Kuikan kierros Petkeljärven kansallispuistossa Ilomantsissa

Päivämäärä: 14.8.2020
Luontopolkumiehen reittinumero: 180
Reitin pituus: 6,5 km
Kohokohdat: Kaunis harjumaasto, järvien rannat ja Mustalammen suomaisema
Parkkipaikka: Petkeljärven luontotuvan pihalla, runsaasti tilaa
Opasteet/kyltit: Hyvät
Varusteet/jalkineet: Ei erikoisvaatimuksia. Harjumaisemassa jalat pysyvät kuivina, suo-osuudella tukevat pitkospuut.

Olen kävellyt Petkeljärven kansallispuistossa useamman kerran viime vuosina ja blogannut aiemmin yhden nimetyn reitin, Harjupolun. Harjumaisemissa on varsin miellyttävää kävellä ja siksipä päätin nyt parin vuoden tauon jälkeen lähteä kävelemään Petkeljärvelle. Valitsin kävelyreitikseni Kuikan kierroksen, joka on ilmeisesti myös suosituin kävelyreitti kansallispuistossa. Eikä ihme, sen voin nyt kävelyn jälkeen todeta. 

Oli hieno ja aurinkoinen elokuun perjantaiaamu. Ajelin Petkeljärvelle yhdeksän maissa ja jätin auton luontotuvan pihaan. Reppu selkään ja paluu hiekkatietä pitkin noin satakunta metriä reittien lähtöpaikalle. Pogostan kierros ja Taitajan taival ovat molemmat melko pitkiä vaellusreittejä, pituutta 91 kilometriä (Pogostan kierros) ja 31 kilometriä (Taitajan taival) - jätän ne vielä seuraavaan kertaan. Kuikan Kierros, 6,5 km, on minulle sopivampi parin tunnin retki.

Lähtöpaikalla on myös selkeä reittikartta. Nämä luontopolkuun liittyvät opasteet ovat enemmänkin Harjupolkuun liittyviä, mutta Kuikan kierros on hyvin näkyvissä. Kettu ja majava johdattavat kulkijan Petkeljärven harjumaastoihin.

Ensimmäiset 2,5 kilometriä kävellään samaa reittiä Harjupolun kanssa. Koska olen siitä jo aiemmin kirjoittanut, niin sivuutan alkumatkan tällä kertaa parilla lauseella ja kuvalla. Reitti on joka tapauksessa merkitty keltaisin ympyrämerkein. Tai ehkäpä itse sanoisin näitä enemmänkin oransseiksi.

Harjupolkuun liittyviä infokylttejä voi lueskella alkumatkan varrella.

Lähtöpaikka eli Petkeljärven retkeilykeskus vilahtelee Kokkolahden takana, mäntyjen lomasta.

Puolentoista kilometrin kohdalla pysähdyin kuvaamaan maisemia Savulammen ja Kaitajärven välisellä salmella sijaitsevalla sillalla. Otin myös retkiselfien.

Vielä muutama sata metriä harjun laella (blogin pääkuvassa) ja suon ylitys pitkospuita pitkin - sitten saavutaan jo risteykseen, jossa Kuikan kierros lähtee eri suuntaan kuin Harjupolku tai muut retkeilyreitit. Olin jo vähän tauon ja eväskahvien tarpeessa. Mietin hetken aikaa, tekisinkö puolentoista kilometrin piston hauskan nimiselle Keltasilmän laavulle, mutta päätin kuitenkin jatkaa Kuikan kierrosta. Reitille ei ole merkitty taukopaikkaa, mutta toivoin löytäväni mukavan istuskelupaikan järven rannalta.

Reitti jatkuu kauniin Joutenjärven rannalle. Tai järvien. Joutenjärven ja Pienen Joutenjärven välillä näkyi pieni kannas. Mietin, olisiko siellä aurinkoinen aamukahvipaikka - vaikkapa joku kivi, jonka päällä istua.

Positiivinen yllätys! Oikein kyltillä hassusti merkitty levähdyspaikka pöytine ja penkkeineen. Kyllä maistui eväät tällä aurinkoisella paikalla kahden järven välissä.

Matka jatkui tauon jälkeen. Kolmen ja puolen kilometrin kohdalla reitti erkanee Joutenjärven rannalta ja saapuu hetimiten suomaisemiin. Pitkospuuosuutta ja suomaisemaa oli noin 700 metrin verran.

Kuikan kierros ohittaa suolla Mustalammen. Lammessa ja rannalla saattoi ihailla upeita vihreän eri sävyjä.

Suo-osuuden jälkeen on taas vuorossa mäntykangasta. Maisema on avointa ja tässä kohdassa myös melko tasaista. Puiden lomasta näkee pitkälle eteenpäin. Tällaista polkua on todella miellyttävää kävellä.

Mutta missä ovat Kuikan kierroksen kuikat? Olin nähnyt vain pari isokoskeloa alkumatkalla. Vastaus: Kuikkalammella! Ylitin Petkeljärvelle menevän hiekkatien ja saavuin Kuikkalammen rantaan ja bongasin heti kaksi kuikkaa. Nauratti. Niin lampi kuin reittikin ovat nimensä ansainneet. Myös Kuikkalammen vedessä oli upeaa vihreän sävyä.

Viisi kilometriä takana. Kuikkalammen pohjoisrannalla on taas risteys. Vasemmalle jatkuisi Pogostan kierros ja 11 kilometrin päässä on mielenkiintoinen ja historiallinen Möhkön kylä ruukkeineen ja Rajakartanoineen. Siellä kannattaa piipahtaa samalla reissulla - jos ei kävellen, niin vaikkapa autolla.


Taas kävellään harjua pitkin kohti luontotupaa Kuikkalammen ja Petkeljärven välissä. Tämä osuus on hieman kivisempi ja tässä on myös pari vähän tiukempaa nousua. Korkeuserot ovat kuitenkin maltillisia, koko reitin korkeimman ja matalimman paikan eroa on noin 20 metriä.

Loppusuora alkamassa ja laskeudutaan alas harjulta. Tässä oli yksi komeimmista kelopuista, mitä olin pitkään aikaan nähnyt. Kierteinen ja monisävyinen.

Muutama sata metriä mäntykangasta ja reitti päättyy hiekkatien laitaan noin parinsadan metrin päähän luontotuvasta.

Palasin parkkipaikalle ja napsautin matka- ja aikamittarit kiinni. Kävelylle tuli mittaa noin 7 km (ehkä ympyräreitti on aika lähellä 6,5 kilometriä, joka on reitin virallinen mitta) ja aikaa meni kaksi tuntia ja vartti. Pidin reitin varrella yhden tauon. Matkalla tapasin yhden nelihenkisen perheen, en muita retkeilijöitä. Päätin kävelyni vielä käymällä Luontotuvan kahvilassa - rauhallista oli sielläkin. Täytyy kuitenkin mainita, että parkkipaikalla oli melkoinen määrä matkailuautoja ja henkilöautoja, joten Petkeljärven reiteillä oli varmasti useampikin kävelijä, vaikken heihin aamupäivällä törmännytkään.

Pidin Kuikan kierroksesta kovasti. Itse asiassa polku on aika lailla täydellinen kävelyreitti, sopiva määrä rantoja ja pitkospuita, helpohko maasto ja yksi kohtuuhyvä taukopaikka. Hyvät palvelut Petkeljärvellä ja lähistöllä vielä Ilomantsin keskustan ja Möhkön kylän nähtävyydet. Ja vieläkin jäi reittejä käveltäväksi - ensi kerran ehkä Taitajan Taivalta vähän pidemmälle!


Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Harjupolku Petkeljärven kansallispuistossa
Oskolan luontopolku
Vekaruksen luontopolku
Pamilonkosken luontopolku
Helvetinportin luontopolku

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Meikonkierros Kirkkonummella

Söderkullan ulkoilureitit Sipoossa

Vekaruksen luontopolku Joensuussa