Anerionjärven luontopolku Salossa

Päivämäärä: 10.9.2022
Luontopolkumiehen reittinumero: 363
Reitin pituus: 1,2 km (edestakainen janareitti)
Kohokohdat: Hieno pitkos- tai siltapolku rantaniityn yllä, lintutorni ja näkymät Aneriojärvelle
Parkkipaikka: Maantien 110 varrella. Osoite Helsingintie 2543. Paikka kartalla.
Opasteet/kyltit: Kohtuulliset
Varusteet/jalkineet: Pitkoksilla kävely ei vaadi erikoisvarusteita. Lintupiilo oli alkusyksystä nokkosten keskellä, olisin tarvinnut ainakin hanskat, jotta olisin päässyt sinne.
Keskivaativa/helppo reitti
Ei tulipaikkaa

Olin kävellyt jo kolme reittiä lauantain aikana Salon seudulla ja lähdin ajelemaan pääkaupunkiseudulle päin. Mietin, jaksaisinko vielä käydä katsastamassa matkalla olevan Aneriojärven, josta olin kuullut positiiviisia kommentteja, esim. tässä Jonnan tekstissä Retkipaikassa. No, siinähän se olisi matkan varrella, voisin päättää mahdollisen kävelyn vaikkapa vasta parkkipaikalla. Olin myös lukenut, että Aneriojärvellä on lyhyt luontopolku ja pidempi (neljän kilometrin) kulttuuripolku, jota ainakin Suomusjärvi-seura suosittelee pyöräilyreitiksi.

Ajelin tietä 110 Salosta kohti Helsinkiä. Tie on kovin tuttu, onhan sitä tullut aikoinaan ajeltua ennen kuin moottoritie näille seuduille valmistui. Ajoin itse asiassa tietä Lahnajärvelle asti ja kävin siellä kahvilla ja verestämässä vanhoja muistoja - aikonaan siellä pysähdyttiin aina Helsingin ja Turun ajomatkoilla. Mutta nyt taidan eksyä aiheesta. Tänään ajelin siis ensin Salosta Kitulan kylään ja löysin helposti Aneriojärven luontopolun opasteen ja parkkipaikan. Parkkipaikka oli tyhjä. Sen laidalla on opastaulu, jossa kerrotaan Aneriojärvestä ja täällä sijainneesta kivikautisesta asuinpaikasta. Tässä mainitaan myös, että polkujen symbolina toimii pallonuija (kyltissä kuvattu yläoikealla), jonka tarkkaa käyttötarkoitusta ei edes oikein tiedetä. Se on saattanut liittyä esim. hylkeenpyyntiin. (Teksteistä vielä: harmillisesti otin yleiskuvan kyltistä, en pystynyt ihan tarkkaan kuvasta tekstejä lukemaan kotona.)

Taulussa oli luonnollisesti myös kartta. Luontopolun lähtöpaikka on merkitty karttaan vihreällä. Reitin mainitaan päättyvän lintupiilolle järven itärannalle.

Pallonuijan kuvalla merkityt opasteet johdattavat ainakin lintutornia kohti. Lukeeko toisessa kyltissä "tietolato"? Sinne asti en tänään uskaltautunut, ehkä olisi kannattanutkin.

Nämä pitkokset (tai puinen silta) ovat yli 300 metriä pitkät. Ne ovat varsin korkealla - oikeastaan heinien ja angervojen yläreunan tasalla. Koko matkan jatkuva kaide helpottaa kulkemista. Anerionjärvi alkaa näkyä heti alkumetreiltä.

Ja kohta näkyy lintutornikin, sen voi havaita jo ensimmäisestä mutkasta.

Päätin käydä lintutornissa vasta kävelyni lopuksi ja niinpä kävelin nyt sen ohi. Lintutornin jälkeen voi tutustua siitä kertovaan opastauluun. Linnuista mainitaan mm. kaulushaikara, suokukko ja lapasorsa. Täällä on aikoinaan sijainnut myös uimaranta ja se selittää joka puolella kasvavat pajuangervot, niitä lienee istutettu aikoinaan rannan tuntumaan.

Vain muutama metri eteenpäin ja pääsee tutustumaan Varesjokeen. Opastaulu kertoo veden olevan kirkasta, se tulee tänne Hyyppärän harjualueelta (tuttu myös Luontopolkumiehelle, linkki Hyyppärän luontopolkuun tässä). Muinaisen kalastuksen keinoista mainitaan mm. launi (kuvassa oikealla) eli päistään teroitettu puutikku, joka laitettiin täkykalan sisälle.

Varesjoki ylitetään siltaa pitkin. Joki muistutti nyt syksyllä melko kuivaa ojaa, keväisin tässä virtaa varmasti ihan kunnollinen joki.

Pitkokset jatkuvat vielä hetken matkaa pitkin rantaniittyä - jolle sillekin on oma opastaulunsa, jossa kerrotaan mm. niiton ja laidunnuksen vaikutuksista esimerkiksi linnuille ja hyönteisille.

Pitkokset loppuivat. Oli hieman epäselvää, mihin polku jatkuisi. Otin muutaman askelen oikealle, mutta reitti vaikutti melko umpeenkasvaneelta. Kävelin kohti viljapeltoa, koska sen halki näkyi kulkevan polku. Pellon laidassa totesin, että joku muukin oli kävellyt tässä kohti lintupiiloa (etelään).

Sadan metrin päässä, muutama metri viljapellon alapuolella, on seuraava opastaulu - aiheenaan Aneriojärven maiseman kehitysvaiheet. Polku on selvästi kulkenut aivan omenapuun vierestä ja onpa tässä joskus ollut jonkinlainen penkkikin. Nappasin omenan ja jatkoin vielä hetken matkaa pellon laitaa.

Muinaisia tekniikkoja käyttäen rakennettu lintukatos on tähän aikaan vuodesta korkean horsma- ja nokkoskasvuston keskellä. En yrittänytkään lähemmäksi, kuva on otettu pellon laidasta. Tätä kirjoittaessani löysin Youtubesta toukokuussa kuvatun videon, silloin lintupiilolle näyttää pääsevän oikein mainiosti.

Palasin lintutornille ja kiipesin ylös katseleman Aneriojärveä. Lintujen tarkkailuun paikka on varmasti erinomainen, tänään järvellä tosin oli kovin rauhallista.

Kuvasin vielä pitkosreitin kohti parkkipaikkaa.

Kävelin takaisin parkkipaikalle. Luontopolku lienee noin 600 metriä suuntaansa eli 1,2 km edestakaisin. Aikaa tähän pikku kävelyyn meni hieman vajaa puoli tuntia. En pitänyt evästaukoa - söin yhden omenan kävellessäni. En myöskään tavannut muita ihmisiä Aneriojärven tienoilla.

Reitti on helppo, tosin pitkokset eivät olleet aivan huippukunnossa - joissain kohdissa varovaisuus oli tarpeen. Korkeuseroja ei luonnollisesti ole nimeksikään, pellon laitaan oli muutaman metrin nousu. Itse luontopolkuun toivoisin hieman selkeämpää reittiä ja merkintää, muuten paikka oli tosi viehättävä ja seudun historia mielenkiintoinen. Seuraavalla kerralla tutustun varmasti neljän kilometrin kulttuuripolkuunkin.

Sijainti:  N=6698708.017, E=311183.651 (ETRS-TM35FIN)
GEO:lat=60.380626, GEO:lon=23.574477

Voit seurata retkitunnelmiani myös Instagramissa: @luontopolkumies ja Facebookissa

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Bergvikin luontopolku
Hyyppärän luontopolku

Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle