Anttolanhovin luontopolku Mikkelissä

Päivämäärä: 28.6.2021
Luontopolkumiehen reittinumero: 235
Reitin pituus: 3,9 km
Kohokohdat: Harakkalampi, Humalalaakso, Tuohilammen laavun maisemat
Parkkipaikka: Anttolanhovin pihalla, runsaasti tilaa. Paikka kartalla
Opasteet/kyltit: Hyvät
Varusteet/jalkineet: Suurimmaksi osaksi kangasmaastoa, joten kesällä pärjännee lenkkareillakin. Keväällä ja syksyllä vedenpitävät jalkineet todennäköisesti tarpeen.

Tällä kertaa päätös oli melkoisen nopea. Lueskelin Saimaa Geoparkin nettisivua ja ihmettelin Mikkelissä sijaitsevaa Matinmäen drumliinikilpeä. Huomasin sivulta, että samoilla tienoilla, Anttolassa, olisi myös luontopolku, josta en ollut ennen kuullut. Anttola sattui seuraavana päivänä matkani varrelle ja päätin käväistä aamukävelyllä tällä Anttolanhovin tai Matinmäen luontopolulla (en ole löytänyt polulle mitään virallista nimeä). 

Ajelin siis Anttolanhovin pihaan kesäkuisena maanantaiaamuna noin kymmenen maissa. Lämpötila noin 20 astetta, mukava ulkoilusää. Lähtöpaikan vilkaisin Anttolanhovin sivuilla olevasta aluekartasta, se näytti olevan ihan parkkipaikan vieressä. Löytyi helposti. Samassa paikassa on muidenkin ulkoilureittien lähtöpaikka. 

Täältä voi vielä kuvata reittikartan - tosin sen voi hakea myös Anttolanhovin vastaanotosta tai printata netin kautta. Se kannattaa ottaa mukaan, silla reitillä on ainakin yksi paikka, jossa kartasta on hyötyä.

Luontopolun aloituspisteessä on selvä kyltti keltaisine merkkeineen. Arvelin tämän perusteella, että reittimerkinnät olisivat keltaiset. Maisema on komeaa mäntykangasta.

Reitti alkaa mäntymetsässä. Olipa mukava kävellä kangasmaisemassa, pehmeällä alustalla. Tässä kävellään siis Matinmäen drumliinikilvellä.


Luulin, että reitti olisi suureksi osaksi mäntykangasta, mutta metsätyypit vaihtelevat yllättävänkin paljon. Puolen kilometrin kohdalla ollaan kuusimetsässä. 

Kuusimetsästä laskeudutaan urheilureitin poikki suolammen rantamaisemiin. Pitkospuiden aloituspaikassa on myös jonkinlainen opastaulu - niitä on reitin varrella useita, mutta kaikki ovat tällä hetkellä tyhjiä. 


Harakkalampi on soistuva kaarenmuotoinen lampi, joka on syntynyt mannerjäätikön törmätessä kalliokohoumaan. Polku kulkee Harakkalammen länsirantaa pitkin.

Seuraavaksi luontopolku kulkee Humalalaaksoa pitkin. Täällä kasvaa todellakin aika paljon luonnonvaraista humalaa - en muista sitä muualla täällä suunnalla nähneeni. 

Polku mutkittelee pitkospuilla. Täällä saattaisi olla kostealla säällä liukasta. Ei tänään, sää oli lämmin ja kuiva.

Puolentoista kilometrin kohdalla luontopolku kulkee hetken aikaa liikuntaväylää pitkin. 

Ja hieman ennen kahta kilometriä ollaan risteyksessä, josta voi tehdä piipahduksen Tuohilammen laavulle. Laavulle on noin sadan metrin matka.

Tuohilammen laavulla on kaksi tulipaikkaa, puuvarasto ja huussi. Laiturilta voi pulahtaa uimaan virkistävään lampeen. Blogin pääkuvassa laajempi kuva Tuohilammen laavun maisemasta. 

Pidin pienen juomatauon ja otin perinteisen retkiselfien laavulla. 

Laavulta luontopolku kääntyy jälleen pois leveältä liikuntaväylältä. Kuljetaan kapeahkoa polkua melko nuoressa ja tiheässä metsässä. Polku katoaa paikoin hieman saniaisten alle, mutta eksymisen vaaraa ei ole. 

Reitin epäselvin kohta osui noin 2,8 kilometrin kohdalle. Luontopolku saapuu taas leveämmälle liikuntareitille ja opastetta puuttuu. Lukaisin karttaa ja totesin, että todennäköisesti väylää tulee kävellä muutama metri oikealle ja sen jälkeen polku erkanisi taas väylältä. Näin todella olikin.


Seuraava osuus on todella kaunista koivikkoa ja niittymaisemaa. Todennäköisesti kuljetaan entisen peltomaiseman halki. Luonto on rehevää ja kaunista. Polku oli hyvin niitetty, todennäköisesti ei punkkivaaraa. 

Otin kuvan huopaohdakkeen kauniista kukinnosta. 

Luontopolun päätöspisteeksi on merkitty tämä piste, jossa polku yhtyy hiekkatiehen. Anttolanhovi merkitty opasteeseen. Matkaa on takana hieman yli kolme kilometriä. 

Hiekkatiekävelyä noin 800 metriä, sitten ollaankin taas Anttolanhovin pihalla. Aikaa kävelyyni meni tänään noin tunti ja kymmenen minuuttia ja matkaa kertyi laavukäynteineen noin 3,9 kilometriä. En nähnyt muita retkeilijöitä kävellessäni. 

Reitti on helpohko, korkeuseroa on noin 25 metriä - yhtään jyrkkää tai louhikkoista kohtaa ei reitillä ole. Pidin luontopolkua oikeastaan pelkästään positiivisena yllätyksenä, se oli monipuolinen ja mukava kävellä. Humalalaakso ja pari lammen rantaa kruunasivat komean aamupäivän kävelyni!

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Neitvuori ja Hiijje Silimukka
Säynätin vaelluspolku

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Meikonkierros Kirkkonummella

Söderkullan ulkoilureitit Sipoossa

Vekaruksen luontopolku Joensuussa