Kuukkelilenkki Tankavaarassa Sodankylässä

Päivämäärä: 12.6.2020
Luontopolkumiehen reittinumero: 156
Reitin pituus: 5,7 km
Kohokohdat: Maisemat Tankavaaralta
Parkkipaikka: Tankavaaran pysäköintialue, Tankavaarantie 11. Runsaasti tilaa.
Opasteet/kyltit: Hyvät
Varusteet/jalkineet: Kohtuullisen hyväpohjaiset jalkineet tarpeen tunturille nousun takia. 

Matkalla Rovaniemeltä Saariselälle. Tankavaara sattui sopivasti matkalle ja päätimme kävellä siellä yhden reitin. Valinnaksi osui Kuukkelilenkki, joka on noin 6 kilometrin kävely Pikku-Tankavaaran laelle ja takaisin. Lisätietoa saimme luontoon.fi -sivustolta. Ajoimme paikalle kesäkuisena arki-iltapäivänä. Ajattelimme käydä Tankavaaran luontokeskuksessa, mutta se olikin suljettu. Tätä kirjoittaessani tarkistin, että se on ilmeisesti suljettu jo edellisenä vuonna eli 2019. Parkkipaikalla oli jokunen auto, ehkäpä joku muukin oli kuitenkin poluilla kävelemässä. 

Lähtöpaikka löytyi helposti parkkipaikan ja entisen luontokeskuksen liepeiltä.

Reittikartasta oli erilainen versio. Kuukkelilenkki on pisin reitti tässä kartassa.

Alkumetreillä kaikki neljä eri polkua kulkevat samaa reittiä. Oranssi merkki Kuukkelilenkin merkiksi.

Alkumatkalla voi tutustua sotahistoriapolun opasteisiin. Saksan armeija on rakentanut tänne toisen maailmansodan aikana puolustuslinnoitteet ja täällä on käyty taisteluita sodan loppuvaiheissa.

Korsussakin voi piipahtaa.

Luontopolun opasteissa kerrotaan mm. kynttiläkuusista. Alkumatkalla kylttejä on monenlaisia, osa uudempia (sotahistoriapolku), osa vanhempia. 

Kilometrin kohdalla Kuukkeli ja Koppelo eroavat omille teilleen.

Pikku hiljaa puusto väheni ja lähestytään Pikku-Tankavaaran huippua. Matkaa takana noin 1,5 km.

Huipulle päästiin ja täältä löytyi komea näkötorni. Kerkesin ensimmäisenä huipulle.

Maisemat ovat avarat ja hienot. Näkötornissa on todennäköisesti aikoinaan ollut myös jonkinlainen piirretty kuva joka suuntaan, josta on voinut tarkistaa, mitä missäkin suunnassa on näkyvissä. Nyt niistä kuvista oli jäljellä vain yksi, joka taisi olla kaakkoon tai etelään päin. Tässäkin kuvassa voi kuitenkin nähdä taustalla Nattaset eli Pyhä-Nattasen ja Terävä-Nattasen, jotka siinsivät idässä.

Tässä vielä maisemaa etelään päin.

Mäen huipulla ihailtiin vielä rakkaa eli pakkasrapautumisen aiheuttamaa kivikkoa. Takana on noin 2,5 km kävelyä.

Sitten alkaa alamäki. Neljän kilometrin kohdalla ollaan jo suomaisemissa. Tästä erosi myös reitti hauskan nimisellä Jorpulipää-tunturille. Reitin pitkospuut ovat melko heikossa kunnossa. Loppumatkalla näimme kuitenkin lankkukasoja, jotka ehkä enteilevät pikaisia korjauksia. Hyvä näin. 

Viiden kilometrin kohdalla saavutaan Hopiaojan taukopaikalle. Istahdimme tulipaikan ääreen kahvitauolle. 

Reilut puoli kilometriä myöhemmin on vielä toinen taukopaikka, Täällä on myös kota ja kuivakäymälä.

Hetken kuluttua saavuimme jo takaisin lähtöpaikkaan. Kävelyyn meni aikaa hieman yli 2 tuntia. Korkeuseroa reitillä on noin 120 metriä, joten reitti on kohtuullisen vaativa. Tankavaaran reitit eivät taida olla kaikkein kuljetuimpia, tänään emme tavanneet ainuttakaan ihmistä reiteillä. 

Maisema Pikku-Tankavaaralta oli reitin kohokohta, ehdottomasti. Polkukin vaikutti mukavalta, mutta korjaukset olisivat todella tarpeen. Toivottavasti uudet pitkospuut ovat pikaisesti jo käytössä!