Halikonlahden esteetön polku

Päivämäärä: 10.9.2022
Luontopolkumiehen reittinumero: 361
Reitin pituus: 2 km
Kohokohdat: Maisemat, veden läheisyys, linnut, lintutornit.
Parkkipaikka: Kolme parkkipaikkaa Satamakadun varrella. Keskimmäinen ehkä virallisen lähtöpaikan kohdalla. Paikka kartalla.
Opasteet/kyltit: Hyvät
Varusteet/jalkineet: Kuiva leveä reitti, ei erikoisvaatimuksia.
Helppo reitti
Ei tulipaikkaa

Kaunis syyskuinen lauantai Salon suunnalla. Oli ehdottomasti tutustuttava pariin Salon monista luontopoluista. Salon nettisivujen perusteella totesin, että kaupungin lähistöllä olisi kaksi hyvin lähekkäistä luontopolkua. Päätin siis ajella iltapäivällä Halikonlahden ja Vuohensaaren luontopolkuja etsimään. Molempien osoitteeksi mainitaan Satamakatu. Kadun numeroinnista en oikein saanut selvää, mutta ajelin jonkinlaiselle veneidensäilytys tai -laskupaikalle ja ajattelin karttojen perusteella olevani aika lähellä Halikonlahden polkuja. Laitoin auton siihen parkkiin, kävelin tien yli ja löysinkin esteettömän polun opasteen. Kulkusuuntakin näytti tässä selvälle, joten ei muuta kuin mittauslaite päälle ja kävelyä nuolen suuntaan.

Reitti kulkee tässä Satamakadun suuntaisesti ja ihan sen välittömässä läheisyydessä. Polku on sorastettu ja noin metrin levyinen ja se kulkee kauniissa koivukujassa. Oikealla komeaa ruovikkoa, jossa varmasti voisi heti nähdä ja kuulla lintuja oikeaan vuodenaikaan - nyt syyskuussa oli jo melko rauhallista.

Kaksisataa metriä kävelyä takana. Satamakadun laidassa olikin sekä parkkipaikka että Halikonlahden esteettömän polun opastaulu. Tämä lienee reitin virallinen lähtöpaikka. Polun pituudeksi kerrotaan siis 1,9 km ja sen varrella olisi lintutorneja, piilokojuja ja esteetön lintulava.

Toisaalta: parkkipaikan yhteydessä on infotaulu, jonka numero on kahdeksan. Tekstissä sanotaan, että "lintupolku siirtyy tässä kolmosaltaan rannalle". Samoilla reiteillä kulkee sekä kolmen kilometrin lintupolku että vajaan kahden kilometrin esteetön polku. Lintupolun aloituspiste löytyi sitten hetken päästä.

Joka tapauksessa reittini jatkui yhä Satamakadun laitaa kulkevaa polkua. Näitä joutsenen kuvalla varustettuja lintukylttejä oli myöskin paljon reitin varrella.

Esteetön polku on jotakuinkin kolmion muotoinen. Ensimmäinen sivu kulki siis Satamakadun laitaa ja se päättyy hienoon paikkaan Viurilanlahdelle. Tässä on taas parkkipaikka - ja täällä on myös lintupolun lähtöpiste ja ensimmäinen infotaulu. Taulussa kerrotaan Uskelan- ja Halikonjokien suiston olleen suosittu lintukohde jo 1800-luvulla, tosin silloin lähinnä metsästystarkoituksessa. Maisemaa on muokattu 1960-luvulla, kun Salon jätevedenpuhdistusaltaat on rakennettu. Polku kiertelee näitä vanhoja altaita.

Rannassa ja rantavedessä oli jokunen valkoposkihanhi, jotka lehahtivat lentoon yhtäkkiä. Myös metsähanhien ja merihanhien ääntä olin kuulevinani - ja taisinpa nähdä niitä kiikarilla hieman kauempana.

Toisen kolmion sivun varrella ovat molemmat lintutornit ja lintulava. Jossain mainittiin tämän olevan myös suosittu onkipaikka - sekin piti selvästi paikkansa. Rannoilla oli jonkin verran porukkaa nauttimassa kauniista iltapäivästä, osa piknikillä, osa nimenomaan onkien. Ensimmäinen lintutorni on nimeltään Timali.

Maisema Timalista Viurilanlahden suuntaan.

Ja tässä maisema toiseen suuntaan eli vanhoille altaille. Esteetön polku kiertää tämän altaan ympäri.

Lintutornin vieressä on toinen infotaulu sekä lintutorni Timalin esittelytaulu. Täällä esiintyviä lintuja esitellään vihreässä taulussa kolmessa ryhmässä: pesivät, säännöllisesti tavattavat ja harvinaiset/satunnaiset. Valkean kakkosnumeroidun taulun antina on mm. alueella tavattujen lintulajien kokonaismäärä: 275 lajia.

Tässä kohdassa, vesialtaan rannassa on myös ensimmäinen piilokoju.

Kävin kojussa ja ihmettelin, miten korkeaksi ja tiheäksi ruovikko on kasvanut sen takana. Maisema ikkunasta oli pakko kuvata. No, tässä on varmasti alkukesästä hienoa seurata ruovikon lintuja.

Ihan lintutornin vieressä on myös esteetön lintulava. Halusin olla häiritsemättä lavalla ollutta porukkaa enkä käynyt kuvaamassa sitä. Kävelin toiselle lintutornille. Uudempi torni on taulun mukaan valmistunut 2002 ja se on erityisen hyvä lintujen muuton tarkkailuun.

Tästäkin tornista voi ihailla maisemaa moneen suuntaan. Blogin pääkuvassa suunta on polulle, jota pitkin saavuin tornille - tässä toisessa kuvassa hieman enemmän merenlahtea kohti. Kuvassa ei voi nähdä lahdella levähtäviä hanhia, niitä oli varmasti satamäärin.

Tässä kohdassa mietin reitin jatkumista. Kävelisinkö lintupolkua vai palaisinko jo esteetöntä polkua takaisin lähtöpaikkaani? En ollut yhtään varma lintupolun reitistä ja päätin tänään kävellä vain esteettömän polun ympäri. Se suuntaa uudelta lintutornilta kolmion kolmannelle sivulle eli kannakselle kahden vesialtaan väliin. Toinen piilokoju on tämän kannaksen laidalla.

Tässä voi vielä ihailla molempia lintualtaita. Ruovikossa ja rannan pensaikoissa oli paljon pikkulintuja. Niitä olisi ollut hauska tarkkailla vähän pitempäänkin. Lajimääritykset jäivät tänään vähiin, linnut tuntuivat olevan aktiivisia ja vaihtavan koko ajan paikkaa. Mainitaanpa vielä se, että numeroiduista infotauluista tässä kannaksella oli nelonen. Sen tekstissä sanottiin, että "isojen altaiden välisellä kannaksella voi kävellä tähän puolivälin aidalle asti." Se on varmasti jokin vanha teksti, sillä kannaksen saattoi nyt kävellä läpi kokonaan. Ilmeisesti lintupolku olisi kääntynyt tästä takaisin ja palannut lintutornin luo sekä kiertänyt toisen altaan. Täten en myöskään nähnyt tauluja 5,6 ja 7 - ne siis lienevät sillä osaa lintupolkua, jota en kävellyt.

Kolmaskin kolmion sivu kävelty, palasin veneidensäilytyspaikan ja autoni luokse. Ja kyllä, kierros oli sen noin parin kilometrin mittainen. Aikaa käytin kolme varttia. Tällä polulla tapaa varmasti usein ulkoilijoita, niin tänäänkin. Heitä oli liikkeellä melko paljon, kävellen ja pyöräillen.

Esteetön luontopolku on luonnollisesti hyvin helppo. Reitillä ei ole korkeuseroja, paitsi lintutorniin noustessa. Vaikka metsäosuudet olivat aika vähissä (oikeastaan nollassa), voi tällä reitillä ainakin nauttia valosta, erityisesti tällaisena hienona aurinkoisena päivänä.

P.S. Halikonlahdeksi kutsutaan pitkää ja kapeaa merenlahtea, joka yltää Kemiöstä Salon liepeille. Halikonlahden leveää pohjukkaa kutsutaan Viurilanlahdeksi. Käsitteet olivat minullekin epäselviä ennen kirjoituspäivää!

Sijainti: N=6698765.399, E=284430.589 (ETRS-TM35FIN)
GEO:lat=60.367698, GEO:lon=23.090364

Voit seurata retkitunnelmiani myös Instagramissa: @luontopolkumies ja Facebookissa

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Totin luontopolku
Nenustan kierros
Vuohensaaren luontopolku

Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle