Sarkaslammen georeitti Juvalla

Päivämäärä: 30.7.2020
Luontopolkumiehen reittinumero: 172
Reitin pituus: n. 4,5 km 
Kohokohdat: Lampien rantamaisemat, kalliomaalaukset
Parkkipaikka: Pieni parkkipaikka (levennys) Ristilammen rannassa. Osoite n. Viisalanmäentie 980.
Opasteet/kyltit: Kohtuulliset
Varusteet/jalkineet: Reitti on erittäin haastava ja kostea. Lenkkareissa ei kannata lähteä liikkeelle suo-osuuksien takia. Joko kumisaappaat tai vettä pitävät maastojalkineet tarpeen!

Olin keväällä kuullut Sarkaslammen kalliomaalauksista ja sinne merkitystä polusta ja ajatellut, että lähden tutkimaan polkua ja maalauksia kesän aikana. Otin ne heinäkuisen lomapäivän ohjelmaan. Ajelin Viisalanmäentietä ja ajattelin helposti löytäväni parkkipaikan, jonka olin lukenut (Juvan nettisivuilta) olevan Ristilammen rannalla. Tarkkaa osoitetta ei ollut ja niinpä hurautin kuitenkin kerran parkkipaikan - tai tien laidalla olevan pienen levennyksen ohi. Kurvasin seuraavassa risteyksessä takaisin ja palasin lammen rantaan. Levennyksellä ei ollut P-kylttiä, mutta tarkemmin katsottuna siinä oli pieni valkoinen opaste, joka oli tosin haljennut puoliksi. Opasteessa oli myös nuoli kohti Ristilammen pohjoisrantaa, josta polku maalauksille starttaisi.

Samanlainen valkoinen opaste löytyy kohdassa, jossa polku eroaa hiekkatiestä. Reitin varoitetaan olevan vaativa. Eivät ole väärässä, se täytyy myöntää!
 
Polku on merkitty maastoon keltaisin maalimerkein.

Ensimmäinen haaste oli heti lammen rannalla: melko kostea polku. Olin ajatellut lähteä varrellisilla retkilenkkareillani, mutta päätin kuitenkin käydä vaihtamassa jalkaan kumisaappaat. Oikea valinta. Sen jälkeen lammen rantaa oli mukava kävellä ja nauttia hienoista rantamaisemista.

Lammen rannan kävely ei ollut ihan helppoa, tietenkään. Pahimmillaan polku kulkee viistosti järveen laskevan kallion laidassa niin, että hieman joutuu askeliaan miettimään. 

Kahdeksansadan metrin jälkeen saavutaan Ristilammen itärannalle. Täällä kuljetaan pitkin kallioseinämää, jossa on selviä louhinnan jälkiä.
Kyseessä on vanha kvartsilouhos, josta voi lukea lisää paikalla olevasta infotaulusta.Tässä samalla varoitellaan edessä olevista upottavista suo-osuuksista ja liukkaista kallioista sekä louhikoista. Olin ehkä vähän turhankin peloissani tulevista vaaroista.

Ja heti louhoksen jälkeen päästäänkin heti vaaran vyöhykkeille. Polku kulkee louhikkoisella kallionkielekkeellä muutama metri lammen itärannan yläpuolella. Vaikeaa mutta ei ylivoimaista, onneksi. Askeleitaan kannattaa kuitenkin varoa.

Ristilammen ja Sarkaslammen välissä on noin kolmensadan metrin kannas. Suuri osa tästä kannaksesta on suopainannetta. Pitkospuita ei ole. Reitti on hyvin kostea.

Kuvasin sammalmattoa melkeinpä sammakkoperspektiivistä. Polku melkeinpä katoaa sammalien sekaan. Keltaiset maalimerkinnät johdattavat kuitenkin helposti suopainanteen läpi.

Kohta saavutaankin Sarkaslammen rantaan. Reitti kulkee Sarkaslammen itärantaa pitkin. Tässä vaiheessa en vielä tiennyt kalliomaalausten sijainteja. Kaukaisempi hirviaiheinen maalaus on kauimpana näkyvässä kalliossa, lähempi veneaiheinen maalaus on parisataa metriä lähempänä, aivan aavistuksen kuvan keskipisteestä oikealle, ehkä kuvan jyrkimmän näköisessä rinteessä.

Ristilammella käveltiin ihan suoraan rantoja pitkin, täällä jouduin välillä kiipeämään rantakallioiden laelle. Ensimmäinen kipuaminen alkoi heti lammen eteläreunalta. Nuoli osoitti suunnan.

Ohitin komean pahkan. Ehkä muinainen kulkija olisi nähnyt tässä pahkassa ihmiskasvot.

Tässä kohdalla kuljin vahingossa ensimmäisen kalliomaalauksen ohi. Nuoli osoitti kohti seuraavaa isoa nousua ja lähdin nousemaan. Otin kuvan alaspäin ja mietin, mitenkähän tästä tullaan hetken päästä alas (Sarkaslammella ei ole ympyräreittiä, ainakaan vielä). Nelivetoa ehkä. Jyrkkää ja vähän liukastakin.

Mäen päällä oli reitin korkein paikka ja ehkä komein maisema Sarkaslammelle. Korkeuseroa oli reilut 30 metriä.

Taas laskeudutaan alas lammen rantaan. Nyt löytyi myös opaste toiselle kalliomaalaukselle. 

Polku kulkee ihan lammen rannassa ja oikealla puolella avautuu kalliojyrkänne. Tähän polku sitten näyttää päättyvän. Itse kalliomaalausta ei heti erota kuvasta. Tässä se näkyy suurinpiirtein keskellä kuvaa olevan mustahkon kalliohalkeaman vasemmalla puolella. Jos oikein tarkkaan katsoo, siis. Tuijotin itsekin kalliota jonkin aikaa ennen kuin huomasin sen. 

Tässä vähän tarkempi kuva k.o. paikasta.

Jos et vieläkään nähnyt kalliomaalausta kuvassa, niin tässä selitystä vieressä olevasta opastaulusta.

Tässä vaiheessa mietin, pitikö täällä olla kaksi eri kalliomaalausta eri paikoissa. Tutkin nettiä ja totesin, että maastokartan mukaan toinen piti olla suurinpiirtein siinä kohdassa, josta lähdin nousemaan vaikeaa nousua reitin korkeimmalle kohdalle. Päätin yrittää löytää sen palatessani takaisin samaa reittiä. Nousin siis takaisin korkean kallion laelle. Pidin korkeimman kallion päällä kahvi/evästauon ja nappasin selfien.

Ja laskeuduin vaikean rinteen alas rannalle. Ei onneksi niin vaikeaa kuin olin kuvitellut, pääsin ehjänä ja kaatumatta alas. Lammen rannasta lähti pisto jyrkänteen alle, noin 50 metriä. Tämän polun päässä ei ollut kylttiä kalliomaalauksista. Venettä esittävä kalliomaalaus lienee tässä kuvassa keskellä. Ehkä!

Palasin lampien väliselle kannakselle ja suomaisemaan. Kallion reunassa bongasin kantarellisatoa. Jätin kasvamaan, tämä seuraaville kävelijöille tiedoksi.

Vielä kävely jännittävän kalliokielekkeen yli ja Ristilammen rantaa pitkin kohti Viisalanmäentietä ja pysäköintipaikkaa. Otin kuvan komeasta lumpeen kukasta Ristilammella.

Palasin autolle. Aikaa oli kulunut kaksi tuntia ja vartti. Matkaa kalliomaalauksille oli reilut kaksi kilometriä, edestakainen reitti meni yli neljän ja puolen kilometrin. En nähnyt ainuttakaan muuta retkeilijää. Reitti oli hyvin mielenkiintoinen ja mukava, joskin haastava. Reitti lienee suojelualueella eikä tänne ole vielä saanut rakentaa mitään pitkospuita, portaita tai taukopaikkoja. Ilmeisesti Saimaa Geoparkin opasteita on tulossa kertomaan lisää kalliomaalauksista ja samalla on tulossa puiset kyltit risteyksiin - hyvä niin! 

Pidin seikkailustani kovasti ja suosittelisin sitä muillekin, mutta kannattaa a) olla varovainen rinteissä ja louhikoissa sekä b) tehdä oikeita jalkinevalintoja. Eväät mukaan ja kalliomaalauksia bongaamaan!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Söderkullan ulkoilureitit Sipoossa

Meikonkierros Kirkkonummella

Lapakiston retkeilyreitit Lahden Nastolassa