Kiven reitti Vihdissä

Päivämäärä: 11.4.2021
Luontopolkumiehen reittinumero: 206
Reitin pituus: 3 km (varsinainen luontopolku n. 2 km, viralliselta parkkipaikalta reitin alkuun 500 m)
Kohokohdat: Yoldianmeren muinaisranta ja Ylimmäisenjärven nykyranta
Parkkipaikka: Osoite noin Ylimmäistentie 950 Vihti. Tarkemmat ohjeet tekstissä.
Opasteet/kyltit: Hyvät (paitsi parkkipaikka)
Varusteet/jalkineet: Kesällä pärjännee lenkkareissa, keväällä vaelluskengät/kumisaappaat tarpeen.

En muista, miten luin Kiven reitin olemassaolosta muutama viikko sitten. Olisiko joku mahdollisesti laittanut johonkin Facebookin retkeily-ryhmään postauksen aiheesta. Kiinnostuin ja löysin vähän tietoa netistä - vielä ennen tätä viikonloppua tiesin vain sen, että reitti sijaitsee Ylimmäinen-nimisen järven rannalla. Päätin lähteä etsimään Kiven reittiä.

Ei ollut helppo rasti! Luin Nurmijärven paikallislehden uutisesta, että "reitti löytyy Ylimmäisentien varrelta. Lopentieltä käännyttäessä matkaa kertyy noin kaksi kilometriä. Reitin lähtöpaikka on vasemmalle jäävän puomitetun tien päässä. Pysäköintipaikka opasteineen löytyy Ylimmäisentien oikealta puolelta, noin sata metriä lähtöpaikan ohitse ajettaessa." Ajelimme ystäväni kanssa pari kertaa ohi ennen kuin arvasimme paikan. Ylimmäistentien eteläpuolella on tosiaan tie, jossa on puomi ja pohjoispuolella metsätie, jonka varrella (noin 50 metriä Ylimmäistentiestä) on levennys ja P-kyltti parkkipaikan merkiksi. 

Parkkipaikalta kulkee lyhyt metsäpolku Ylimmäisentielle ja sen jälkeen voi kävellä alla olevassa kuvassa näkyvää tietä pitkin varsinaiselle luontopolun lähtöpaikalle, noin 500 metrin päähän. Ja nyt lisätietoa parkkipaikasta: täällä on isompi parkkipaikka ja auton voi ajaa tänne, jos tie on kunnossa ja puomi on auki!

Muutaman sadan metrin jälkeen tie päättyy luontopolun lähtöpaikalle. Opastaulusta saa tietoa reitistä, sen teemana on veden voima. Myös reittikartan löydät taulusta.

Reitti on tarkoitettu kuljettavaksi vastapäivään. Opastaululta lähdetään ylämäkeen. Reittimerkinnät ovat sinisiä maalimerkkejä ja niitä on riittävästi, reitillä on todella helppo pysyä. Tässä koivikossakin reittimerkintä näkyy kohtalaisen hyvin. 

Polku nousee noin 30 metriä ylöspäin. Huhtikuussa lunta oli vielä paikoin polulla, mutta se ei menoa haitannut. Metsikössä kuultiin jo punarinnan ja hippiäisen laulua.

Luontopolulla on kolme ihailtavaa luontokohdetta. Ensimmäinen kohde tulee vastaan noin 600 metrin kohdalla. Tässä ollaan muinaisen Yoldiameren rannalla.  

Muinaisranta on 800 metriä pitkä ja sitä on helpointa ihailla juuri luontopolun kyltin kohdalla. Yllättävän hieno louhikkoinen rinne. 

Reitti kulkee jonkin matkaa muinaisrannan ylälaitaa pitkin. Kun luontopolkua on takana noin kilometri, reitti kääntyy alamäkeen. Tästä on satakunta metriä toiselle luontokohteelle. 

Se on lähde, joka sijaitsee pienessä solassa kuusien keskellä. Maistelimme lähteen vettä, hyvältä ja raikkaalta maistui - pieni raudan maku erottui toki.

Lähestyttiin Ylimmäinen-järven rantaa. Täällä suojaisessa metsässä oli vielä jonkin verran luntakin, mutta polulla oli silti helppoa kävellä. Lopulta taukopaikka ja siellä olevat veneet siinsivät puiden välistä.

Tämä on samalla reitin kolmas luontokohde. Ollaan mahdollisesti Seitsemän veljeksen maisemissa - näiltä seuduilta on löydetty useita kirjassa mainittuja kohteita, joita ei Nurmijärveltä löydy. Yhden tulkinnan mukaan Ylimmäinen on kansallisromaanissamme mainittu Ilvesjärvi.

Järven rannalla on kertakaikkiaan erinomainen taukopaikka. Mukava näköala järvelle. Istahdimme nauttimaan kahvia ja eväsleipiä sekä kiikaroimaan telkkiä, jotka uiskentelivat järven sulassa rantavyöhykkeessä. Kuuntelimme myös lintujen ääniä ja totesimme puukiipijän laulavan jossain lähistöllä.

Kauniilla rannalla oli mukava ottaa valokuviakin. Mietimme myös sitä, onko Ylimmäinen todellakin 97 metriä merenpintaa korkeammalla - se on siis korkeammalla kuin Saimaan pinta!

Taukopaikalta olikin enää viidenkymmenen metrin matka luontopolun aloituspisteeseen. Kävelimme siitä suoraan ohi ja Ylimmäisentien pienelle parkkipaikalle. Matkaa kertyi meille siis noin 3 kilometriä (luontopolku noin 2 km) ja aikaa kävelyymme meni tunti ja kaksikymmentä minuuttia. Emme tavanneet muita retkeilijöitä.

Reitti oli oikein mukava ja taukopaikka Ylimmäisen rannalla ihastuttava ja rauhaisa. Erinomainen kohde parin tunnin retkelle!