Paloniemen luontopolku Lohjalla

Päivämäärä: 5.6.2022
Luontopolkumiehen reittinumero: 315
Reitin pituus: 1 km
Kohokohdat: Kasvientunnistus! Reitillä kasvoi paljon kasveja, joita oli yritettävä tunnistaa. Muutenkin mukava ja monipuolinen kierros.
Parkkipaikka: Paloniementie 68, pieni parkkipaikka noin 5-6 autolle. Paikka kartalla.
Opasteet/kyltit: Hyvät
Varusteet/jalkineet: Lohjan nettisivulla on teksti "Polun kiertää kuivalla säällä ulkoilujalkineissa" - se pitää varmasti paikkansa.
Keskivaativa reitti
Ei tulipaikkaa

Alkukesän sunnuntai ja retkipäivä. Päätimme lähteä retkikaverin kanssa Lohjan suuntaan ja kävellä pari luontopolkua. Ensimmäinen valinta oli Paloniemen luontopolku muutaman kilometrin päässä Lohjan keskustasta, kaupungin luoteispuolella. Paloniementie oli helppo löytää, parkkipaikka löytyi pienen sivutien päästä (ihan parikymmentä metriä) luontopolun opastaulun kohdalta. Opastaulussa on perustietoutta niin Lohjasta kuin luontopolustakin - ja sen lisäksi kaksikin erilaista karttaa.

Molemmissa kartoissa reitti on selvästi merkitty. Otimme tällä kertaa puhelimeen myös QR-koodilla saatavan kartan, siitäkin oli helppo seurata reittiä ja sen rasteja.

Ensimmäinen rasti on heti lähtöpaikan vieressä ja siihen voi poiketa ennen varsinaiselle ympyräreitille lähtöä. Rastin aiheena on salaman iskun kärsinyt lehtikuusi. Kookas kuusi sai kovalla ukkosella iskun vuonna 2010, mutta se ei syttynyt palamaan vaan jäi ihme kyllä eloon. Jäljet ovat kuitenkin nähtävissä kuusen rungossa.

Polku lehtikuuselle oli heinikkoinen ja näytti aamulla kovinkin kostealta, mutta muuten reitti olikin sitten kuiva ja hyväkuntoinen. Ensimmäiset sata metriä kuljetaan jopa hiekkatietä pitkin.

Reitti kurvaa tieltä rinteeseen, jossa on paljon rasteja. Niiden aiheina olivat rinneketo, harsulemmikki ja itse Paloniemen kartano. Risteyksessä on selkeä opaste ja myös reittimerkinnät olivat melko näkyviä, keltaisia maalimerkkejä. Kuvassa keltainen maalimerkki näkyy kelopuussa ensimmäisen rastitaulun takana. Sama rinne on kuvattuna myös blogin pääkuvassa, siinä maalimerkki näkyy vielä selkeämmin.

Harsulemmikkiä esiintyy jonkin verran eteläisessä Suomessa. Se poikkeaa muista lemmikeistä - ehkä nimensäkin mukaisesti olemalla velttovartinen ja runsashaarainen. Yritimme bongata sitä rinteestä, mutta emme sitä tässä nähneet. Reitin varrella oli kyllä myöhemmin runsashaaraisia lemmikkejä, varmaa tunnistusta ei kuitenkaan saatu. Luontopolun rastien taulut ovat melko vanhoja, mutta niistä sai toki hyvin selvää.

Paloniemen kartanosta kertovan kyltin taustalla näkyy kartanon huvimaja. Jostain syystä emme huomanneet, että reittikarttaan oli merkitty pistoreitti huvimajalle ja se jäi väliin ensimmäisellä kierroksella. Innostuimme tänään kiertämään reitin kahdesti, joten palataanpa siihen asiaan vielä myöhemmin.

Rinteessä oli totisesti paljon kasveja ja kukkia, joita tutkimme ja tunnistimme. Kalliokielon lisäksi voisi mainita itselleni melko tuntemattomista lajeista vaikkapa kartioakankaalin ja ahokissankäpälän.

Mäen päällä reitti kulkee jonkinlaisen kiveyksen tai muurin päällä. Mietin aluksi, olisiko se joskus ollut jonkinlainen kiviaita, mutta vaikuttaa kuitenkin siltä, että kivet oli kasattu nimenomaan polun alustaksi. Kuvassa kiveystä tuskin havaitsee, luonnossa se kuitenkin nousi maan pinnasta jokusen sentin (tai rinteen puolella useamman kymmenen senttiä) ja oli selvästi havaittavissa.

Reitin puoliväli ja läntisin kohta. Täällä oli reitin taukopaikka, kallion laelle laitettu penkki. Retkikaveri ehdotti kuitenkin taukopaikaksi reitin varrella olevaa huvimajaa. Tässä vaiheessa vilkaisimme karttaa ja totesimme kävelleemme sen ohi. No, reitti olisi sen verran lyhyt, että voisimme palailla sinne kierroksen jälkeen kahville. Näin päätettiin tehdä.

Luontopolku laskeutuu rinnettä alas ja siirtyy Paloniementien eteläpuolelle. Täällä voi ihmetellä esimerkiksi kalliotuhkapensasta, joka on luonnonvarainen Suomessa. Lähistöllä kasvaa myös kiiltotuhkapensasta, joka sen sijaan on puutarhakarkulainen.

Reitti kulkee hetken pellon laidalla ja kääntyy jälleen kohti parkkipaikkaa. Viimeisillä metreillä ollaan hyvin vihreässä ja valoisassa koivuvaltaisessa lehtimetsässä. Täällä on myös rautakautisen asuinpaikan jäännöksiä.

Kierros päättyi. Jatkoimme kuitenkin matkaa kohti huvimajaa, kun olimme siellä päättäneet pitää taukoa. Huvimaja osoittautui kuitenkin suljetuksi ja hieman ränsistyneeksi. Kaunis rakennus on sekin Eliel Saarisen suunnittelema, joten toivottavasti Lohjan kaupungilla on varaa kunnostaa se ennen kuin se lahoaa pois. Huomasin myös Antin kirjoittaneen samasta aiheesta Retkipaikassa jo kuusi vuotta sitten.

Siispä: painelimme penkille reitin puoliväliin tauolle ja lopuksi vetäisimme toisen kierroksen koko luontopolkua. Taukopaikalla tuntui olevan myös aika hyvä lintujen seurantapaikka, sillä ohitse lenteli tikkoja, peippoja ja tiaisia (ainakin) ja taustalla kuului pienen tikanpojan vaativa huuto. Toinen kierroskin sujui pensaita ja kasveja yhä ihmetellessä. Paloniemen luontopolusta tuli täten ensimmäinen reitti, jonka olen kävellyt saman tien tuplasti! Kerrotaan nyt kuitenkin ensimmäisen kierroksen faktat: pituutta noin kilometri, aikaa käytimme siihen 35 minuuttia. Reitillä ei ollut muita kävelijöitä, Paloniementiellä näimme pari lenkkeilijää.

Reitti on helpohko. Ei suuria nousuja, ei hankalaa kivikkoa tai juuria. Korkeuseroa lienee viitisentoista metriä. Paloniemen luontopolku oli tosiaan erinomainen kasvien ihmettelyn ja tunnistamisen kierros. Parhaimmillaan varmasti juuri nyt kesäkuussa. Kiva puolen tunnin kävelykohde.

Sijainti: N=6685153.362, E=334552.428 (ETRS-TM35FIN)
GEO:lat=60.268388, GEO:lon=24.014908

Voit seurata retkitunnelmiani myös Instagramissa: @luontopolkumies ja Facebookissa 

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Karkalin luonnonpuisto
Karnaistenkorven luontopolku
Paavolan tammi ja luontopolku

Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle