Karkkilan koskireitti

Päivämäärä: 6.10.2024
Luontopolkumiehen reittinumero: 537
Reitin pituus: 4,3 km
Kohokohdat: Karkkila-Högforsin ruukkialue tiilisiltoineen sekä kosket ja mukavat taukopaikat niiden lähistöllä
Parkkipaikka: Eteläinen parkkipaikka Puhdistamontiellä, pohjoinen matonpesupaikalla Pyhäjärvenraitilla. Jälkimmäinen paikka kartalla.
Julkiset liikenneyhteydet: Karkkilan linja-autoasemalta noin kilometri reitin varrelle.
Opasteet/kyltit: Hyvät.
Varusteet/jalkineet: Hyvin hoidettu reitti, jossa ei ollut kosteita kohtia. Ei erikoisvaatimuksia.
Keskivaativa reitti
Yksi tulipaikka

Mistä alkaisin? Siitä, että Karkkilan Koskireitti tuli tutuksi Raija Hentmanin Etelä-Suomen Retkeilyoppaasta jo useita vuosia sitten. Ja että kävin kesällä 2020 Karkkilassa ja ajattelin käveleväni sen, mutta epäonnistuin enkä löytänyt koko reittiä. Kun kaveri ehdotti lokakuisena sunnuntaina retkeä Karkkilaan, päätin antaa Koskireitille uuden tilaisuuden. Ja tällä kertaa kaikki olikin toisin.

Koskireitti on neljän kilometrin janareitti. Tässä meidän niksimme siihen, miten kävelisimme sen neljänä kilometrinä eikä edestakaisin kahdeksan kilometrin matkana. Kaveri jättäisi minut pohjoiselle parkkipaikalle ja ajaisi sitten eteläiselle. Kävelisimme ristiin ja minä hakisin hänet pohjoiselta parkkipaikalta kävelyn jälkeen. Näin tehtiin.

Edellisellä kävelyllä en löytänyt Koskireittiä matonpesupaikan lähistöltä. Seikkailin Karjaanjoen molemmilla puolilla ja ihmettelin, mihin minun pitäisi lähteä. Nyt täällä oli selkeä opaste.

Reitti kulkee aluksi Karkkila-Högforsin ruukkialueella. Alussa ohitetaan Suomen valimomuseo. Halutessaan siellä voi tietysti piipahtaa kävelyn yhteydessä. Meillä oli tarkoitus vierailla siellä kävelyn jälkeen, mutta museo sulkeutui sunnuntaina jo kello 15. Olimme paikalla puoli tuntia liian myöhään.

Koskireitin opasteet ovat nyt hyvät. Risteyksissä on puiset opasnuolet.

Reitin kaksi ensimmäistä koskea ovat Kivistönkoski (100 m lähtöpaikalta) ja Karkkilankoski (200 m lähtöpaikalta). Kivistönkoski näkyy museorakennuksen kohdalla, jossa reitti ei kulje aivan rannan tuntumassa. Museon jälkeen kurvataan rantaan seuraavalle koskelle, Karkkilankoskelle. Näin ainakin tulkitsin.

Blogin pääkuvassa ollaan tiilisillan ovella. Olin oikeastaan hämmästyksestä mykkänä, en todellakaan tiennyt, että luontopolku voi kulkea ovesta sisään ja toisesta ulos. Tiilisillan sisällä oli jonkin verran valokuvia valimon historiasta sekä vieraskirja, johon luonnollisesti raapustin nimeni.

Kuva tiilisillan eteläpuolelta.

Reitti kulkee vielä parisataa metriä tehdasmiljöössä. Seuraavan nurkan takana ohitetaan mm. elokuvateatteri Kino Laika ja kylärafla Kanto. Taas houkutuksia Koskireitin kävelijälle!

Karjaanjoki ylitetään uudestaan noin seitsemänsadan metrin kohdalla.

Opasnuolien lisäksi reittimerkintöinä on myös vihreäpäisiä tolppia, kuten tässä sympaattisella rantapolulla.

Vajaa kilometri kävelty ja saavutaan Pusulantien laitaan. Ylitin sen suojatietä pitkin. Muistaakseni tähyilin hetken jatkoa, se löytyy taas joen toiselta puolelta eli Pusulantietä tulee kävellä hetki Karkkilan keskustan suuntaan ja kun joki on ylitetty, kurvataan taas oikealle. Tässä tullaan heti Myllykoskelle, jossa oli mielestäni koko reitin komein koskimaisema.

Jonkin matkaa kuljetaan vielä leveähköä ulkoiluväylää pitkin. Täällä oli myös mukava määrä penkkejä ja pöytiäkin. Välillä ollaan hieman kauempana joesta.

Hetken kuluttua ollaan taas aivan joen tuntumassa.

Satuin kiinnittämään huomiota siihen, miten monet kukat vielä värittivät lokakuista maisemaa. Reitin varrella kukki kissankelloja, peurankelloja, kultapiiskuja ja nämä syysasterit.

Leveähkö ulkoiluväylä vaihtuu kapeammaksi poluksi, johon on tuotu puuhaketta.

Jokimaisemaa voi ihailla monessa paikassa. Kävi mielessä, miten rehevää ja vihreää luonto onkaan täällä vaikkapa kesäkuussa.

Näillä tienoin oli jonkin verran pitkospuita ja siltoja, jotka eivät olleet ihan priimakunnossa. Kyltti varoitti, että täällä kuljetaan omalla vastuulla. Astelin varoen tämän sillan yli. Yhteensä pitkoksia ja siltoja oli vain ehkä parinkymmenen metrin matkalla.

Seuraava piknikpöytä oli katoksen alla. Matkaa takana reilut puolitoista kilometriä.

Reitti alittaa Vihdintien ja kiertää sen jälkeen kostean laakson käyden vähän kauempana joesta. Seurasin vähän reittiä Karttaselain-sovelluksesta, jota usein käytän. Siinä näytti, että kostea laakso olisi ylitetty, mutta näin ei ollut. Vielä jokunen sata metriä joen varressa ja saavutaan Massakoskelle. Kaveri tuli tässä vastaan ja nappasi kuvan minusta reitin puolivälissä.

Kävimme kurkkaamassa Massakosken vanhaa voimalaitosta joen päällä olevalta padolta. Kosken putous on 9,8 metriä. Voimalaitos on lakannut toimimasta vuonna 2009.

Jatkoimme taas matkaa eri suuntiin. Loppuosuus kohti Pitkälänkoskea kuljetaan taas leveää ulkoiluväylää, joka on myös valaistu. Reitillä oli yksi ainoa isompi risteys ja siinäkin hyvä opaste. Muutenkin loppumatkan ohjeena riittää pysyä joen lähistöllä.

Kolmen ja puolen kilometrin kohdalla ollaankin jo Pitkälänkosken maisemissa. Täällä oli myös penkkejä tasaisin välein, vaikka juuri tähän kuvaan sellaista ei osunut. Koskimaisemaa voi ihailla monessa paikassa myös ihan veden tuntumassa, itsekin poikkesin parissa kohdassa rantaan katselemaan kuohuja.

Lopuksi ohitetaan Pitkälänkosken laavu, joka näkyy tarkkaan katsottuna kuvassa muuntamorakennuksen oikealla puolella. Tulipaikalta nousi reipas savu ja paikalta kuului leppoisaa puhetta - päätin jättää tulistelijat rauhaan ja jatkoin matkaa.

Saavuin Pitkälänkosken parkkipaikalle. Matkaa tänne oli mittauslaitteeni mukaan 4,3 kilometriä. Aikaa janareitin kävelemiseen kului tunti ja kymmenen minuuttia. Siihen ei sisältynyt evästaukoa, sillä ajoin auton takaisin tehdasalueen tuntumaan ja käväisimme kahvilla kylärafla Kannossa. Reitillä oli melko paljon ulkoilijoita ja kalastajia.

Karkkilan Koskireitti on helpohko. Suurin osa reitistä on leveähköä ulkoiluväylää, jossa ei myöskään ole suuria nousuja tai laskuja. Näin päin käveltynä reitti laskeutuu kolmisenkymmentä metriä.

Karkkila taitaa juuri nyt ratsastaa trendien aallon harjalla - Koskireitti oli mukava yllätys ja kävelyn yhteyteen voi tosiaan ottaa myös kulttuuri- tai kulinaarinautintoja.

Sijainti: N=6714191.729, E=346350.944 (ETRS-TM35FIN)

GEO:lat=60.5343380, GEO:lon=24.1993444

Voit seurata retkitunnelmiani myös Facebookissa
ja Instagramissa: @luontopolkumies 

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Ikkalan luontopolku
Pääkslahden luontopolku

Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle.