Sataojan luontopolku Heinolassa

Päivämäärä: 29.7.2021
Luontopolkumiehen reittinumero: 243
Reitin pituus: 6,2 km (Pikijärven parkkipaikalta)
Kohokohdat: Sataojan lehto ja Rautjärven maisema laavuineen
Parkkipaikka: Pikijärventie 72, tilaa noin 5-6 autolle. Luontopolun varrella on pari muutakin parkkipaikkaa, mm. Rautjärven laavun lähistöllä.
Opasteet/kyltit: Hyvät
Varusteet/jalkineet: Reittiselosteessa suositellaan kumisaappaita keväällä ja syksyllä. Reitti oli jopa kuivana kesänä paikoin kosteahko, joten suosittelisin vedenpitäviä jalkineita aina.
Päätin viettää heinäkuisen illan Heinolan luontopoluilla ja valitsin ensimmäiseksi kohteekseni Sataojan luontopolun. Päivä oli ollut sateinen, mutta illaksi sää näytti poutaantuvan. Luonto oli melko kosteaa sateen jäljiltä ja pitkät lahkeet ja kumisaappaat olivat tänään hyvä valinta. Olin jo kerran aiemmin Heinolan ohi ajaessani käynyt Pikijärventiellä etsimässä parkkipaikan. Se on siis puolisen kilometriä entisen reumasairaalan, nykyisen hotelli Valon, jälkeen. Asfalttitie vaihtuu hiekkatieksi ja hetken päästä parkkipaikka on oikealla. Parkkipaikalla on infotaulu, jossa "otsikkona" lukee Rautjärven kalastusalue.

Myös luontopolun kartta on tarjolla. Sen voi kuvata tästä - tai sen voi myös printata Heinolan kaupungin nettisivuilta. Itse olin ottanut paperisen kartan mukaan, siitä oli parissa kohdassa hyötyäkin. 

Parkkipaikalta oli noin 400 metrin yhdysreitti varsinaiselle luontopolulle. Kuten infotaulun kartassa luki, luontopolku on merkitty keltaisella. Merkkejä löytyi jo tästä yhdysreitiltä. Siniset ja valkoiset merkit viitannevat maastopyöräreittiin ja pidempään ulkoilureittiin, joka sekin kulkee tässä samalla polulla. Tätä tietoa ei netistä printatussa kartassa muuten ollut. 

Parkkipaikalta tätä reittiä kävellessä osutaan luontopolulle noin tämän, sananjaloista kertovan viidennentoista opastaulun kohdalle. Numerointi on vastapäivään, joten kurvasin oikealle kohti luontopolun aloituspistettä.

Luontopolun loppumetreillä on vielä komea lehtikuusimetsikkö.

Minulla oli kävelyä takana jo noin 900 metriä, kun saavuin luontopolun aloituspisteeseen. Keltaiset ja valkoiset merkinnät ja nuolet näyttivät suuntaa.

Luontopolku kulkee vaihtelevissa metsätyypeissä. On tiheämpää kuusikkoa ja valoisampaa männikköä. Opastauluja on useita, tässä yksi muurahaisista ja muurahaiskeoista kertova luontopolun alkureitillä. Taulussa pyydettiin myös laskemaan, montako muurahaiskekoa matkan varrella näkyisi.

Keltaisia luontopolun maalimerkkejä sekä valkoisia pidemmän ulkoilureitin maalimerkkejä oli riittävästi.

Parissa kohdassa luontopolku kulkee hetken matkaa tietä pitkin. Jos jossain olisi tarvetta vielä lisäopasteille, niin näissä kohdissa. Kartasta voi toki katsoa, kumpaan suuntaan tietä on tarkoitus lähteä tallustelemaan. Ensimmäisellä tieosuudella alitettiin sähkölinja melko hienoissa ja avarissa maisemissa. Polku kääntyy tieltä pois heti sähkölinjan jälkeen, opasteet löytyvät vasta metsän reunassa, joten tarkkana on oltava. 
Metsän siimeksessä taas. Tässä ollaan myös reitin korkeimmalla kohdalla, Kuistikalliolla. Reittimerkintä oli saanut kaverikseen hienon käsityönäytteen, kukassa vierailevan mehiläisen.

Reitin korkeimmalta kohdalta aletaan laskeutua kohti Sataojan lehtoa ja Rautjärveä. Tässä kohdassa ollaan melko synkässä kuusikossa.

Luontopolku koostuu kahdesta peräkkäisestä ympyrästä. Hieman alle kolmen kilometrin kohdalla saavutaan risteykseen, jossa on opasteita eri suuntiin. Luontopolun numerointi jatkuu Sataojan lehtoon, joten lähdin sitä kohti.

Sataojan lehto oli kaunis ja mielenkiintoinen paikka pähkinäpensaineen ja lehmuksineen. Opastaulussa kerrottiin Sataojan olevan itäisin paikka, jossa esiintyy kynäjalavaa (niitä en huomannut) ja muita harvinaisia kasveja ovat mm. kaiheorvokki ja velhonlehti.

Sataojan lehdosta saavutaan Rautjärven rantaan. Reitin korkein kohta Kuistikallio on yli 60 metriä korkeammalla kuin Rautjärvi. Nousut ja laskut ovat loivia, isoa korkeuseroa ei juurikaan huomaa.    

Rautjärven laavu on mukavalla paikalla, Rautjärven pienessä lahdessa. Ilta-aurinko paistaa tänne järven itäiselle puolelle hienosti. Tarjolla on laavu, tulipaikka, uimalaituri ja puusee. Ja kuten sanottu, myös parkkipaikka löytyy aivan muutaman kymmenen metrin päästä. Pidin kahvitauon, sain olla yksikseni laavulla.

Tauon jälkeen matka jatkui. Pieni hiekkatieosuus ja sen jälkeen luontopolku kurvasi seuraavan järven, Kortejärven, rantaan. Tässä kuljetaan rantametsässä järviruokojen välissä - parissa kohdassa voi käydä piipahtamassa rantaviivan tuntumassa.

Kortejärven jälkeen oli reitin hankalin kohta. Luontopolku saapui tielle eikä risteyksessä ollut merkintää luontopolun suunnasta. Arvelin kartan perusteella, että suunta olisi vasemmalle. Hetken päästä luontopolku kurvasi tieltä kapeammalle polulle ja siinä kohdassa oli taas luontopolku-merkki. Tiesin olevani oikealla reitillä.

Neljän ja puolen kilometrin kohdalla tullaan jo kolmannelle järvelle. Venejärvi on noin parikymmentä metriä korkeammalla kuin Rautjärvi. Sataoja laskee nimenomaan näiden järvien välillä. Täällä on luontopolun toinen tulipaikka. Reitillä oli tähän asti ollut hiljaista, nyt tapasin ensimmäiset ihmiset reitin varrella. Tähän asti olin tavannut yhden rantakäärmeen (keskellä metsää!) ja yhden sammakon. Annoin porukan olla rauhassa rannalla enkä mennyt sinne kuvaamaan.

Venejärven jälkeen reitillä oli taas hiekkatien ylitys. Tällä kertaa luontopolku oli kyltitetty hyvin.

Ai niin, ne muurahaiskeot! Unohdin laskea ne. Täällä reitin loppumetreillä olikin komea yksilö, melkein miehen korkuinen.

Ympyräreitti päättyi. Vielä pysähdyin ihmettelemään metsäsittiäisten kokoontumisajoja. Niitä oli parisenkymmentä ihan kasassa - ilmeisesti kaivamassa koloja ja varastoimassa ravintoa sinne.

Palasin parkkipaikalle. Kävelyä kertyi siis noin 6,2 kilometriä ja aikaa käytin siihen hieman alle kaksi tuntia. Ainoat ihmiset tapasin Venejärven tulipaikalla, muuten reitillä oli rauhallista heinäkuisena iltana. Korkeuseroista huolimatta reitti ei ollut kovin vaativa. Muutamissa kohdissa piti varoa liukkautta sateen jälkeen.

Vaihtelevat metsät ja kolmen järven rannat. Siinä kohokohdat tälle reitille. Mukavan mittainen, joustava kävellä polkuja pitkin. Hyvä kokemus. Siirryn seuraavalle Heinolan luontopolulle!

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Koskensaaren luontopolku Heinolassa
Pirunkirkon polku Heinolassa
Lemmenharjun luontopolku Vierumäellä

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Meikonkierros Kirkkonummella

Söderkullan ulkoilureitit Sipoossa

Vekaruksen luontopolku Joensuussa