Tönnön luontopolku Orimattilassa

Päivämäärä: 1.5.2020
Luontopolkumiehen reittinumero: 114
Reitin pituus: 3,8 km
Kohokohdat: Tönnön harjualue
Parkkipaikka: Tönnönkoskentiellä, hyvin tilaa
Opasteet/kyltit: Puutteelliset. Reittiä oli hetkittäin hyvin vaikea seurata.
Varusteet/jalkineet: Kuivaa, selkeitä ulkoiluteitä ja polkuja. Lenkkareillakin pärjää hyvin.


Vappupäivän kävelyt Orimattilassa, osa 2. Ensimmäinen reitti (Kairessuo-Mieliäissuo) oli kävelty ja lähdin palaamaan takaisin pääkaupunkiseudun suuntaan. Orimattilan keskustan kieppeillä on Tönnön luontopolku, johon päätin nyt tutustua. Parkkipaikka löytyy läheltä Tönnön koulua, Tönnönkoskentieltä. Infotaulu on aivan parkkipaikan vieressä. Orimattilan nettisivuilta olinkin löytänyt hyvin perustietoa reitistä ja sen lähtöpaikasta.


Infotaulu on kulunut ja siinä oleva kartta on.. no, ylimalkainen ja virttynyt. Otin varmuudeksi mahdollisimman hyvän kuvan kartasta, sillä internetistä en karttaa ollut löytänyt.


Ensimmäiset 750 metriä luontopolku kulkee leveää ulkoiluväylää pitkin, Porvoonjoen varressa. Opasteita ei ole, mutta kartankin perusteella tämä oli hyvin helppo ja selkeä osuus.

Vaikka kartta näkyi melko huonosti kännykkäni pieneltä näytöltä, osasin tulkita sitä oikein. Joki tekee 90 asteen mutkan vasemmalle ja tässä kohti reitti erkanee joen rannasta ja lähtee nousemaan Tönnön harjuille.

Olin hyvin epävarma reitistä, mutta tässä kohtaa voin sinulle lukijani kertoa, että kannattaa alkaa seuraamaan keltaisia merkkejä puissa. Myös aamulla kävelemälläni suoreitillä luontopolku oli merkitty keltaisilla tassukuvioilla, niin täälläkin. Suoraan ulkoiluväylää pitkin siis mäen päälle.

Mäen päällä 90 asteen käännös vasempaan ja keltaiset merkit ovat selvästi näkyvissä.

Tämän jälkeen luontopolku kulkee noin puolitoista kilometriä harjuja pitkin. Harjuilla risteilee polkuja ja ulkoiluväyliä joka suuntaan ja välillä oli todella vaikea nähdä keltaisia merkkejä. Mitään muita opasteita ei risteyksissä ole tarjolla. Alla olevan kuvan otin noin kahden kilometrin kohdalla - seuraava keltainen merkki oli noin 50 metrin päässä, tähän asti se ei kunnolla näkynyt. Käännyin yhden kerran harjuilla takaisin ja palasin sata metriä, mutta lopulta selvisi, että olin kuitenkin kävellyt oikeaan suuntaan. Kartasta ei ollut apua. Tarkkana kannattaa olla! Toki harjuilla on muutenkin mukava kävellä, joten jos sinulla on aikaa, niin otapa vaikka oma reitti aina välillä.

Kahden kilometrin kohdalla käydään reitin kauimmassa pisteessä. Täältä näkee Orimattilan keskustaan. Blogitekstin pääkuvassa näkyy Orimattilan kirkontorni puiden takaa. Todella kaunista maisemaa ja todella mukava polku.

Satakahdeksankymmentä astetta mutkaa ja takaisin kohti lounasta. Tässä kohdassa reitti kulkee ulkoiluväylän lähistöllä. Seuraava haaste on noin kahden ja puolen kilometrin kohdalla oleva hiekkakuoppa, jonka kohdalla kadotin taas keltaiset merkinnät. Vinkki: kierrä kuoppa sen reunoja pitkin ja seuraava keltainen merkki on aivan hiekkakuopan toisella puolella.

Vielä harjun päällä. Hiekkakuopan jälkeen käydään reitin korkeimmalla kohdalla ja ollaan noin 50 metriä korkeammalla kuin reitin lähtöpiste. Täältä näkee todella kauas, mietin mahtaisiko kaukana pohjoisessa näkyvät sinertävät mäet olla peräti Salpausselkää parinkymmenen kilometrin päässä. Ehkäpä!

Harjuosuus lähenee loppuaan. Viimeiset metrit kuljetaan aidanvierusta pitkin.

Kunnes portaissa on keltainen merkki ja nuoli. Tästä reitti lähtee laskeutumaan kohti lähtöpistettä. 
¨
Keltaisia merkkejä oli harvassa, mutta uskoin tämän haavan kasvattaneen keltaista jäkälää ihan reittimerkinnäksi.

Suora reitti toi takaisin Tönnön koululle. Napsautin matkamittauksen pois, mutta poikkesin vielä parinsadan metrin päähän Tönnön koskelle. Täällä on Suomen vanhin betonikaarisilta vuodelta 1911 sekä perinteikäs Tönnön mylly, joka on ilmeisestikin yhä toiminnassa.


Aikaa kävelyyni meni noin tunti. En pitänyt evästaukoa, mutta eipä reitin varrella ollut oikein rakennettuja istuskelupaikkojakaan - mitä nyt alussa joen rannalla muutama penkki. Harjumaisemissa olisi toki voinut istahtaa vaikkapa jollekin mukavalle kivenmurikalle. Rannalla ja harjulla näin useammankin kävelijän ja lenkkeilijän, itse luontopolulla en varsinaisesti muita retkeilijöitä tavannut.

Tönnö sopii hyvin retkikohteeksi - voi käydä kävelemässä komeissa harjumaisemissa ja samalla voi tosiaan piipahtaa koskella ihailemassa perinteikästä koskimaisemaa!

Luontopolkumiehen muita reittejä Orimattilassa:
Kairessuo-Mieliäissuo
Karkkulan luontopolku
Mallusjoen vanhan metsän luontopolku

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Söderkullan ulkoilureitit Sipoossa

Lapakiston retkeilyreitit Nastolassa

Meikonkierros Kirkkonummella