Mulkkujärven kierros Alavudella

Päivämäärä: 17.6.2023
Luontopolkumiehen reittinumero: 412
Reitin pituus: 6,5 km
Kohokohdat: Hieno lintujärvi, useampi katselupaikka
Parkkipaikka: Ojanvarsitie 131, melko tilava parkkipaikka. Paikka kartalla.
Opasteet/kyltit: Kohtuulliset
Varusteet/jalkineet: Ei erikoisvaatimuksia kesällä. Uskon, että reitillä on kosteita kohtia keväisin, silloin laittaisin vedenpitävät jalkineet
Keskivaativa reitti
Yksi tulipaikka

Mulkkujärvi. Joo, kieltämättä paikan nimikin on sellainen, että se jää mieleen. Ehkä siksi olin ehdottanut paikan lähistöllä mökkeilevälle ystävälleni, että voisimme käydä kävelemässä Mulkkujärven kierroksen, kun joskus pääsen sille suunnalle. Nyt tuli sitten se aika. Ystävä oli vielä kutsunut ystävän mukaan, joten olimme kolmen hengen porukalla lähdössä kävelykierrokselle.

Mulkkujärvi (ja muutama sen naapurijärvi ja suo) on muuten ilmeisesti ollut ehdolla jopa kansallispuistoksi, niin luin Tero Hintsan kirjoittamasta Retkipaikka-tekstistä. Lähistöllä tuntuu olevan hyvä määrä järviä ja kosteikkoja, puhumattakaan soista. Niitä tuli viikonlopun aikana nähtyä useampikin (palaamme tähän!).

Aloittakaamme kuitenkin nyt meidän retkemme. Saavuimme parkkipaikalle hieman ennen puolta päivää kesäkuisena lauantaina. Ei muita autoja. Ihmetystä herätti se, ettei parkkipaikalla ole yhtään kylttiä tai opastaulua. Olimme tosin bonganneet pari opastetta juuri ennen parkkipaikalle tuloa, Ojanvarsitien varrella, silti päätimme lähteä kulkemaan tietä toiseen suuntaan. Sen verran olin reittiä opiskellut, että tiesin reitin kierrettävän myötäpäivään ja että alkumatka kulkisi Ojanvarsitietä pitkin kohti pohjoista. Parkkipaikasta vielä huomio: se on aivan järven lounaiskulman tuntumassa. Piipahdin rantaan ja totesin, että uimapaikkaa täällä ei ollut. Rannat ovat todella umpeen kasvaneita, avovesi näkyi luultavasti melkein sadan metrin päässä.

Nyt matkaan: kävelimme Ojanvarsitietä pitkin. Reitti on tasainen ja helppokulkuinen. Alkumatkalla kuljetaan soisen metsän laidalla.

Tieosuutta on siis aluksi jotakuinkin kaksi kilometriä. Pikku hiljaa metsätyyppikin vaihtuu kuivemmaksi ja onpa reitin varrella tässä yksi talokin. Talon kohdalla vasemmalle kääntyvän tien viitassa lukee "Hukkapätkä". Mistäköhän siinäkin lie kyse? Kahden kilometrin hiekkatien tallaamisen jälkeen saavuimme vihdoinkin paikkaan, jossa päästään poluille. Risteyksessä on myös infotaulu.

Jossain oli mainittu myös reitin pohjoinen lähtöpaikka. Olimme siis siinä. Infotauluun oli naulattu "heippalappu", jossa luki "Ei tukita tietä". Tässä on varmasti pysäköity autoja luovalla tekniikalla, mitään parkkipaikkaa tien laidassa ei nimittäin ole. Suosittelemme eteläistä parkkipaikkaa!

Infotaulusta löytyy nyt kaikki tärkeä tieto. Lyhyt teksti kertoo mm. sen, että 6,3 kilometrin mittainen reitti on merkitty punaisin maalimerkein (joita tieosuudella ei mielestämme näkynyt) ja että reitti kulkee vaihtelevassa metsä- ja suoluonnossa, joissa on myös hyviä marja- ja sienimetsiä. Myös reittikartta löytyy taulusta.

Maassa oli muutama tienviitta. Nostimme ne pystyyn.

Nyt polulle. Ja ihmettä, heti ensimmäisissä mahdollisissa puissa oli myös punaisia maalimerkkejä!

Reitti kulkee tosiaan monipuolisissa metsämaastoissa. Kuljimme valoisassa vanhassa metsässä, sen jälkeen taas hyvin tiheässä nuoressa lehtimetsässä.

Olin jostain lukenut, että reitin pitkospuut olisi uusittu edellisenä vuonna tai pari vuotta sitten. Siltä vaikutti. Kaikki rakenteet (kylttejä lukuunottamatta) olivat hyvässä kunnossa. Tässä reitin ensimmäinen pikku silta.

Ihmettelimme, milloin pääsisimme järven rantaan. Olimme kääntyneet jo etelää kohti. Kolme kilometriä takana eikä järveä ollut nähty lähtöpaikan jälkeen. Reitti kulkee rantametsikössä, olimme nimittäin kartan mukaan aika lähellä järven itärantaa. Vettä ei ollut kuitenkaan näkyvissä.

Järven nimi ei enää täällä naurattanut, mutta tämä kyltti taisi aiheuttaa pienen tirskahduksen. Ollaan kahden järven välisellä kannaksella, Mulkkujenvälissä.

Kylttien kohdalta pääsi kävelemään pistoreittiä rantaa kohti. Käväisimme ihmettelemässä. Ranta on todellakin tukkoinen. Avovesi taas ainakin sadan metrin päässä.

Matka jatkui. Yli neljä kilometriä takana. Nyt kyltti oikealle, näköalakallio sadan metrin päässä. Kävelimme kalliolle ja pidimme siellä myös evästauon. Reitin parhaat katselupaikat ovat vielä edessä, mutta täältäkin saattoi jo katsella ainakin kurkiparia, joka huuteli parinsadan metrin päässä.

Evästauon jälkeen taas uudella innolla viimeisille kilometreille. Olin odotellut suo-osuutta, nyt se näytti vihdoin alkavan.

Reitti mutkittelee suopursujen ja mäntyjen välissä. Pitkospuita oli muutamassa kohdassa, muuten täällä saattoi kuitenki kävellä kuivalla maalla.

Ehkä polku on myös painunut hieman ympäröivää maastoa alemmas. Parhaimmillaan suopursut tuntuivatkin kasvavan kainaloihin asti.

Nyt oli vuorossa sadan metrin pistoreitti laavulle. Täällä on myös tulipaikka ja puuvaja. Ja taas aika mukava paikka katsella järven lintuelämää.

Eikä montaakaan metriä, niin on vuorossa seuraava pistoreitti rantaan, lintutornille. Tämä oli reitin selvästi paras bongailupaikka. Kävelin ensimmäisenä torniin ja kuuntelin, että joku lintu taitaa kiljua varoitusääntään tornin ylätasanteella. Kaiteella seisoikin hentojalkainen kahlaaja, jonka vasta monen kuuntelun jälkeen tunnistin liroksi. En ole liroa montaa kertaa nähnyt tätä ennen. Ruovikosta kuului ruokokerttusen tuttua rätinää. Joutsenia näkyi useampikin pari lähistöllä. Viklojenkin ääniä kuulin. Maisema blogin pääkuvassa!

Kuusi kilometriä takana. Risteyksessä on kyltti kohti kylätalo Hukkatupaa, sinne olisi kaksi kilometriä. Emme kääntyneet sinne, vaan kävelimme kierroksen viimeiset metrit Mulkkujärven etelärannan tuntumassa. Ylitetään leveähkö oja erinomaista siltaa pitkin ja saavutaan Ojanvarsitien laitaan. Tässä on useampikin kyltti, sekä jonkinlainen reitille vievä portti - vaikka suositeltu kulkusuunta onkin toiseen suuntaan. Parkkipaikalle on kyltin mukaan enää sata metriä.

Ja näin oli. Palasimme parkkipaikalle. Napsautin mittauslaitteen pois päältä. Kävelyä kertyi noin seitsemän kilometriä, siihen sisältyi useampikin pistoreitti rantaan. Ehkäpä kierros on lyhimmillään noin 6,5 km. Aikaa meillä meni kaksi ja puoli tuntia. Emme tavanneet reitillä muita kävelijöitä.

Reitti oli helpohko. Korkeuserot ovat minimaalisia eikä reitillä ole kivikoita tai muita hankalia kohtia. Reitin parhaat ja mukavimmat osat ovat ilman muuta järven etelärannalla. Koko järven kierto ei välttämättä tunnu mielenkiintoiselta pitkän tieosuuden takia. Voin ilman muuta suositella kävelemään parkkipaikalta ainakin tornille ja laavulle, miksei myös näköalakalliolle. Linnuista kiinnostuneille rantaosuudet ovat erityisen mielenkiintoisia.

Sijainti: N=6957435.416, E=311749.369 (ETRS-TM35FIN)
GEO:lat=62.699117, GEO:lon=23.319766

Voit seurata retkitunnelmiani myös Instagramissa: @luontopolkumies ja Facebookissa

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Kalajärven geologinen luontopolku
Kyrkösjärven luontopolku

Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle