Palosenjärven polku Enontekiöllä

Päivämäärä: 17.6.2022
Luontopolkumiehen reittinumero: 324
Reitin pituus: 10 km (käynti Jyppyrällä ja Palosenjärven polun kierto)
Kohokohdat: Jyppyrän maisemapaikka sekä monipuolinen reitti Lapin maisemissa
Parkkipaikka: Tunturi-Lapin luontokeskus, Peuratie 15, Enontekiö. Paikka kartalla.
Opasteet/kyltit: Hyvät
Varusteet/jalkineet: Reitillä oli kosteita kohtia, mutta pärjäilimme varsikengillä. Lenkkarit olisivat kastuneet.
Keskivaativa reitti
Yksi tulipaikka Jyppyrän laella

Lapin reissu siirtyi Kilpisjärveltä Hettaan. Olin tutkinut Hetan kävelyreittejä luontoon.fi-sivulta ja todennut, että vaihtoehtoja voisi olla kaksi. Hyvänä päivänä (jos jalat eivät olisi puhki Kilpisjärven rankoista kävelyistä) voisi kiertää Palosenjärven lenkin (nettisivun mukaan 9,5 km), huonona päivänä ehkä vain käväistä Jyppyrän polulla (1,6 km). Olimme molemmat retkikaverin kanssa yllättävän pirteitä ja päätimme lähteä kiertämään pidempää vaihtoehtoa. Polut alkavat Tunturi-Lapin luontokeskuksen pihasta, joten sinne ajeltiin perjantai-iltapäivänä. Luontokeskuksella oli ihan yllättävänkin paljon kävijöitä. Joimme kahvit Luontokeskuksen pienessä kahvilassa ja läksimme etsimään polkujen aloituspaikkaa. Se löytyikin todella läheltä, aivan päärakennuksen kulmalta.

Kartta löytyi heti lähtöpaikan kieppeiltä. Alueen polkuja kutsutaan tässä yleisesti Jyppyrän poluiksi. Kiertosuunta tuntuu olevan loogisesti vastapäivään - isosta lähtöportista kun lähdetään kiertämään reittiä niin päin.

Kaikki polkuvaihtoehdot lähtevät alussa samaan suuntaan, rinnettä ylös. Meidän vaihtoehtomme eli Palosenjärven polku oli merkitty ruskealla värillä.

Reitillä oli pari kohdeopastetta. Ensimmäinen kertoi postipolusta. Samalla polulla on aikoinaan kuljetettu postia jopa Kalkujärvelle, 60 kilometrin päähän.

Palosenjärven polku ei nouse Jyppyrän näköalapaikalle. Meidän oli kuitenkin ehdottomasti käväistävä mäen huipulla, joten teimme piston Jyppyrälle. Nousu on melko reipas, 400 metrin matkalla noustiin 80 metriä ylöspäin. Jyppyrän laella voi ensin tutustua seitakiven tarinaan. Täällä on aikoinaan sijainnut palvottu seitakivi - isompi kivi, joka on levännyt neljän pienemmän kiven päällä. Kivi on kuitenkin 1800-luvulla saatu vieritetyksi taustalla näkyvään Ounasjärveen. Tekstissä kerrotaan, että kalaonni on huonontunut kiven vierityksen jälkeen!

Jyppyrän laella on erinomainen laavu tulipaikkoineen. Hauskoja olivat myös tuolit, joita tulisi varmaan mainostaa somessa hashtagilla #world purest air.

Maisemakin oli komea. Ounasjärven takana näkynee myös Hetta-Pallas -reitin alkupätkä. Kiikareilla reitti oli hyvin havaittavissa.

Palailimme Palosenjärven reitille. Se kulkee melko tasaisissa maisemissa seuraavat pari kilometriä. Loivaa nousua, loivaa laskua. Puusto on melko harvaa. Siellä täällä jökötti suuria kiviä, joista olisi helposti löytänyt istumapaikan tauolle. Me jatkoimme vielä muutaman kilometrin ilman taukoa.

Reitti ylittää kunto- tai pururadan pariin otteeseen.

Reitin korkein kohta on itse asiassa Jyppyränselkä -niminen ylänkö noin kolmen kilometrin kohdalla. Sen jälkeen on vuorossa taas loivaa laskua kohti puolivälin kääntöpaikkaa.

Juuri ennen puoliväliä ylitetään pieni suoalue pitkospuita pitkin. Kuvassa on näkyvissä myös reittimerkintänä toiminut tolppa. Ihmettelin, miksi ne olivat aika kaukana pitkospuista. Olisiko reitti mahdollisesti kulkenut aiemmin eri paikassa ja sen jälkeen pitkospuut tehty hieman kauemmaksi. Kenpä tietää.

Pitkospuilta tuli napattua maisemakuva kohti etelää. Mietin, onko tämä tyypillistä nimenomaan Lapin maisemassa, nimittäin rinteessä oleva suo. Uskoisin soiden olevan etelässä usein aika tasaisella maalla.

Suon jälkeen kurvataan kohti etelää. Tutkin karttaa ja totesin, että tässä on selvästi reitin jyrkin kohta - ja niin olikin, jyrkkä alamäki toi meidät taas pienelle suolle. Pitkospuiden eteläreunassa oli pieni penkki (näkyy juuri ja juuri kuvassakin), istahdimme siihen evästauolle. Tässä kohdassa tapasimme myös ainoat muut retkeilijät reitillä. Pari henkilöä lähti juuri penkiltä ja hävisi kohti reitin jatkoa emmekä nähneet heitä sen jälkeen. Lisäksi yksi lenkkeilijä ohitti meidät kun istuimme tauolla. Kuutisen kilometriä takana.

Näillä seuduin ohitetaan myös Palosenjärvi, josta reitti on saanut nimensä. Se siintää hetken aikaa reitin kaakkois/itäpuolella, mutta sen rannassa polku ei käy. Polku kulkee metsikössä kohti etelää kahden kilometrin ajan.

Kahdeksan kilometriä takana. Seuraa 90 asteen mutka kohti itää. Nyt siirrytään hetkeksi kuntoradalle. Sen varressa oli myös penkki, jonka viereen oli kaiverrettu hymynaama (blogin pääkuvassa).

Kilometri kuntorataa pitkin ja lopuksi käännytään kapeammalle polulle, joka on myös osa kahden kilometrin mittaista Peurapolkua. Tämän polun varrella esitellään peuranpyyntiä. Värimerkit reittitolpassakin ovat taas lisääntyneet (pienen matkaa puolen välin jälkeen kuljettiin polulla, jossa oli vain ruskeita merkkejä). Mutta mitä ovat nämä erikoiset aidat polun varrella?

Ne merkkaavat vuomenia. Sana ei ollut minulle ennestään tuttu. Metsästyksessä käytettyjä kiilamaisia aitoja, joilla poroja ohjattiin kohti kuoppaa, johon ne putosivat.

Myös seitakivistä oli täällä hyvä opastaulu. Jyppyrän kivestäkin on havainnekuva.

Tasan kymmenen kilometriä kävelty, palasimme vuomenien laitaa pitkin luontokeskuksen kulmille.

Kävelyyn kului aikaa noin kolme tuntia. Tapasimme muutaman retkeilijän, muuten reitillä oli rauhallista.

Reitti oli suhteellisen helppo kävellä. Jyppyrän nousua lukuunottamatta nousut olivat loivia. Hetkittäin reitti oli kostea, mutta ei tulvan vallassa. Jostain syystä ajattelin useamman kerran reitin aikana, että osuudet tuntuivat pitkiltä. Pari kilometriä Jyppyränselän ylitystä melko samantyyppisissä maisemissa, pari kilometriä metsikköä paluumatkalla, kilometri kuntorataa. Kymmeneen kilometriin mahtui monenlaista, mutta osuudet tuntuivat pitkiltä. Myös vesistöt puuttuivat, kun reitti ei nimestään huolimatta käynyt Palosenjärven lähellä. Eipä silti - nautin Jyppyrän maisemista ja mukavista poluista paljonkin. Peurapolun infotaulut olivat kiinnostavia. Positiivinen kokemus kuitenkin!

Sijainti: N=7590640.130, E=363087.892 (ETRS-TM35FIN)
GEO:lat=68.395446, GEO:lon=23.664311

Voit seurata retkitunnelmiani myös Instagramissa: @luontopolkumies ja Facebookissa

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Vatikurun luontopolku
Pyhäjoen luontopolku

Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle