Pirunkirkon polku Heinolassa
Päivämäärä: 4.6.2021
Luontopolkumiehen reittinumero: 227
Reitin pituus: 4,7 km
Kohokohdat: Iso-Vuorttusen rantamaisemat ja komean jylhä Pirunkirkko
Parkkipaikka: Niinilammen parkkipaikka, tilaa noin 10 autolle. Osoite Pirunkirkko 600. Paikka kartalla.
Kesäkuinen perjantaiaamu ja minulla tilaisuus lähteä käymään Heinolassa parilla kävelyllä. Ajelin aamutuimaan Paason kautta Pirunkirkkoa kohti. Hiekkatiet olivat paikoitellen kuin vuoristorata - jyrkkiä nousuja ja laskuja, laaksoja, mutkia. Lopulta löysin tien, jonka nimi on Pirunkirkko. Kapealla tiellä ei onneksi tullut ketään vastaan - ei mennessä eikä tullessa. Parkkipaikallakaan ei ollut vielä yhtään autoa - kello oli noin puoli yhdeksän aamulla. Kuvittelin täällä olevan jonkinlaisen ympyräreitin, mutta löysin vain yhden kyltin, jossa vain yksi suunta kohti Pirunkirkkoa ja Simonlampea. Varmuudeksi tutkin hieman nettiä ja totesin, että alkumatka olisi janareittiä ja varsinainen ympyrä alkaisi vasta pienen matkan kuluttua.
Lähtöpaikalla Niinilammella on pysäköintipaikan lisäksi myös taukopaikka pöytine ja penkkeineen. Ah, tätä kesäisen aamun rauhaa. Tyyni järvi, kirkas sää. Kaunista.
Matkaan! Ensimmäiset metrit kuljetaan metsäajotietä pitkin. Ympyräreitin alkuun on kuitenkin vain 250 metriä, risteys näkyy jo.
Luonnollisestikin Pirunkirkolle pääsee kumpaakin kautta. Luontoon.fi -sivulla reittikuvaus on vastapäivään, mutta siellä mainitaan, että reitin voi kulkea myös päinvastaiseen suuntaan. Lähdin oikealle.
Keltaiset reittimerkinnät alkavat tästä ympyräreitin alusta. Luontoon.fi -sivulla mainitaan reitin pituudeksi neljä kilometriä, luulen sen tarkoittavan tätä ympyräosuutta. Alkumatka kuljetaan valoisassa kangasmetsässä.
Noin kilometrin kohdalla reitti saapuu Iso-Vuorttusen rantaan. Aamun valossa oli ilo nautiskella kauniista rantamaisemista ja kuvata aamun rauhaisaa järvimaisemaa
Pirunkirkolla matkamittarini näytti juuri 1,3 kilometriä, kuten kylteissä oli lukenutkin. Mannerjää on siis muovannut tämän kaltevaseinäisen, jättimäistä laavua muistuttavan lippaluolan. Sen alla onkin penkit, jossa voisi vaikkapa pitää sadetta ja nauttia eväitä. Tänään ei ollut sateesta tietoakaan.
Jyrkänteellä on korkeutta noin 25 metriä. Oli vaikea ottaa kuvaa, jossa korkeus näkyisi hyvin. Tämän kuvan lähetin työkavereille. Vastaus: "Iso kivi vai pieni mies?". No, molempia.
Pirunkirkon alta reitti kiipeää sen päälle. Kallion päällä on muutama mukava kivi, joihin voisi istahtaa vähän aurinkoisempaankin paikkaan tauolle, jos ei halua pitää taukoa Pirunkirkon suojassa. Hetken päästä reitti palaa taas Iso-Vuorttusen rannan lähistölle.
Onko tässä Suomen pienin saari? Järvessä on hyvin pieni sammallautta, jossa kasvaa pieni koivu.
Luontopolkumiehen reittinumero: 227
Reitin pituus: 4,7 km
Kohokohdat: Iso-Vuorttusen rantamaisemat ja komean jylhä Pirunkirkko
Parkkipaikka: Niinilammen parkkipaikka, tilaa noin 10 autolle. Osoite Pirunkirkko 600. Paikka kartalla.
Opasteet/kyltit: Hyvät
Varusteet/jalkineet: Kohtuuhyvä reitti, jossa ei ainakaan kesäkuun alkupäivinä tarvinnut vedenpitäviä jalkineita. Ei erityisvarusteluja, sanoisin.
Varusteet/jalkineet: Kohtuuhyvä reitti, jossa ei ainakaan kesäkuun alkupäivinä tarvinnut vedenpitäviä jalkineita. Ei erityisvarusteluja, sanoisin.
Kesäkuinen perjantaiaamu ja minulla tilaisuus lähteä käymään Heinolassa parilla kävelyllä. Ajelin aamutuimaan Paason kautta Pirunkirkkoa kohti. Hiekkatiet olivat paikoitellen kuin vuoristorata - jyrkkiä nousuja ja laskuja, laaksoja, mutkia. Lopulta löysin tien, jonka nimi on Pirunkirkko. Kapealla tiellä ei onneksi tullut ketään vastaan - ei mennessä eikä tullessa. Parkkipaikallakaan ei ollut vielä yhtään autoa - kello oli noin puoli yhdeksän aamulla. Kuvittelin täällä olevan jonkinlaisen ympyräreitin, mutta löysin vain yhden kyltin, jossa vain yksi suunta kohti Pirunkirkkoa ja Simonlampea. Varmuudeksi tutkin hieman nettiä ja totesin, että alkumatka olisi janareittiä ja varsinainen ympyrä alkaisi vasta pienen matkan kuluttua.
Lähtöpaikalla Niinilammella on pysäköintipaikan lisäksi myös taukopaikka pöytine ja penkkeineen. Ah, tätä kesäisen aamun rauhaa. Tyyni järvi, kirkas sää. Kaunista.
Matkaan! Ensimmäiset metrit kuljetaan metsäajotietä pitkin. Ympyräreitin alkuun on kuitenkin vain 250 metriä, risteys näkyy jo.
Luonnollisestikin Pirunkirkolle pääsee kumpaakin kautta. Luontoon.fi -sivulla reittikuvaus on vastapäivään, mutta siellä mainitaan, että reitin voi kulkea myös päinvastaiseen suuntaan. Lähdin oikealle.
Keltaiset reittimerkinnät alkavat tästä ympyräreitin alusta. Luontoon.fi -sivulla mainitaan reitin pituudeksi neljä kilometriä, luulen sen tarkoittavan tätä ympyräosuutta. Alkumatka kuljetaan valoisassa kangasmetsässä.
Noin kilometrin kohdalla reitti saapuu Iso-Vuorttusen rantaan. Aamun valossa oli ilo nautiskella kauniista rantamaisemista ja kuvata aamun rauhaisaa järvimaisemaa
Polku kulkee jonkin matkaa järven rannassa. Melko aikaisessa vaiheessa ryhdyin kyseenalaistamaan luontoon.fi -reittikuvauksen mainintaa "Pirunkirkon polku kulkee hämyisessä maastossa". Tällaisena aamuna se ei todellakaan tuntunut siltä. Synkkiä kuusikoita on vain parissa kohdassa koko neljän kilometrin matkalla.
Pirunkirkolla matkamittarini näytti juuri 1,3 kilometriä, kuten kylteissä oli lukenutkin. Mannerjää on siis muovannut tämän kaltevaseinäisen, jättimäistä laavua muistuttavan lippaluolan. Sen alla onkin penkit, jossa voisi vaikkapa pitää sadetta ja nauttia eväitä. Tänään ei ollut sateesta tietoakaan.
Jyrkänteellä on korkeutta noin 25 metriä. Oli vaikea ottaa kuvaa, jossa korkeus näkyisi hyvin. Tämän kuvan lähetin työkavereille. Vastaus: "Iso kivi vai pieni mies?". No, molempia.
Pirunkirkon juurella oli myös opastaulu, josta löytyi nyt reittikarttakin. Lähtöpaikka on siis etelässä Niinilammella, mutta myös reitin pohjoisimmasta kohdasta, Simonlammelta, voi lähteä matkaan.
Pirunkirkon alta reitti kiipeää sen päälle. Kallion päällä on muutama mukava kivi, joihin voisi istahtaa vähän aurinkoisempaankin paikkaan tauolle, jos ei halua pitää taukoa Pirunkirkon suojassa. Hetken päästä reitti palaa taas Iso-Vuorttusen rannan lähistölle.
Onko tässä Suomen pienin saari? Järvessä on hyvin pieni sammallautta, jossa kasvaa pieni koivu.
Iso-Vuorttusen rannasta siirrytään hieman leveämmälle metsätielle ja tätä osuutta jatkuu reilun puolen kilometrin ajan. Takana on noin kaksi ja puoli kilometriä kävelyä.
Simonlammen parkkipaikalla jyrkkä vasen ja toista reittiä takaisin Niinilammelle. Risteyksien kylteissä mainitaan aina "metsäajotie". Koko paluumatka kuljetaan tätä melkoisen leveää tietä pitkin.
Metsäajotien laidalla ei ole enää keltaisia maalimerkkejä, niitä on siis vain ympyräreitin itäisellä osuudella, polkujen laidoilla. Eksymisen vaaraa ei ole, sillä reitillä on vain yksi isompi risteys.
Ympyräreitti päättyi. Parisataa metriä kävelyä takaisin Niinilammelle. Istahdin tähän lammen rantaan vielä kahville ja eväsleiville.
Koko kävelyn pituudeksi tuli siis hieman yli 4,5 kilometriä ja aikaa käytin noin tunnin ja kolme varttia. Koska pidin vielä lopuksi evästauon Niinilammella, niin ehkä sen voisi laskea siihen vielä päälle - sanotaan kaksi tuntia. Korkeuseroja on jonkin verran, mutta ainoa kova nousu oli oikeastaan Pirunkirkon juurelta sen laelle. Muuten nousut ja laskut ovat maltillisia.
Ajattelin, että Pirunkirkko voisi olla suosittu retkikohde, mutta tänään sain olla täällä ihan rauhassa ja yksikseni. En nähnyt ainuttakaan ihmistä reitillä enkä ainuttakaan autoa parkkipaikalla. Viikonloppuna ja keskikesällä täällä on varmasti enemmän väkeä. Kohde on hieno ja sitä voi suositella kaikille. Kävely ei mielestäni ole liian haastava - käy ihmeessä ihastelemassa jykevää lippaluolaa!
Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Ketturiutan ja Kannaksen polku
Ajattelin, että Pirunkirkko voisi olla suosittu retkikohde, mutta tänään sain olla täällä ihan rauhassa ja yksikseni. En nähnyt ainuttakaan ihmistä reitillä enkä ainuttakaan autoa parkkipaikalla. Viikonloppuna ja keskikesällä täällä on varmasti enemmän väkeä. Kohde on hieno ja sitä voi suositella kaikille. Kävely ei mielestäni ole liian haastava - käy ihmeessä ihastelemassa jykevää lippaluolaa!
Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Ketturiutan ja Kannaksen polku
Kommentit
Lähetä kommentti