Pisan näkötorni Kuopiossa

Päivämäärä: 30.5.2022
Luontopolkumiehen reittinumero: 311
Reitin pituus: 6 km (Lastukoski-Pisa-Lastukoski). Tarjolla useampia reittivaihtoehtoja.
Kohokohdat: Täyssinän rauhan rajakivi, näkötorni.
Parkkipaikka: Kaksi mahdollisuutta: Salmenpelto ja Lastukoski. Oma valinta oli Lastukoski (osoite Lastukoskentie 107), paikka kartalla.
Opasteet/kyltit: Hyvät
Varusteet/jalkineet: Kannattanee valita jalkineet, joilla on hyvä kulkea kallioilla ja kivikoissa.
Keskivaativa reitti
Ei tulipaikkaa

Kuopion retken pääkohde oli Pisa, jonne olin halunnut kivuta jo parin vuoden ajan, mutta paikka ei oikein aiemmin osunut matkareittieni varrelle. No, jos ei osu reittien varrelle, niin on lähdettävä erikseen käymään. Päätimme ottaa Pisan ohjelmaan maanantaiaamuna, jolloin sään piti olla kohtuullisen hyvä. Pilvistä, mutta poutaa.

Mietimme Nilsiää kohti ajellessamme, mistä nimi Pisa on peräisin. En oikein löytänyt varmaa tietoa asiasta, mutta löysin jonkinlaisen tutkimuksen saamelaisten nimien käytöstä Kuusamon paikannimissä ja siellä mainittiin Pisan tarkoittaneen pyhää paikkaa. Sopisi hyvin kuvaan. Toscanassa sijaitsevalla Pisan kaltevalla tornilla ei taida olla mitään tekemistä Nilsiän Pisan kanssa - vaikka mietimme, olisiko täällä joskus ollut vino puinen näkötorni, jonka mukaan koko paikkaa olisi alettu kutsua.

Pisassa on useampikin reitti tarjolla, niistä voi lukea lisää vaikkapa luontoon.fi-sivustolta. Pisan kierto kuulosti kiinnostavimmalta, mutta olin kuitenkin lukenut, että reitit ovat melko vaativia ja hankalakulkuisia, siksi päätimme jättää 8,5 kilometrin reitin tänään väliin. Valitsin kävelyn Lastukosken parkkipaikalta Pisan mäelle ja takaisin, sivuston mukaan noin 3 km/suunta. Sen varrella olisi sopivasti nähtävyyksiä: näkötorni, Täyssinän rauhan rajakivi, kämmenkivi ja rauhoitettu mänty.

Parkkipaikka löytyi helposti. Sen laidalla on infotaulu, josta saa tietoa Pisan luonnonsuojelualueesta ja hieman Pisan historiastakin. Jonkinlainen karttakin on tarjolla.

Reittiopaste näyttää suunnan kohti Pisaa. Sen mukaan Pisan huipulle on 2,6 km.

Tämän opasteen yhteydessä ollut kartta kertoo paremmin Pisan reiteistä. Otin kuvan kartasta, mutta en tainnut tarvita sitä matkan varrella - reitit ovat selkeitä ja hyvin merkitty.

Nousu Pisaa kohti alkaa Lastukoskelta loivasti ja metsätietä pitkin. Tieosuutta on noin 500 metriä. Reittimerkinnät ovat selkeitä, oransseja maalimerkkejä puissa.

Metsätie vaihtuu ensin hieman kapeammaksi tieksi.

Noin kilometrin kohdalla ollaan jo kapealla polulla. Koko ajan noustaan loivasti ylöspäin niin että ensimmäisen kilometrin jälkeen nousua on kertynyt jo 40 metriä.

Heti kilometrin kävelyn jälkeen on lyhyt pistoreitti suurelle rauhoitetulle männylle. Risteyksien kyltit ovat hyviä ja kestäviä ja niiden nuolet yleensä keltaisella maalattuja.

Ja on männyllä kieltämättä kokoa, katsoipa sitä läheltä tai kauempaa.

Rauhoitetun puun jälkeen saavutaan risteykseen, jossa voi valita Pisan kierron tai suoran nousun Pisan huipulle. Pisan kierto kurvaa vasemmalle, suositeltu kiertosuunta onkin myötäpäivään. Me jatkoimme siis oikealle kohti mäen huippua.

Reitti jatkuu entistä jyrkempänä. Noin kahden ja puolen kilometrin kohdalla rinteessä on penkki, jossa voi hieman hengähtää. Sen teimme mekin.

Nousun vaativimmat osuudet ovat hieman ennen huipulle pääsyä. Teräksiset kaiteet helpottavat nousua. Valtavia rotkoja ei kaiteiden takana ole, mutta luonnollisesti nousu tuntuu turvallisemmalta ilman putoamisvaaraa. Kallion laidalla näkyvä kyltti kertoo Pisan geologiasta. Täällä tyypillinen, hyvin vaalealta ja kiiltävältäkin näyttävä kivilaji on kvartsiittia.

Mutkan takaa alkaa "mutkikas loppusuora" kohti huippua. Portaat ja kaiteet helpottavat nousua. En pitänyt nousua aivan niin vaativana kuin nettisivujen varoittelut ehkä antoivat ymmärtää. Melko jyrkkää, mutta ei liian kivikkoista. Paljon pahemmissakin louhikoissa on noustu.

Näin päästiin huipulle ja saman tien Täyssinän rauhan (1595) rajakivelle. Kallioon kiinnitetty muistokyltti kertoo rajakivien ja merkintöjen olevan rauhoitettuja.

Huipusta ja rajakivestä kertovat kyltit ovat vanhoja. Rajakiven kyltti kaipaisi kovasti uudistusta, siitä ei ollut luettavissa juuri mitään - etsimme tietoa netistä, jotta löysimme kivet ja niiden tekstit.

Etsimme merkintöjä kivistä jonkin aikaa - lopulta ainakin osa niistä löytyi. Sen jälkeen kävelimme Pisan huippua pitkin parisataa metriä näkötornille. Teräksinen torni on valmistunut vuonna 2014 ja se on 13 metriä korkea.

Nousu huipulle portaita pitkin oli taas kerran hieno elämys. Mieleen tulee aina se, kun en aikoinani (10-vuotiaana) uskaltanut nousta Laajavuoren mäkihyppytorniin, kun portaista näki läpi alas ja alkoi pelottaa. Ei se vieläkään ihan helppoa ole, mutta onneksi rohkeus on vähän kasvanut vuosien varrella. Olisi varmaan eri asia, jos torni olisi kolme kertaa korkeampi. Maisemat ylhäällä ovat avarat ja upeat. Taustalla näkyvät jopa Tahkon laskettelurinteet.

Pidimme evästauon tornin vieressä olevilla penkeillä. Sen jälkeen lähdimme palailemaan kohti parkkipaikkaa. Tornin vieressä olikin kyltti kohti kämmenkiveä - se oli meinannut jo unohtua. Mutta olipas kivi vaikea löytää. Polku haarautui kolmeen suuntaan eikä kämmenkivelle ollut sen kummempaa opastusta. Katsoimme netistä, minkälaista kiveä edes pitäisi etsiä. Lopulta bongasimme sen mäen rinteestä hieman alempaa. Vinkki: ota vasemman puoleinen polku, se vie kämmenkivelle suoraan. Matkaa kyltiltä lienee noin 50 metriä.

Palailimme alas vuorelta ja kävelimme reippaasti parkkipaikalle. Edestakaisin käveltynä reitti oli isolla männyllä ja kämmenkivellä käyntienkin jälkeen noin 6 km. Aikaa kulutimme melkein kaksi ja puoli tuntia. Se sisälsikin useammankin tauon ja pitkän ihmettelyn rajakivellä. Tapasimme reitillä (itse asiassa juuri rajakivellä ollessamme) pari muuta kävelijää - taisivat olla ulkomailta asti, kun tervehdimme toisiamme englanniksi.

Reitti oli tosiaan melko vaativa, mutta odotin pahempaa. Kävely sujui ihan mukavalla tahdilla. Korkeuseroa on tosiaan noin 160 metriä, mutta jyrkkiä kohtia on oikeastaan vain yksi ja sekin hyviä portaita kuljettavissa. Ja maisemat palkitsevat pienen hikoilun! Eiköhän se Pisan kiertokin tule joskus vielä käveltyä!

P.S. Otsikko lainattu Kalevalasta: "Pitkät on puut Pisan mäellä, hongat hornan kallioilla."

Sijainti: N=7008596.610, E=565341.767 (ETRS-TM35FIN)
GEO:lat=63.201947, GEO:lon=28.29378

Voit seurata retkitunnelmiani myös Instagramissa: @luontopolkumies ja Facebookissa

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Patakukkula-Tarinaharjun luontopolku
Seinävuoren rotkolaakson kierto

Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle