Latokartanonkosken luontopolku Salossa

Päivämäärä: 23.7.2020
Luontopolkumiehen reittinumero: 170
Reitin pituus: 1,7 km
Kohokohdat: Upea koskimaisema ja hieno luonto
Parkkipaikka: Tilava parkkipaikka, opastus Hästöntieltä. (Osoite noin Hästöntie 140)
Opasteet/kyltit: Hyvät
Varusteet/jalkineet: Ei erikoisvaatimuksia

Olimme retkikaverin kanssa Länsi-Uudenmaan retkellä ja ehdotin käyntikohteeksi yhtä luontopolkua, Latokartanonkoskea. Se sijaitsee Kiskonjoen rannalla Salon kaupungissa. Parkkipaikka löytyy melko helposti kapean hiekkatien päästä, tosin tarkkana kannattaa olla Hästöntietä ajaessa - Latokartanonkoski-kyltti oli hieman huomaamaton. Parkkipaikalla on selkeä opastaulu reittikarttoineen. Vihreät ja keltaiset nuolet opastavat kohti luontopolun eri osia.

Luontopolun kartta. Kävelimme lähes kaikki keltaisella ja vihreällä merkityt polut. Aloitimme reitin läntisimmällä pistolla. Kuten kartassa kerrotaan, keltaisella on merkitty varsinainen luontopolun "ympyrälenkki" (joka sekään ei ole ihan ympyrä), vihreällä "umpiperät".

Reitin varrella on useita infotauluja. Ensimmäisessä kerrottiin sudenkorennoista ja päiväperhosista.

Tämä vihreällä merkitty polku on vain noin sadan metrin mittainen ja vie kosken alajuoksulle.

Joki virtaa täälläkin vuolaana. Ranta on vehreä ja hämyisä. Puiden juuret muodostavat hauskan verkoston aivan joen rantatörmällä. 

Kurvasimme takaisin parkkipaikalle ja lähdimme keltaiselle lenkille. Se tuo hyvin pian vanhan myllyn raunioille. Mylly on rakennettu vuonna 1805 ja se oli käytössä aina vuoteen 1962.

Mylly on rakennettu harmaakivistä ja slagtiilistä. Slagtiilistä? Sekin selvisi - raudan valmistuksen sivutuotteena syntyvästä kuona-aineesta rakennettuja tiiliä. Tällaisista, veikkaan.

Myllyn luona on infotaulu, jossa kerrotaan alueella esiintyvistä kasveista.

Ja kas kummaa, taulun vierestä löysin pikkutakiaisen.

Sekä keltamon.

Myllyn yläpuolella voi tehdä muutaman sadan metrin mittaisen ympyräreitin, joen toista rantaa ylös ja toista rantaa alas. Ylitimme sillan. Tässä voi vielä ihailla koskea ja myllyä. 

Polku siirtyy ihan hetkeksi vähän kauemmas joen rannasta.

Reitti on kuitenkin yllättävän lyhyt. Noin kolmesataa metriä ja ollaan vihreällä "umpiperä"-reitillä joen yläjuoksulla pienellä lammella, jossa on yllättävän rauhallista - veden virtausta tässä ei edes huomaa.

Lammen lähellä on toinen silta, jossa joki ylitetään toisen kerran. Tässä voi helposti käydä myös kosken rannalla ihailemassa kosken kuohuja ja rannan kasveja. Violetin värinen peltopähkämö oli minulle vielä tuntematon kasvi, sitä voi ihailla blogin pääkuvassa. Niitä kasvoi kosken rannassa runsaasti.

Tästä parisataa metriä myllylle ja parisataa metriä parkkipaikalle. Matkalla ohitetaan hyvin säilynyt ruukin vanha konttori 1800-luvulta. Kävelimme reitin ympäri noin 50 minuutissa ja matkaa kertyi noin 1,7 km. Kaikki "umpiperät" kiertämällä kävelyä tulisi varmaan noin 2 kilometriä. Eväspaikkoja reitillä ei ole. Muutama muukin kävelijä oli sattunut paikalle heinäkuisena torstai-iltapäivänä. 

Latokartanonkosken luontopolku ei ole varsinainen eväsretkikohde, mutta mukava piipahdus vaikkapa osana Länsi-Uudenmaan retkeä. Lähistöllä on esim. Västerbyn ulkoilualue, jossa voi sitten kävellä pidempiä lenkkejä. Silti: komea koski ja mukava luontokohdekin!

Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Peikkometsän kierros Västerbyn ulkoilualueella

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Söderkullan ulkoilureitit Sipoossa

Meikonkierros Kirkkonummella

Lapakiston retkeilyreitit Nastolassa