Risuniemen luontopolku Imatralla

Päivämäärä: 25.5.2022
Luontopolkumiehen reittinumero: 310
Reitin pituus: 2,8 km
Kohokohdat: Hienot lehdot lintuineen. Saimaa.
Parkkipaikka: Tilava parkkipaikka Saarlammentien laidassa. Osoite noin Saarlammentie 110. Paikka kartalla.
Opasteet/kyltit: Hyvät
Varusteet/jalkineet: Ei erikoisvaatimuksia
Keskivaativa reitti
Yksi tulipaikka

Taas kerran päätin kävellä yhden luontopolun matkalla mökille. Olen suunnitellut Imatran Risuniemen luontopolun kävelyä jo pidempään - sen kerrotaan olevan lehtomaisemissa ja niiden parasta aikaa on varmasti alkukesä. Päätin nyt kurvata sinne. Parkkipaikka olisi Saarlammentiellä - ja se löytyikin helposti, vaikka luontopolku-kyltistä taisi puuttua osa.

Luontopolun opaste on parkkipaikan toisella laidalla. Tässä on reittikartta ja lyhyt selostus reitistä-.

Luontopolku starttaa kyltin vierestä metsätietä pitkin. Reittimerkinnät ovat punaisia. Alkumatkalla polun varrella oli myös sinisiä maalimerkkejä - ne liittynevät E10-retkeilyreittiin Imatralta Ruokolahden kautta Rautjärvelle. Loppumatkalla näin yhden tähän kaukovaellusreittiin liittyvän kilometritolpankin.

Kolmensadan metrin kävelyn jälkeen ihmetystä herätti luonnossa makoilevat autonraadot. Ne on jätetty tänne tahallisesti, muistomerkiksi ihmisten piittaamattomuudesta luontoa ja ympäristöä kohtaan. Paikka, jossa autot ovat, on entisen Imatran tehtaiden henkilöstön asunnon pihapiiri. Itse rakennus on purettu täältä 1970-luvulla. Punainen nuoli on reittimerkintä, luontopolku kääntyy tästä oikealle.

Reitillä on selvästi useamman aikakauden kyltitystä. Pihapiirin jälkeen saavutaan rinteeseen, jossa on melko vanhan oloinen opaste. Lehtomaisen rinteen kasveista mainitaan mm. kuusama, tuomi, pihlaja, vadelma ja mustakonnanmarja.

Risteyksessä punaiset merkinnät vievät vasemmalle, siniset jatkavat suoraan. Luontopolku kurvaa kohti Saunalahtea.

Sinivuokkoja oli joka puolella. Halusin kerrankin ottaa kuvan kauniista sinivuokon kukasta. Näillä yksilöillä oli ehkä harvinaisenkin kapeat terälehdet. Myös näsiää oli tällä seudulla todella paljon - niiden kukinta alkoi olla loppupuolella.

Luontopolku saapuu nyt Saunalahden maisemiin. Rannan tuntumassa kasvaa todella korkeita ja järeitä vanhoja haapoja. Täällä saattaisi nähdä vaikkapa valkoselkätikan - ehkä jopa liito-oravan.

Saunalahdella on ehkä reitin kaunein maisema. Vasemmalla siintää Risuniemi, johon luontopolku on seuraavaksi suuntaamassa ja jonka mukaan se on saanut nimensäkin.

Reitti jatkuu kohti Risuniemeä kuusikon läpi. Täällä jouduin pysähtelemään jatkuvasti ja kuuntelemaan lintujen ääniä. Tarkistin puhelimen sovelluksella yhden äänen, jota en tunnistanut. Pikkusieppo, joka viihtyy vanhoissa metsissä. Muistin kuulleeni sen äänen ainakin kerran aiemmin, Lahden Pesäkallion luontopolun varrella. Täällä kuulin sen ääntä useammassakin paikassa. Muutenkin tämä maisema oli aivan täynnä linnunlaulua. Ääniä lisännee myös se, että polku hipaisee kuusikon jälkeen rehevän näköistä rantaluhtaa.

Luontopolku kiertää Risuniemeä, kunnes se laskeutuu niemen etelä- tai lounaisrannalla jyrkästi (suorastaan hankalan jyrkästi, suosittelisin luontopolun ylläpitäjälle rappusten tekoa) hiekkarantaan. Täällä on tulipaikka tehdasnäkymillä. Kyltti nuotiopaikan vieressä kertoo, että täällä voi olosuhteiden salliessa tehdä nuotion maanomistajan luvalla. Tehdasmaiseman lisäksi tässä voi ihailla Kaljaniemenselkää, joka on tietysti yksi Saimaan lukuisista selistä.

Seuraavat sata metriä kuljetaan rannan tuntumassa pallekivikossa. Sana ei ollut minulle tuttu, mutta tietoa sai luontopolkutaulusta - sana viittaa jään tai aallokon kasaamaan rantakivikkoon.

Luontopolkutauluista puheen ollen, nitä on selvästi eri ajoilta. Osassa oli Tornator-yhtiön logo, osassa ei. Pallekivikon taulu näyttää uudemmalta kuin lehtomaisesta rinteestä kertonut vanha taulu, liekö siitäkin peitetty teipillä jokin vanha logo.

Nyt luontopolku kääntyy pois rannalta. Hetken aikaa polku on huonosti näkyvissä. Tässä on ilmeisesti vanha tie, joka on alkanut vesoittua. Hankalaa osuutta on vain muutama kymmenen metriä. Sen jälkeen käväistään hetki Risuniementiellä, josta polku kurvaa taas vasemmalle kohti metsää ja loppusuoraa.

Viimeisellä pätkällä ylitetään sähkölinja. Ylityksessä pitää olla tarkkana, sillä keskellä sähkölinjaa on risteys ja siinä käsittääkseni yhdytään jälleen kaukovaellusreitille. Viimeisillä metreillä puissa on jälleen sekä sinisiä että punaisia maalimerkkejä. Tässä ollaan jo parkkipaikan tuntumassa.

Näin päättyi Risuniemen kierros. Matkaa mittariini tuli noin 2,8 km ja aikaa käytin tasan tunnin. En pitänyt evästaukoa. Matkalla en nähnyt ainuttakaan muuta ihmistä.

Reitti oli mukava ja helpohko, vain jyrkkä laskeutuminen Risuniemen tulipaikalle oli hankala. Reitti oli mielestäni aivan erinomainen tunnin kävelyretki, sen lisäksi Risuniemi on lintuharrastajalle varmasti oikein mukava kohde. Kuutostieltä matkaa on vain muutama kilometri, tänne voi helposti poiketa ohi ajaessaan!

Sijainti: N=6793682.309, E=600016.578 (ETRS-TM35FIN)
GEO:lat=61.265284, GEO:lon=28.861387

Voit seurata retkitunnelmiani myös Instagramissa: @luontopolkumies ja Facebookissa

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Malonsaaren luontopolku
Hukkavuoren luontopolku
Vuoksenniskan metsäpolku

Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle