Iso-Melkuttimen kierto Lopella

Päivämäärä: 20.8.2022
Luontopolkumiehen reittinumero: 353
Reitin pituus: 8 km (kierros järven ympäri ja käynti Tokholmannokan kärjessä). Merkittyä reittiä pitkin noin 7,1 km.
Kohokohdat: Iso-Melkuttimen rannat
Parkkipaikka: Suuri parkkipaikka osoitteessa Tauluntie 146. Paikka kartalla.
Opasteet/kyltit: Hyvät
Varusteet/jalkineet: Ei erikoisvaatimuksia. Kesällä uikkarit ja pyyhe mukaan!
Keskivaativa reitti
Useampi tulipaikka

Moni varmasti tietää Iso-Melkuttimen maineen erittäin kirkasvetisenä järvenä. Sukellusharrastajat käyvät Lopella sankoin joukoin - ja ovat rannat ja maisemat mieleisiä myös retkeilijöille ja lapsiperheille. Helsingin Sanomat kirjoitti kesällä 2022 artikkelin Suomen kirkkaimmista uimavesistä ja sisällytti Iso-Melkuttimen tähän listaukseen. Eipä ihme, että ystäväni ehdotti kävelyretkeä juuri tämän kauniin järven ympäri. Löysimme aikataulusta sopivan päivän elokuun lopusta ja lähdimme aamusella ajelemaan kohti Lopen Räyskälää.

Suurella parkkipaikalla Tauluntien varressa oli paljon autoja jo noin kymmenen aikaan. Yllätyin paikan suosiosta! Laskeskelin autojen määrää kierroksemme jälkeen, silloin päädyin lukuun seitsemänkymmentä. Veikkaisin, että lähtöhetkellä autoja oli viitisenkymmentä - ja parkkipaikka saattaisi vetää vielä parikymmentä autoa lisää. Tilaa siis lähes sadalle autolle.

Parkkipaikan itäreunan tuntumassa on opastaulu, jossa hieman yleistietoa mm. Hämeen Ilvesreitistä. Tarjolla on sekä Iso-Melkuttimen kierron että koko Melkuttimen seudun reittikartat.

Iso-Melkuttimen kierron kartta on erittäin selkeä. Reitti on merkitty karttaan (ja luontoon) sinisellä. Kiertosuunta on molempiin suuntiin. P-paikka on kuitenkin ihan kuvan oikeassa reunassa ja sieltä on muutaman sadan metrin polku Tuplalaavulta alkavalle varsinaiselle ympyräreitille.

Reittiopasteet johtavat tästä parkkipaikan laidalta mm. Pääjärvelle, jossa olen aiemmin jo vieraillut (Kynnysniemen lenkki). Onkimaanjärvi lienee jo melko lähellä Liesjärven kansallispuistoa. Iso-Melkuttimen kierto on tähänkin merkitty sinisellä vinoneliöllä.

Tästä polku alkaakin valoisassa ja tasaisessa mäntymetsikössä. Pidempiä reitistöjä on merkitty keltaisilla merkeillä.

Ensimmäinen kaunis kohde reitin varrella on Makkaralampi, joka jää reitin oikealle (eli pohjois-) puolelle heti kahdensadan metrin jälkeen. Makkaralammen värit olivat elokuussa todella huikeat, vihreän ja sinisen monia eri sävyjä.

Parisataa metriä lisää. Polku yhtyy hieman leveämpään hiekkatiehen, joka vie Iso-Melkuttimen rantaan. Tässä kohdassa pidemmät reitit (ja keltaiset reittimerkinnät) häviävät vasemmalle, Iso-Melkuttimen kierto jatkuu siis hiekkatietä pitkin.

Tuplalaavu on muutaman kymmenen metrin päässä rannasta. Paikalla on myös pari evästelypöytää sekä puuseet. Laavuilla oli rauhallista, mutta rannalta kuului, no, suorastaan melskettä.

Saavuimme rannan tuntumaan.Tässä piti tehdä päätös kiertosuunnasta. Olin joskus kymmenisen vuotta sitten täällä maastopyöräilyretkellä, silloin kiersimme reitin vastapäivään. Päätimme noudattaa samaa reittiä eli kurvasimme oikealle.

Rannassa oli hulinaa. Järvessä polski lapsia ja aikuisia, rantametsissä oli telttoja. Rannan tuntumassa istuskeli muutama porukka syömässä aamupalaa tai eväitä. Kuulimme useita eri kieliä. Yritin ottaa muutaman kuvan niin, etten kuvaisi ihmisiä vaan lähinnä metsikössä näkyviä telttoja. Olin yllättynyt niiden määrästä, täällä oli selvästi paljon yöpyjiä.

Reitti on alussa todella leveää baanaa - ja olisipa tässä varmasti lisää telttapaikkojakin. Reitti kulkee tasanteella hieman järven rannan yläpuolella.

Pohjoisrannalla kuljettaessa vasemmalla (etelässä) siintää hauskan näköinen kapea harjuniemi, Tokholmannokka. Iso-Melkuttimen tienoilla kulkee kapea harjujakso, joka näkyy esimerkiksi kahtena pitkälle kurottavana niemenä järven etelärannalla - nämä ovat nimeltään Nappilahdennokka ja Tokholmannokka.

Kaksi kilometriä takana. Nyt reitti siirtyy järven rantaan ja kulkeekin aivan veden tuntumassa pitkän matkaa. Reitin varrella oli useita paikkoja, joissa pääsi helposti rantaan ja vaikkapa uimaan. Tässä kilometrin matkalla näimme useammankin porukan siirtyneen veden vilvoittavaan syleilyyn. Maastopyöräreitti kulkee muuten suureksi osaksi samaa reittiä, tämä rantaa pitkin kulkeva reitti oli kuitenkin rauhoitettu vain kävelijöille.

Kahden ja puolen kilometrin kohdalla oli myös rappuset, joista olisi helposti päässyt veteen. Selvisi, että juuri tämä paikka onkin nimenomaan sukellusharrastajien käytössä. Sukelluspaikan luokse pääsee autolla. Jos olet kiinnostunut sukeltamisesta, niin sukelluspaikasta voi lukea lisää vaikkapa tästä linkistä.

Olihan se päästävä jo varpaita uittamaan. Pysähdyimme noin kolmen kilometrin kieppeillä olevalle taukopaikalle ja otimme eväät esiin. Tauon jälkeen käväisin järvessä vähän kahlailemassa. Jälkiviisaana pitää sanoa, että tässä olisi kannattanut käydä uimassa, etelärannalla ei enää ollut niin hyviä uintipaikkoja.

Taukopaikka on kauniilla niemellä Melkuttimen länsipäässä. Lepakkolaavun vieressä on penkit ja pöydät - samoin kuvanottopaikalla mäen päällä on lisää istumapaikkoja. Täälläkin oli telttoja - ja niitä oli ylipäätään koko pohjoisrannan alueella varmasti kymmeniä. Selvästi suosittu retkeilypaikka - ja ehkä myös hyvin suosittu viikonloppu. Varaslähtö, sillä Nuku yö ulkona -tapahtumaan oli vielä viikko.

Reitti jatkui. Saavutaan reitin puoliväliin eli Iso-Melkuttimen länsipäähän. Iso-Melkuttimen ja Vähä-Melkuttimen välissä oleva joki ylitetään hienoa siltaa pitkin.

Paluumatkalla halusimme kurvata Tokholmannokkaan. Se teki noin 800 metrin lisälenkin, mutta tämä sympaattinen niemi oli toki näkemisen arvoinen. Maisemia tuli kuvattua niin pohjoiseen kuin itäänkin päin.

Palasimme takaisin etelärannan reitille ja Purinlahteen, jota pitkin kuljetaan loppumatka ennen ympyräkierroksen päättymistä. Etelärannan luonto on ehkä hieman rehevämpää kuin pohjoisrannan (joka oli suurimmaksi osaksi todella kuivaa mäntykangasta). Täällä oli jopa pieniä suopainanteita, jotka saattaisivat olla kosteita keväisin. Kostealta näytti esim. Purinlahden kaakkoisnurkka, jossa muutama soutuvene köllötteli suopursujen seassa. Takana oli jo seitsemän kilometriä kävelyä.

Ympyräkierros päättyi jälleen Tuplalaavulle. Kävelimme takaisin parkkipaikalle. Vastaan tuli maastopyöräilijöitä ja kävelijöitä. Parkkipaikka oli tosiaan entisestään täyttynyt, mutta tilaa vaikutti yhä olevan.

Kierroksen pituudeksi Tokholmannokan käynnin kanssa tuli tosiaan noin kahdeksan kilometriä. Aikaa käytimme kaksi ja puoli tuntia. Reitillä oli paljon muitakin kävelijöitä: perheitä, pariskuntia, kaveriporukoita, koiranulkoiluttajia. Ja kymmenkunta maastopyöräilijää.

Reitti on suhteellisen helppo. Korkeuseroa on korkeintaan kymmenen metriä. Reitillä ei ole myöskään kovin jyrkkiä nousuja eikä laskuja. Kantoja ja juuria pitää toki ylittää ja väistellä jonkin verran.

Ja se uinti. Se jäi väliin, koska suunnittelimme kävelevämme vielä toisen reitin ja pulahtavamme uimaan sen reitin varrella. Joka tapauksessa vahva suositukseni on se, että kannattaa tutustua sekä kävelyreittiin että Iso-Melkuttimen kirkkaaseen veteen ihan lähietäisyydeltä. Uikkarit mukaan ja menoksi!

P.S. Lähistöllä ihastuttava kahvila, Perunakuoppa nimeltään. Avoinna viikonloppuisin kesäaikaan.

Sijainti:  N=6737254.081, E=341831.360 (ETRS-TM35FIN)
GEO:lat=60.7394707, GEO:lon=24.099129

Voit seurata retkitunnelmiani myös Instagramissa: @luontopolkumies ja Facebookissa

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Poronpolku
Kynnysniemen lenkki
Saaren kansanpuiston reitit

Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle