Helvetinportin luontopolku Joensuussa

Päivämäärä: 13.8.2020
Luontopolkumiehen reittinumero: 179
Reitin pituus: 1,2 km
Kohokohdat: Helvetinportin maisema
Parkkipaikka: Helvetinportintie 544, molemmilla puolilla hiekkatietä, noin 10 autolle
Opasteet/kyltit: Kohtuulliset. Vain yksi opaste ja maalimerkit puissa.
Varusteet/jalkineet: Nousu mäen päälle ei ole kovin jyrkkä eikä kostea. Lenkkareillakin pärjännee hyvin. 


Joensuun ja Ilomantsin retki jatkuu. Pamilonkoskelta päätin ajella toiselle luontopolulle, joka sijaitsee melko lähellä. Helvetinportin luontopolku kuulosti sen verran eksoottiselta, että halusin käydä tutustumassa siihen. Luontopolku on Joensuun kaupungin verkkosivujen mukaan vain 600 metriä pitkä suuntaansa, edestakaista kävelyä tulisi siis 1200 metriä. Jos osaa kääntyä oikeassa kohdassa takaisin. Minä en osannut. Tästä kohta lisää.

Ajelin Helvetinportintietä ja huomasin parkkipaikan tien laidassa. Paikalla oli yksi auto ja parkkeerasin omani sen taakse. Parkkipaikalle palailikin polulta koiranulkoiluttaja, joka manaili vaatevalintaansa (ulkoilutakki oli ilmeisesti liikaa), nousussa oli kuulemma tullut kuuma - minä päätin sitten lähteä hikiseen urakkaan lyhythihaisella paidalla. Vesipullo vielä käteen ja menoksi, reppua ja eväitä en tarvinnut näin lyhyelle kävelylle. Polun aloituspiste löytyi helposti tien laidasta. Tämä olikin sitten koko reitin ainoa kyltti.

Polulle. Aluksi kuljetaan melko rehevässä nuoressa sekametsässä. Reitti on merkitty punaisin maalimerkein.
 
Nousua alkaa kertyä. Maisema muuttuu havupuuvaltaiseksi. Oikealla puolella on melko jyrkkä rinne ja pudotus purolaaksoon.

Aika nopeasti on kävelty kuusisataa metriä. Nousua kertyy hieman alle 40 metriä. Oikealla on kallionkieleke, josta on kieltämättä mukava maisema alas pienelle metsälammelle. Blogin pääkuvassa maisema yksikseen, tässä selfietyyppinen ratkaisu. 

Mäen päällä ei ollut mitään kylttiä siitä, että olisin perillä. Punaiset maalimerkit jatkuivat, joten seurasin niitä edelleen. Reitti vei kalliolta taas alas lammen itäpuolelle, kostealle suolle. Kävelin vieläkin sata metriä eteenpäin, mutta käännyin takaisin. Koska olin kävellyt jo melkein kilometrin, niin lukaisin vielä varmuudeksi reittiselosteen: "0,6 kilometrin polku päättyy näköalapaikalle jyrkänteen päälle". Oikeasti ei siis päättynyt, mutta en myöskään löytänyt mistään tietoa siitä, mihin maalimerkinnät johtivat. Kurvasin takaisin ja otin vielä kuvan lammenrantavinkkelistä.

Nousin toisen kerran näköalapaikalle ja palasin sieltä autolle. Kävelin melkein kaksi kilometriä, mutta aikaa ei silti mennyt juuri puolta tuntia enempää. En pitänyt taukoa - eikä reitillä ole myöskään penkkejä tai pöytiä. Vastaantulijoita ei ollut. 

Summa summarum: Lyhyt ja melko helppo välipala - kipuaminen ei ole kovinkaan hankalaa ja maisemat palkitsevat nousu-urakan moninkertaisesti. Jos haluat välttää ylimääräistä kipuamista, niin muista kurvata takaisin oikealla paikalla!


Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Harjupolku Petkeljärven kansallispuistossa
Uuron reitti Kolvananuuron luonnonsuojelualueella
Oskolan luontopolku
Vekaruksen luontopolku
Pamilonkosken luontopolku

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Meikonkierros Kirkkonummella

Söderkullan ulkoilureitit Sipoossa

Vekaruksen luontopolku Joensuussa