Kukkarojärven kierros Pieksämäellä

Päivämäärä: 11.8.2023
Luontopolkumiehen reittinumero: 442
Reitin pituus: 5,7 km
Kohokohdat: Kangasmaasto, järvien rannat, mukavat taukopaikat
Parkkipaikka: Reitistön parkkipaikka P8, osoite noin Metsäopistontie 103. Tilaa noin 10 autolle. Paikka kartalla.
Opasteet/kyltit: Hyvät
Varusteet/jalkineet: Kesällä reitti oli kuivahko. Muutama kostea paikka ohitettavissa. Lenkkareillakin pärjännee.
Keskivaativa reitti
Useampi tulipaikka

Hieno kesäpäivä ja takana oli jo yksi Pieksämäen Vedenjakajareitistön reiteistä, Mustosen kierros. Samalta lähtöpaikalta voi startata myös Kukkarojärven kierrokselle. Jo Mustosen kierrosta kävellessäni aloin miettiä, että tänään olisi ihan mukava kävellä nämä molemmat reitit. Vaihdoin jalkineet (kosteutta näillä kangasmaastoissa kulkevilla reiteillä oli niin vähän, että jatkoin nyt matkaa varsikengillä) ja kuivan t-paidan ja kävelin Metsäopiston tien toiselle puolelle, josta reitti lähtee. Opasteet johdattavat kiertämään tämänkin reitin vastapäivään.

Olin kävellyt "Kukkaron kierroksen" (niin olin ainakin almanakkaan nimen merkinnyt) kesällä 2012. En muistanut kovinkaan paljoa reitistä - oikeastaan vain sen, että täällä käveltiin mäntykankailla ja järvien rannoilla. Ilmeisesti harmaat tolpat, joissa oli ruskeanvihreä puu, olivat juuri niiltä ajoilta. Niitä oli reitin varrella jonkun verran jäljellä.

Noin puolen kilometrin kohdalla voi pysähtyä Kukkaro-Mannisen kankaan taukopaikalle. Se on melko kapealla kannaksella kahden järven välissä: Kukkarojärven ja Mannisenlammen. Täällä on kaksi pöytää penkkeineen. Olin jo tauon tarpeessa, joten päätin pitää tämän reitin kahvitaukoni jo tässä alkumatkalla.

Tauon jälkeen matka jatkui. Polku kulkee hetken matkaa Mannisenlammen pohjoisrannan tuntumassa.

Mustosen kierroksellakin olin nähnyt näitä puutolppia, joissa on joskus ollut luontoon liittyviä tekstejä ja kuvia. Harmittelin kovasti niiden huonoa kuntoa. Viesti Pieksämäelle: pistäkääpä ihmeessä tolpat ja infot kuntoon.

Mannisenlammen jälkeen ohitetaan pysäköintialue P13, joka oli tyhjä. Täältä voisi helposti lähteä hieman lyhyemmälle parin kilometrin kierrokselle Kukkarojärven rantaan.

Reitti kulkee tässä kohdalla melko nuoressa mäntytaimikossa.

Ja vielä näistä kylteistä: Hiilimiilusta kertova opaste oli maassa. Täällä on 1940-luvulla valmistettu hiiltä häkäpönttöautojen polttoaineeksi. Miilun paikan erottaisi kuusettuneesta kuopasta. Nämä paikallista väriä ja historiaa sisältävät infot ovat mielestäni aina mielenkiintoisia - toivottavasti tämäkin info saadaan joskus paikalleen!

Noin 1,8 kilometriä takana. Vastaan tulee Kukkaroniemen pohjoismutka. Täällä tehdään melkeinpä 180 asteen käännös ja nyt polku kurvaa kohti Kukkarojärven rantaa.

Järvi tulee näkyviin. Samalla voi bongailla metsän lintuja.

Reitti kulkee Kukkarojärven rantamaisemissa peräti kahden kilometrin matkan. Alkuun ympärillä kasvaa jonkin verran suopursua, myöhemmin saavutaan näille Nikkarilan maastoille kovin ominaisille mäntykankaille.

Rannan läheisyydessä, parikymmentä metriä polulta, oli tämä kiva taukopaikka.

Hetkittäin kuljetaan rannan tuntumassa, välillä vähän kauempana. Rannassa käynti on helpointa vähän myöhemmin, kun tullaan Kukkarojärven itärannan taukopaikalle.

Minun on pakko myöntää, että taukopaikka jäi käymättä. Näin (ja kuulin) siellä olevan ison ryhmän ihmisiä enkä halunnut mennä ottamaan valokuvia - eikä itselläni ollut tauon tarvetta. Kävelin sen ohi. Taukopaikan luona on muuten parkkipaikka P11, joten autolla pääsee hyvin lähelle tätä taukopaikkaa.

Hetki sen jälkeen bongasin kyltin, jossa luki "Lossi 100 m". Vaikka se ei ollut reittini varrella, päätin kurvata sitä katsomaan. Lossilla voi ylittää Kukkarojärven ja jatkaa Nikkarila-Tahinsuo -yhdysreittiä esim. Jänisvuoren kierrokselle, jonka itsekin pari vuotta sitten kävelin. Matkaa sinne lienee parisen kilometriä.

Koska lossilla ei ollut ruuhkaa, kävin lossiajelulla.

Lossilta näkee myös taukopaikalle, se on takana näkyvässä pienessä niemessä.

Jatkoin matkaani. Vuorossa on tämän reitin "korpiosuus", hetken matkaa kuljetaan jylhän kuusikon katveessa.

Reitin varrella oli myös muutama metsä- tai luontoaiheinen runo, ainakin pari niistä Eino Leinolta. Tämä oli oma suosikkini, runon nimi on "Metsähän oli mun mieli". Yritin itsekseni miettiä mitä "haja-kassat" ovat, jotka runossa karkeloivat. Ei selvinnyt. Vinkkejä otetaan vastaan!

Reitillä on siis muutama lyhyt suon ylitys. Tässä on reitin pisin pitkospuuosuus, pienen Pukinsilmä-nimisen suolammen lähistöllä.

Nyt ylitetään Metsäopistontie. Vielä jokunen sata metriä ennen kuin reitti yhdistyy Mustosen kierrokseen. Pieni hiekkatieosuuskin on tarjolla, ehkä kolmisenkymmentä metriä. Taustalla näkyy jo seuraava opaste, kun Kukkarojärven kierros kääntyy tieltä oikealle ja metsäpolulle.

Hetki sen jälkeen palaan tuttuun risteykseen, josta olin jo kerran kävellyt samana päivänä. Loppumatkan palasin Mustosen kierroksen alkureittiä vastakkaiseen suuntaan - nyt Mustonen-lampi on koko ajan oikealla puolellani.

Ja niin päättyy toinenkin Nikkarilan maastojen kävely. Tämän reitin pituudeksi mittasin noin 6 km, mutta siihen sisältyi mm. lossilla käynti, joka ei virallisesti reittiin kuulu. Aikaa käytin tunnin ja kolme varttia. Tälläkään reitillä en kohdannut muita kävelijöitä - ainoat näkemäni ihmiset olivat Kukkarojärven taukopaikalla. Yllättävän rauhallista siihen nähden, että parkkipaikalla oli yhä kuusi tai seitsemän autoa.

Vaativuustaso: samat sanat kuin Mustosen kierroksella. Reitti ei ole kovin vaativa, korkeuserot ovat todella vähäisiä eikä reitillä ole pahoja kivikoita tai puunjuuria. Molemmat kierrokset olivat aivan loistavia kesäisen päivän tallustelupolkuja. Vedenjakajareitistöön kannattaa ehdottomasti tutustua.

Sijainti: N=6907289.696, E=512502.390 (ETRS-TM35FIN)
GEO:lat=62.296995, GEO:lon=27.241029

Voit seurata retkitunnelmiani myös Facebookissa
ja Instagramissa: @luontopolkumies 

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Mustosen kierros
Jänisvuoren kierros
Tahinlammen kierros

Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle