kuvan ja jatkoin matkaa.
Mutta: lammen toisella puolella oli ihan hurmaava taukopaikka! Tähän oli pakko pysähtyä. Istahdin hetkeksi evästauolle ja mietin, että tämä oli yksi sympaattisimmista paikoista, joissa olen koskaan eväitä nauttinut. Pöytävarauksia ei voi tehdä, mutta suosittelen kyllä yhden tai kahden hengen "ravintolasalia" kelle tahansa!
Matka jatkui eväsleipien jälkeen. Ihastuttavan suon ylityksen jälkeen tullaan taas risteykseen. Värejä riittää.
Katsoin karttaa ja totesin, että reitti sivunnee peltomaisemaa - ja sen jälkeen alkaisi loppusuora.
Loppusuora on valoisaa mäntymetsää.
Täällä voi vielä ihastella tervaskantoa. Taulu kertoo, että yleensä noin metrin kohdalta katkaistut männyt on katkaistu kirveellä tai justeerisahalla. Luonto katkoo harvoin mäntyä sen paksuimmalta kohdalta. Tervaskantoa on voitu hyödyntää niin evästulien tekoon kuin tervan valmistukseenkin.
Reitti saapuu Häähnintuvantielle ja viimeiset parisataa metriä kuljetaan sitä pitkin. Palailin parkkipaikalle ja kuvasin vielä kaikki kyltit. Kuten sanottu, tämä kyltti olisi kannattanut lukea aluksi. "Pyöräilijä: seuraa punaisia nuolia." Hieman hämäsivät kävelijää!
Kävelin hieman yli 5 kilometriä. Aikaa meni puolitoista tuntia. Autojen määrään nähden kohtasin oikeastaan aika vähän muita kävelijöitä, vain muutaman.
Reitti on keskivaativa - täällä on jonkin verran nousuja ja laskuja, mutta ei kovinkaan jyrkkiä. Korkeuseroa lienee kuitenkin viitisenkymmentä metriä.
Myönnän: tykkään hirveästi reiteistä, jotka ovat tekijänsä näköisiä. Sitä Häähninmäen reitit todellakin ovat. Kiitos vaan Pekalle, joka reiteistä käsittääkseni vastaa - ja terveiset, tuun uudestaan kävelemään lisää reittejä!
Sijainti: N=6930477.751, E=469428.461 (ETRS-TM35FIN)
GEO:lat=62.504118, GEO:lon=26.406537
Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Keskisenlammen luontopolku
Kalajan kierros
Kommentit
Lähetä kommentti