Neitvuori ja Hiijje Silimukka Mikkelissä

Päivämäärä: 10.7.2020
Luontopolkumiehen reittinumero: 168
Reitin pituus: 4,3 km
Kohokohdat: Neitvuoren loistavat maisemat
Parkkipaikka: Neitvuorentie 660, noin 15 autolle
Opasteet/kyltit: Hyvät
Varusteet/jalkineet: Heinäkuussa reitti oli kuiva. Hyväpohjaiset jalkineet plussaa nousuissa ja laskuissa.

Heinäkuinen perjantaiaamu ja mukava poutainen sää. Mökkimaisemista oli mukava lähteä tekemään pieni kävely ja valitsin kohteeksi Neitvuoren Mikkelissä tai tarkemmin sanoen Anttolassa. Paikka oli tuttu, mutta edellisestä käynnistä taisi olla kymmenkunta vuotta. Maisema oli yhä tuttua, mutta muutoksiakin oli tullut! Siitä kohta lisää.

Ajelin Anttolan kirkonkylän kautta (retkieväiden ostamisen takia) kohti Neitvuorta, hiekkatietä riittää aika monta kilometriä. Lopulta saavuin paikalle ja yllätyin uudesta parkkipaikasta. En muista, millainen parkkipaikka edellisellä käynnilläni oli käytössä, nyt kuitenkin parkkipaikka oli tien vasemmalla puolella ja hieman ennen Neitvuorta. Mielestäni ennen ajettiin vielä hieman lähemmäs vuoren korkeita seinämiä. Parkkipaikalla oli myös tyylikäs kioski, joka ei ollut vielä yhdeksän maissa auki, mutta aukeaisi klo 10.

Parkkipaikan laidalla on Saimaa Geoparkin opastaulu.

Reittikartasta otin myös kuvan. Tässä vaiheessa en ollut varma, kävelisinkö koko Hiidenkierroksen vai vain oranssilla merkityn Hiijje Silimukan (jonka kirjoitusasu näköjään vaihtelee, tässä kartassa yhdellä j-kirjaimella).

Starttasin matkaan. Reitti näytti erilaiselta kuin ennen, muistaakseni viimeksi lähdettiin suoraan nousemaan portaita pitkin kohti Neitvuoren huippua.

Alkumatkalla ohitetaan Hiidenmaan tila, joka on ainakin tänä vuonna vain lammaspaimenten käytössä. 

Tilan jälkeen alkaa sitten kova nousu. Edellisellä kerralla täällä oli mielestäni portaat, mutta nyt reitti kiemurteli pitkin vuoren rinnettä, ylös, ylös, ylös. Jyrkimmissä kohdissa apuna on köysi, josta voi pitää kiinni noustessaan. Polku on myös merkitty oranssein maalimerkein, kuten tässä kuvassa näkyy.

Matkaa takana noin 500-600 metriä ja nousua jo 75 metriä! Näkymät Saimaalle alkavat jo siintää puiden takaa.

Saavutaan ensimmäiselle näköalatasanteelle. Jokaisessa risteyksessä, samoin kuin näiden näköalapaikkojen kohdalla, on selkeät kartat. Karttojen perusteella tietää myös ne kohdat, joissa kannattaa poiketa näköalaa ihailemaan. Kuten tässä.

Huikea paikka ja huikea näköala. Alla siintää Saimaa, tarkemmin sanottuna Hiidenlahti ja Mäntyniemenselkä.

Kuvassa näkee jopa Hiidenlahden retkisatamassa olevan valkoisen veneen.

 Kuvia tuli otettua suuntaan jos toiseenkin, niin kännykällä kuin kamerallakin.

Eikä tässä vielä kaikki. Selfie!

Lopulta pääsin jatkamaan matkaa. Retkeilykelloni näytti korkeusmetrit ja totesin, että tässä näköalapaikalla oltiin noin 155 metrin korkeudessa (lähtö noin 80 metristä) ja Neitvuoren korkein huippu olisi 181 metrissä eli vielä reilusti korkeammalla. Viimeiset korkeusmetri noustaan kuitenkin paljon loivemmin ja vähän yli kilometrin kävelyn jälkeen aletaan olla jo korkeimpien kohtien tienoilla.

Hieno maisema täälläkin. Tämä maisema avautuu kaakkoon tai melkeinpä etelään, Hiidenmaan suuntaan. Istahdin täällä vielä kalliolle ja pidin evästauon maisemaa ihaillen.

Tämän jälkeen Hiijje silimukka jatkaa metsämaisemissa. Kuljetaan suurimmaksi osaksi havumetsissä ja pysytään korkealla Neitvuoren päällä, suuria laskuja tai nousuja ei ole pariin kilometriin. Näillä tienoilla, noin kolmen kilometrin kohdalla, kiikaroin puun oksalla varoitushuutoa huutelevaa leppälintua pitkän tovin. Täällä (Hiidenkierroksella) oli reittimerkintää tehty myös punaisilla pantamerkeillä, kuten alla olevassa kuvassa.

Olin käynyt Neitvuorella pari kertaa aiemmin, mutta en ollut kiertänyt kävelyreittejä. Siitä syystä en ollut aiemmin nähnyt Neitvuoren laavua. Se tuli vastaan noin kolmen ja puolen kilometrin kävelyn jälkeen.

Laavulta reitti takaisin parkkipaikalle kulkee tietä pitkin. Tuli yllätyksenä, miten kova alamäki täältä oli taas lähtöpaikalle, vaikka olen varmaan sata kertaa hokenut kävelyreiteillä "what goes up, must come down". Seuraavan 800 metrin matkalla laskeudutaan 80 metriä alaspäin. Metsätyyppi on täysin erilaista kuin Neitvuoren huipulla, hyvin lehtipuuvoittoista ja tiheää.

Lopulta Hiidenmaan tila siintää taas puiden takaa. 

Kierros päättyi. Matkaa kertyi siis noin 4,3 kilometriä ja aikaa kävelyyni meni hieman alle kaksi tuntia. Vaikka parkkipaikalla oli aamuyhdeksältä 5-6 autoa, en tavannut ketään ensimmäisen tunnin aikana. Ensimmäiset vastaantulijat tapasin vasta laavun jälkeen, viimeisellä kilometrillä. Parkkipaikkakin alkoi jo täyttyä, kun kello oli kierrokseni jälkeen lähellä yhtätoista. 

Myös kioski oli auennut. Hain kahvin ja vähän makeaa välipalaa ja juttelin kioskissa töissä olleen mukavan herran kanssa. Loistava idea pitää kahviota näin hienon luontokohteen äärellä. Tässä linkki kahvilan Facebook-sivuille. Ja Neitvuoresta ja sen upeista maisemista saa lisätietoa tietysti luontoon.fi-sivuilta. Hieno kesäinen kohde!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Söderkullan ulkoilureitit Sipoossa

Meikonkierros Kirkkonummella

Lapakiston retkeilyreitit Nastolassa