Kokonharjun polku Savonlinnassa
Päivämäärä: 2.8.2021
Luontopolkumiehen reittinumero: 246
Reitin pituus: 3 km
Kohokohdat: Kokonharjun maisemat, tutkimusmetsän suuret puut
Parkkipaikka: Tutkimuspuiston pysäköintipaikka, tilaa noin 15 autolle. Paikka kartalla
Opasteet/kyltit: Hyvät
Varusteet/jalkineet: Ei erikoisvaatimuksia
Helppo reitti – vain hieman korkeuseroja
Ei tulipaikkaa
Meinasin kävellä Parikkalassa kaksi luontopolkua. Ensimmäinen, Pöröpeikon polku, onnistui hyvin. Toinen, Kirjavalan kanavapolku, ei sitten onnistunutkaan – reitin opaste oli vedetty jeesusteipillä yli ja portaat joen rantaan näyttivät lahonneen. No, otin käyttöön varasuunnitelman ja ajelinkin Punkaharjulle, jossa minulla oli muutama reitti vielä kävelemättä. Valitsin Kokonharjun polun, joka kulkee osaksi samaa reittiä kuin aiemmin kävelemäni Hakin kierros, mutta siinä oli myös minulle tuntemattomampi osa Laukansaaren pohjois- tai luoteisrannan tuntumassa.
Ajelin parkkipaikalle, joka oli melko täynnä. Ilmeisesti
tutkimuspuistossa oli paljon porukkaa – ja osasyynä taisi olla myös
viereinen Muotikuun Wanha koulu, aiemmin tänä vuonna tähän viereen
avattu ravintola/kauppa, joka tuntuu olevan varsin suosittu
vierailukohde. Parkkipaikalla on kaksi isoa opastaulua. 
Kokonharjun polkua voi tarkastella isommasta reittikartasta. Se on
merkitty oranssilla värillä tähän karttaan – samoin kuin luontoonkin.
Oikeastaan Kokonharjun polku alkaa vasta täältä, noin 400 metrin
päässä parkkipaikasta. Täällä sitä nimitetään muuten luontopoluksi. En
tiedä, mikä on virallinen luontopolun määritelmä – ehkä liittäisin
siihen jonkinlaisia luontoon liittyviä infotauluja reitin varrella.
Täällä niitä on oikeastaan vain kaksi, tämä aloitustaulu sekä suurista
puista kertova taulu. Reittiopasteet näyttävät suunnan, reitti
kierretään myötäpäivään.
Polku siirtyy puulajipuistosta metsään ja alkaa kohota harjulle.
Reitti on tosiaan merkitty oransseilla maalimerkeillä, kuten tässäkin
kuvassa polun laidalla olevasta männystä näkyy.
Luontopolkumies nousemassa harjulle.
Kokonharjukin yllätti korkeudellaan. Täällä ollaan melkein 30 metriä
korkeammalla kuin vieressä puiden välistä siintävä Kokonselkä. Harjun
laella on mukava kävellä.
Hieman yli kilometrin kohdalla on penkki, johon voi istahtaa tauolle.
Avointa järvimaisemaa täällä ei oikein ole, tätä voisi ennemmin
kutsuttua rajoitetuksi järvinäköalaksi. Pysähdyin hetkeksi kahville ja
munkille. Tapasin tässä myös kaksi maastopyöräilijää, jotka olivat
pitäneet taukoa juuri ennen minua. Olen itsekin ajellut Hakin
kierroksella sähköavusteisella maastopyörällä ja voin suositella – sekin
on mukavaa näillä harjuilla. Niinkuin kävelykin.
Pian reitti laskeutuu harjulta alas hyvin lähelle järven rantaa. Tätä
kuitenkin hieman ihmettelen – parinkymmenen metrin päässä reitistä on
ranta, jossa voisi käydä ihailemassa Puruveden maisemaa, mutta reitti
kurvaa juuri toiseen suuntaan. Itse piipahdin rannassa, sinne vie selvä
polku. Ehkä on olemassa jokin syy, miksi reitti ei voi kiepaista
rantamaisemassa, muuten se olisi minun mielestäni hyvä idea – moni
varmaan haluaa Saimaan rannassa käväistä täällä ollessaan.
Tätä maisemaa en ollut vielä Punkaharjun suunnalla nähnyt.
Kokonharjun polku kääntyy takaisin kohti lähtöpaikkaa ja kulkee rehevää
puron laitaa pitkin. Hyvin erilainen näkymä harjun laen kangasmaisemaan
verrattuna.
Tämän reitin varrelle osuu suuri mänty. Pituutta peräti 33 metriä ja
läpimitta 89 senttiä. Mittaukset tosin vuodelta 2003, jolloin puun ikä
on arvioitu 170-vuotiaaksi.
Kaksi kilometriä kävelyä takana, nyt polku yhtyy Hakin kierrokseen,
jonka alkuosuutta tämä reitti kulkee vastakkaiseen suuntaan. Puissa on
sekä sinisiä että oransseja merkintöjä.
Suurien puiden jälkeen vielä pieni pätkä vähän tuoreemmassa ja lyhyemmässä männikössä.
Ympyräreitti päättyy ja puulajipuiston kautta voi palailla parkkipaikalle – tai vaikkapa kahville Wanhalle Koululle. Minä napsautin mittauslaitteet kiinni auton luona. Matkaa melko tarkkaan kolme kilometriä (ympyräreitti hieman yli 2 km) ja aikaa käytin 50 minuuttia. Tapasin reitillä ainakin neljä maastopyöräilijää ja muutaman kävelijän. Reitti on melko helppo, siinä ei ole jyrkkiä nousuja.
Olen varmaan kirjoittanut tämän jo moneen blogitekstiin: harjulla on
mukava kävellä. Polku on mukava ja joustava kävellä – mäntymetsä avointa
ja valoisaa. Saimaakin välkkyy hieman puiden lomitse. Mukava lyhyt
välipalareitti – sopi hyvin elokuiseen iltapäivään!
Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Hakin kierros
Soininmäen luontopolku
Nahkiaissalon luontopolku
Kommentit
Lähetä kommentti