Söderlångvikin luontopolut Kemiönsaaressa

Päivämäärä: 23.5.2022
Luontopolkumiehen reittinumero: 305
Reitin pituus: 6,5 km (Monan polku ja Sundsvedjan laavupolku)
Kohokohdat: Kartano, kartanon puisto, hieno reitti laavulle.
Parkkipaikka: Söderlångvikin kartanon parkkipaikka, osoite Amos Anderson tie 2. Paikka kartalla.
Opasteet/kyltit: Hyvät
Varusteet/jalkineet: Reitti kulkee kallioilla, joissa hyväpohjaisista kengistä on hyötyä. Ei muuta erikoista.
Keskivaativa reitti
Yksi tulipaikka

Lounais-Suomen retken kolmanneksi retkikohteeksi valittiin Söderlångvikin kartano ja sen luontopolut. Minua kiinnosti ennen kaikkea Sundsvedjan laavulle vievä polku, jonka kerrottiin olevan noin viiden kilometrin pituinen.

Kartano osoittautui mainioksi retkikohteeksi. Ihastelimme Söderlångvikin puistoa ja sen jälkeen vierailimme kartanon museossa ja tutustuimme sen historiaan ja taiteeseen. Kartano on saanut muotonsa sen jälkeen kun Amos Anderson osti sen vuonna 1927.

Kävimme vielä kartanon ravintolassa kahvilla ja maistamassa paikallista siideriä. Sen jälkeen luontopolkukävelyä suunnittelemaan. Parkkipaikan laidalla on kaksi selkeää karttaa - toinen itse kartanon alueesta, toisesta löytyvät luontopolut. Otin polkukartasta kuvan - ja sitä oli mukava seurailla laavua kohti kävellessä. Palataanpa tähän myöhemmin! Meillä oli ajatuksena kävellä Sundsvedjan laavulle. Totesimme karttojen perusteella, että tämä kävely vaatisi kahden merkityn reitin kulkemisen, sillä Mona-polku veisi Sundsvedjan laavun polun aloituspisteeseen. Sounds like a plan.

Mona-polun lähtöpaikka on hyvin lähellä kartanon pääsisäänkäyntiä. Kartanon kuvassa hieman ylempänä voi nähdä oikelle kääntyvän hiekkatien, tämä "Mona-polku" -kyltti on heti sen alkupäässä.

Miksi reitti on nimeltään Mona-polku? Ruotsalainen näyttelijä Mona Mårtensson vieraili usein kartanossa ja hänellä oli ilmeisesti tapana kulkea rantamaisemissa pitkiäkin kävelyitä. Långvikenin lahtea kiertävä polku on siksi nimetty hänen mukaansa. Mona-polun historiasta ja Amos Andersonin läheisistä naisystävistä voi lukea lähtöpaikalla olevasta kyltistä.

Mona-polku kulkee aluksi omenatarhojen läheisyydessä. Koko alkumatka kuljetaan valoisaa rantapolkua pitkin.

Kartanon rakennuksia voi ihailla ennen kaikkea Långvikenin länsipuolella. Ensimmäinen kilometri lahden rantaa pitkin on tasaista ja helppoa. Polku on hyvässä kunnossa. Täällä voi toki olla melko kosteaa alkukeväästä. Vielä täytyy mainita näissä maisemissa rantametsässä huudellut palokärki, jonka sain kiikariini ja totesin, että sen täytyi olla maailman suurin palokärki. Täällä vehreässä Lounais-Suomessa linnutkin ovat suurempia!

Monan polulla voi lukea mielenkiintoisia faktoja Amos Andersonista ja Söderlångvikistä. Tämän kyltin aiheena on Amos Andersonin jälkeinen aika, erityisesti hänen perustamassaan ruotsinkielisen kulttuurin edistävässä säätiössä Konstsamfundetissa. Se omisti mm. Kukon korttelin - eli käytännössä Forumin kauppakeskuksen kiinteistön.

Noin kilometrin kävelyn jälkeen Mona-polku yhtyy rantapolulta hiekkatiehen, jota pitkin se kulkee takaisin kartanolle. Me jatkoimme satakunta metriä hiekkatietä pitkin paikkaan, jossa laavulle johtava polku eroaa hiekkatiestä. Mitään opasteita tai merkintöjä ei hiekkatiellä ollut, suunnistin laavupolulle kartasta ottamani kuvan perusteella. Helppo ohje kulkijalle: seuraa hiekkatietä, kunnes laavu-kyltti on näkyvissä. Laavulle kulkeva polku on sen sijaan tästä alkaen selvästi valkoisilla merkeillä kyltitetty.

Polku on kapeahko, mutta valkoiset merkinnät näkyvät selkeästi. Alkumatka kuljetaan mäntymetsässä.

Reittikarttaan oli merkitty viisi penkkiä matkan varrelle. Niiden perusteella oli hauska seurata matkan edistymistä. Ensimmäinen penkki oli lähellä kartanoa, toinen tässä metsäpolulla Långvikenin lahden rantakallioilla. Osassa penkkejä oli hauska lisäominaisuus, palataan tähän vähän myöhemmin.

Pikku hiljaa reitti erkani lahden lähistöltä ja kääntyi kohti länttä. Ylitettiin hiekkatie ja aloitettiin nousu kohti Sundsvedjan kallioita.

Penkit ja niiden lisäominaisuudet. Osassa penkeistä oli erillinen laatikko, josta saattoi lainata istuinalustan. Hyödynsimme niitä tässä kolmannen penkin luona, komeiden kallioiden laella.

Kalliokävelyä riittää yllättävän paljon. Noin kilometrin verran kuljetaan avokallioita, kunnes laskeudutaan hetkeksi pieneen laaksoon (jossa oli reitin ainoa kosteikko, siitäkin selvittiin loikkimalla ja hieman kiertelemällä). Hieman ennen laavua ylitetään tie, jonka laidassa on selkeä kyltti kohti laavua ja laatikko, josta saa tarvittaessa polttopuita.

Vähän yli kolme kilometriä kävelty kartanolta ja saavutaan laavulle. Myös laavulla oli hyvä polttopuuvarasto (sen sisällä vasemmassa kulmassa - ei näy ihan alla olevassa kuvassa). Laavussa on sisällä tulipaikka ja sen ulkopuolella "terassilla" pölkyistä tehdyt istuimet ja pöytä.

Valitettavasti vasemmassa kulmassa polttopuiden päällä oli myös västäräkin pesä! Huolestunut västäräkkiemo käveleskeli kallioilla sen aikaa, kun hetken istuimme aivan laavun toisessa reunassa eväitä syöden. Pahoin pelkään, ettei pesä tässä paikassa tuota hyvää tulosta, mutta pidän peukkuja. Tämä huomioksi kuitenkin teille, jotka olette sinne kesällä 2022 menossa.

Laavulta on kieltämättä hienot maisemat kohti länttä. Muutaman kilometrin päässä on Purunpään luonnonsuojelualue, joka on mm. 100 Suomen Luontohelmeä -kohde. Se on noin 350 hehtaarin suuruinen niemi - ja sekin kuuluu Konstsamfundetille. Se olisi ollut kiinnostava kohde, mutta matkaa oli sen verran, että retki Purunpäähän oli jätettävä seuraavaan kertaan. Purunpäähän ei pääse autolla, sinne voisi helpoiten kulkea polkupyörällä Söderlångvikistä - tai melomalla meren rantaa pitkin. Kävellen tästä olisi matkaa ilmeisesti noin viitisen kilometriä.

Palailimme reippahasti kohti Söderlångvikiä. Kuljimme täsmälleen samaa reittiä takaisin, joten Monan polun loppupuoliskoon jäi tällä kertaa tutustumatta. Matkaa kertyi noin 6,5 kilometriä ja aikaa käytimme noin kaksi tuntia ja vartin. Emme tavanneet ainuttakaan muuta kävelijää.

Reitti on kohtalaisen vaativa. Poluilla on muutama reipas nousu ja muutama kivikko, jossa tarvitaan hieman ketteryyttä. Laavulle vievän polun aloituspaikalle voisi olla jotain opasteita, muuten polku on melko hyvin merkitty. Kallio-osuuksilla sai kuitenkin olla tarkkana merkkien kanssa - olisi helppo kävellä kalliota väärään suuntaan, seuraava merkki ei aina näy edellisen luota.

En tiennyt Söderlångvikista paljoakaan ennen tätä vierailua, mutta se yllätti minut positiivisesti. Niin kartano kuin sen puistokin olivat todella hienoja käyntikohteita - ja polkujakin jäi vielä seuraavaan kertaan käveltäväksi, esim. kartanon taakse kallioille nouseva Leppäkerttupolku, jonka varrella on myös pronssikautisia hautoja. Seuraavaan kertaan!

Sijainti: N=6663941.619, E=245656.721 (ETRS-TM35FIN)
GEO:lat=60.0329721, GEO:lon=22.4286816

Voit seurata retkitunnelmiani myös Instagramissa: @luontopolkumies ja Facebookissa

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Senatsbergetin hyvinvointipolku Taalintehtaalla
Örön 6"-kierros

Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle