Vuohensaaren luontopolku Salossa

Päivämäärä: 10.9.2022
Luontopolkumiehen reittinumero: 362
Reitin pituus: n. 2 km (ympyräreitti + molemmat janareitit edestakaisin)
Kohokohdat: Yhtä lailla metsäosuus kallioineen kuin leirintäalue rakennuksineen olivat mielenkiintoisia.
Parkkipaikka: Kaksi mahdollista parkkipaikka. Suurempi niistä Satamakadun päätepisteessä. Itse lähdin Vuohensaareen johtavan sillan viereiseltä parkkipaikalta. Paikka kartalla.
Opasteet/kyltit: Hyvät
Varusteet/jalkineet: Ei erikoisvaatimuksia
Keskivaativa reitti
Leirintäalueella tulipaikka

Halikonlahden esteetön polku kävelty ja lauantai-iltapäivää yhä hyvin jäljellä. Siirsin autoa noin kilometrin. Ajoin hienoa pengertietä Viurilanlahden poikki Vuohensaaren sillan toiselle puolelle. Tiesin, että Vuohensaaressa on parkkipaikka heti sillan jälkeen ja samasta paikasta voisi lähteä myös luontopolulle. Päätin parkkeerata siihen ja löysin luontopolun opastaulun pysäköintipaikan laidalta.

Reitti koostuu noin kilometrin ympyräreitistä, Kreivin kierroksesta, ja kahdesta janareitistä - nimeltään Torpparin taival ja Kipparin polku. Olin siis saaren koilliskulmassa ja aloittaisin kävelyni Kipparin polkua pitkin. Karttaan on myös merkitty Kreivin kierroksen kiertosuunta, myötäpäivään. Reitit on myös merkitty samoilla väreillä, joilla ne ovat kartassakin.

Polun aloituspiste näkyy rannalle. Heti noustaankin portaita pitkin kallion päälle ja siellä odottavalle ensimmäiselle näköalapaikalle.

Kalliolta on hieno näköala kohti Salon keskustaa. Taustalla näkyvät mm. Salon sokeritehtaan kolme piippua ja Salon sairaalan rakennuksia sekä vuonna 1832 valmistunut Uskelan kirkko. Tietoa maisemasta sai paikalla olevan tolpan QR-koodin kautta. Harmittelin hieman, että polun kaikki opastus tapahtuu kännykän kautta - ainakin testipäivänäni se (siis kännykkä tai netti tai muu tekniikka) toimi turhan hitaasti. En jaksanut avata kaikkia tekstejä. Mielenkiintoista tietoa löytyy paljon, joten suosittelen toki niiden käyttämistä.

Seuraavaksi kuljetaan melko synkän ja vanhan metsän läpi. Samalla noustaan koko ajan mäkeä ylöspäin. Sinisillä vinoneliöillä merkityn Kipparin polun varrella on mm. lähde, näin luin QR-koodin kautta aunneelta nettisivulta. Lähde oli tosin jossain hieman reitiltä sivussa. Olin kulkenut jo paikan ohi, kun sain sivun auki, joten en lähtenyt sitä etsimään.

Mäen päällä saavutaan risteykseen. Tästä alkaa punaisella merkitty Kreivin kierros. Yksi QR-koodeilla varustetuista tolpistakin on tässä risteyksessä. Aiheena havupuut ja Vuohensaaren omistus - saari tuli siis salolaisten omistukseen vuonna 1933 lahjoituksena. Lahjakirjan mukaan tuli huolehtia myös siitä, että eläin- ja kasvikunta saarella on suojattua. Siksi saaren itäosa on nykyisin luonnonsuojelualuetta.

Reitti laskeutuu taas kookkaiden mäntyjen ja kuusien välissä mäkeä alas kohti leirintäaluetta. Kohta saavutaankin Vuohensaaren kesäravintolan kulmalle. Ravintola saatiin tänne jo vuonna 1935, leirintäalue on ollut olemassa vuodesta 1964. Kävin ravintolassa kierrokseni jälkeen kahvilla, pidin sitä tosi kivana ja kesäisenä.

Reitti kulkee Ahtelan torpan ohi rantaan. Ahtelan torppa (josta en ottanut kuvaa) on majoituskäytössä ja se on siirretty tänne vuonna 1969. Sen paikalla on aiemmin sijainnut suuri huvila ja jos oikein ymmärsin, kirjailija Johannes Linnankoski on asunut juuri tällä paikalla ihan 1900-luvun alussa ja kirjoittanut täällä kuuluisaa romaaniaan "Laulu tulipunaisesta kukasta". Reitti vie torpan ohi saaren eteläsatamaan, käväisin kurkkaamassa maisemaa laiturilta.

Hetki kävelyä rannan tuntumassa. Kilpikaarnamännyt lienevät yli satavuotiaita. Leirintäalueella luontopolku kulkee hiekkateitä pitkin.

Asuntoautojen ja -vaunujen kulmalta lähtee sitten toinen lyhyt janareitti, Torpparin taival. Se vie lehtomaisemien kautta saaren läntisimpään niemeen, jossa on hieno uimaranta. Se oli syyskuisena lauantai-iltapäivänä tyhjä. Pääsinpä siis ottamaan selfien, jossa katson autiota hiekkarantaa (blogin pääkuva).

Paluu asuntovaunujen ja -autojen ohi kohti leirintäalueen parkkipaikkaa. Tanssilavan edessä on Vuohensaaren opastaulu sekä sama luontopolun taulu, jonka olin kuvannut Kipparin polun alkupisteessä.

Vuohensaaren ison parkkipaikan vieressä on myös luontopolun virallinen lähtöpiste.

Valmiina reippaaseen nousuun.

Nyt noustaan Vuohensaaren korkeimmalle kohdalle. QR-koodin kautta voi lukea siitä, miten tämä kivi on päätynyt juuri saaren korkeimmalle mäelle. Ovatko sen tuoneet jättiläiset, hiidet ja metsän jumalat - vai ihan vaan se viimeisin jääkausi, noin 10 000 vuotta sitten?

Ympyräreitti päättyi. Palasin siniselle reitille ja laskeuduin takaisin pienelle parkkipaikalle saaren koillisrantaan. Kävelyä tuli hieman yli kaksi kilometriä ja käytin aikaa siihen noin 50 minuuttia. Evästauon jätin väliin, koska halusin kiiruhtaa Vuohensaaren ravintolaan ennen sen sulkeutumista. Reitillä oli myös pari muuta kävelijää.

Vuohensaaren luontopolku oli tosiaan keskivaativa. Korkeuseroa on nelisenkymmentä metriä ja nousu saaren korkeimmalle huipulle ei ole aivan loiva. Polku on kuitenkin hyvässä kunnossa - täällä ei ole louhikkoa tai juuria, jotka häiritsisivät kävelyä. Reitti oli toki melko lyhyt eikä metsäosuuksia ole kovinkaan paljon - siitä huolimatta se oli melkoisen mielenkiintoinen ja mukava kävellä. Saisimmepa vielä QR-koodien takana olevat infot johonkin reitin varrelle, infotauluihin tai vaikka lainattavaan opasvihkoon.

Sijainti: N=6698671.002, E=283422.983 (ETRS-TM35FIN)
GEO:lon=60.366399, GEO:lat=23.071982

Voit seurata retkitunnelmiani myös Instagramissa: @luontopolkumies ja Facebookissa

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Halikonlahden esteetön polku
Totin luontopolku

Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle