Katikankanjoni Kauhajoella

Päivämäärä: 28.5.2020
Luontopolkumiehen reittinumero: 146
Reitin pituus: 2,6 km
Kohokohdat: Jyrkkäreunainen kanjoni solisevine puroineen
Parkkipaikka: Tilava parkkipaikka, Kiviluomantie 461, Juonikylä
Opasteet/kyltit: Hyvät
Varusteet/jalkineet: Vaativiin nousuihin kannattaa valita hyvät jalkineet, periaatteessa millä tahansa kengillä kyllä pärjää. 

Lauhanvuoren kansallispuistosta oli lyhyt ajomatka Katikankanjoniin, josta olin lukenut muutaman blogitekstin ja kiinnostunut käymään siellä tutustumassa. Parkkipaikka löytyi helposti - ja sieltä löytyi myös opastaulu.

Katikankanjoni kuuluu Kauhaneva-Pohjankankaan kansallispuistoon ja Lauhanvuori-Hämeenkangas Geoparkiin. Tietoa kanjonista saa hyvin tästä opastaulusta, jossa kerrotaan kanjonin synnystä jääkauden jälkeen, kun purojen virtaavat vedet ovat uurtaneet tämän kurun hiekkaiseen maaperään. 

Matka alkaa tasaisissa merkeissä, valoisassa mäntykangasmaisemassa. 

Reittiä ei ole merkitty maalimerkein. Oikealla reitillä on silti melko helppo pysyä, polkujen risteyksissä on selkeät kyltit. Osassa kylteistä on myös kartta (kuten tässä). Otin kuvan siitä ja tarkistin pari kertaa myös kännykästä, miten reitti kulkee kanjonin pohjalla ja reunoilla.


Kolmensadan metrin jälkeen lähdetään laskeutumaan kanjoniin.

Hetkessä ollaan melkein 20 metriä alempana kanjonin pohjalla. Vesi virtaa Katikanluomassa melko runsaana. Puiden lomitse siivilöityvä valo ja virtaava vesi luovat hienoa rauhoittavaa tunnelmaa ja maisema on todella kuvauksellinen. Tässä kohdalla kanjonin reunalla on myös tulipaikka ja laavu, siellä emme tällä kertaa käyneet (näimme savua ja päättelimme, että tulipaikka oli varattu).

Katikanluoman laitaa kuljetaan melkein kilometri. Puusto on kuusivaltaista ja kanjonia reunustaa vihreä sammalmatto. Siellä täällä saattaa olla muutama koivunrunkokin väriä tuomassa.

Puro ylitetään pari kertaa, sillat ovat tukevia ja erinomaisessa kunnossa.

Minulla oli kova hinku nousta jollekin joen yli kaatuneelle puun rungolle. Ihan keskelle en kuitenkaan uskaltanut kävellä. Kuva: Risto Känsälä.

Reilu kilometri kävelty ja kanjonista noustaan hetkeksi hienolle kolmikulmaiselle mäelle, jonka nimi on siis Kolmentuulenlakki. Kyltti ennakoi nousua.

Nousuun on viritetty nousua helpottavia köysiä. Tässä olisi vielä pystynyt kiipeämään ilmankin. Vielä jyrkempi nousu oli edessä.

Kolmentuulenlakilta laskeudutaan melkein heti takaisin puron laitaan. Parisataa metriä tasaista ja uusi nousu rantatörmälle. Ja nyt oli vuorossa todella jyrkkä nousu, tässä köydet olivat totisesti tarpeen.

Harjanteilla on mukava kävellä - ja ihailla alla avautuvaa Katikankanjonia.

Lopuksi reitti kiepaisee yhden purolaakson ympäri. Tässä noin kahden kilometrin kohdalla oli reitin ainoa hieman epäselvä paikka. Opasteita en huomannut, mutta kartan perusteella osasin kiertää laakson ja kääntyä takaisin kohti parkkipaikkaa. Muutama polku risteili laaksossa, mutta oli toki helpointa valita myös eniten tallattu polku. Laaksosta reitti nousee takaisin mäntykankaalle ja palaa parkkipaikalle.

Matkaa kertyi siis 2,6 km ja aikaa kävelyyn meni hieman yli tunti. Emme pitäneet evästaukoa. Muitakin kävelijöitä reitillä oli - tapasimme ainakin pari retkeilijää ja laavulla taisi tosiaan olla joku myös tulistelemassa. Ehdottomasti tutustumisen arvoinen paikka. Ja kuten Visit Lakeus -sivustolla sanotaan, on vaikea uskoa olevansa Etelä-Pohjanmaalla!

Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Terassikierros Lauhanvuoren kansallispuistossa

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Söderkullan ulkoilureitit Sipoossa

Meikonkierros Kirkkonummella

Lapakiston retkeilyreitit Nastolassa