Pirttisalmi ja Saittalahti Heinolassa

Päivämäärä: 24.8.2021
Luontopolkumiehen reittinumero: 256
Reitin pituus: n. 5 km
Kohokohdat: Rantoja myötäilevä reitti ja pari näköalapaikkaa
Parkkipaikka: Laaksotiellä, moottoritien alituksen tienoilla. Lisää paikkoja Pitkäniementiellä. Laaksotie kartalla.
Opasteet/kyltit: Hyvät
Varusteet/jalkineet: Keväällä reitillä on todella kosteita paikkoja. Nyt elokuussa reitti oli kuiva – olisin pärjännyt jopa lenkkareilla.
Keskivaativa reitti
Kaksi tulipaikkaa

Aamu oli alkanut hienolla Rautvuoren reitillä Heinolassa. Päätin kävellä vielä toisen luontoreitin Heinolassa ja suuntasin kohti Pirttisalmea ja Saittalahtea. Olin käväissyt Saittalahden laavulla jo toukokuun puolivälissä, silloin reitti jäi vajaaksi – nyt päätin kiertää koko viiden kilometrin reitistön.

Ajoin Laaksotielle, jossa on Heinolan nettisivun kartan mukaan toinen parkkipaikka. Toinen mahdollisuus pysäköintiin on Pitkäniementiellä, reitin pohjoisimmassa pisteessä. Kävin siellä toukokuussa ja ihmettelin ajokieltomerkkiä – tarkistin myöhemmin Heinolan matkailusta, että pysäköintipaikalle saa varmasti ajaa. Laaksotie kulkee moottoritien ali ja pysäköinnille on hyvin tilaa alituksen kohdalla. Auto parkkiin ja matkaan.

Kävelin Laaksotietä eteenpäin ja ihmettelin, kulkisiko reitti vasemmalle kaartavaa Laaksotietä eteenpäin. Ei. Tarkistin kartan ja totesin, että tästä kuuluisi mennä suoraan. Suoraan menevällä reitillä oli verkkoaita välissä. Mutta verkkoaidassa oli ovi – siitä läpi ja eteenpäin. Nappasin kuvan taaksepäin – moottoritie näkyy tässä portin takana.

Verkkoaidan takaa löytyi sitten oikea lähtöpiste. Päätin tänään kiertää reittiä myötäpäivään eli käydä ensin Pirttisalmessa ja jatkaa sitten kohti Saittalahtea. Tässä kohdassa valitsin siis reitin vasemmalle. Kyltissä lukee ”Tähtisillan lenkki” – ollaan melko lähellä Tähtiniemen siltaa, tosin varsinaista Tähtisillan lenkkiä en enää netistä löytänyt. Opastaulusta löytyy erinomainen Heinolan ulkoilukartta kaikkine reitteineen.

Ensimmäiset kolmesataa metriä kuljetaan leveähköä ja valaistua ulkoilureittiä pitkin.

Ulkoiluväylän osuus päättyy tässä risteyksessä. Nyt kurvataan kapeammalle polulle. Pirttisalmen polku on merkitty valkoisilla maalimerkeillä, kuten kyltistä ehkä näkyykin. Huomaa vasemman reunan kiven päällä oleva hauska kivenmurikka!

Tämä ulkoilija on jostain syystä huonolla tuulella….

Pirttisalmea kohti kävellään valoisassa mäntyvoittoisessa metsässä. Reitti kurvaa myös Ruotsalalainen-järven rannassa ja myös Tähtiniemen sillan eteläpää näkyy jostain kohdasta.

Kilometri takana. Karttaan on merkitty kaksi näköalapaikkaa Pirttisalmen kieppeillä. Kurvasin heti ensimmäiselle (selkeä kyltti kertoi näköalapaikasta). Tullaan hienon näköiselle rantakalliolle.

Hieno paikka, tosin harmaa sää latisti hieman maiseman ihailua. Kuvittelin, että täältä saattaisi olla näkymä myös itään/kaakkoon Tähtiniemen sillalle, mutta se jää läheisten niemien taakse piiloon. Kuva on otettu enemmän lännen suuntaan. Istahdin kallioille kahvitauolle. Mukava paikka – kallioilta löytyy paljon hyviä istuskelupaikkoja.

Tauon jälkeen matka jatkui. Kävin tämän Pirttisalmen niemen kärjessä – sen jälkeen polku seuraileekin Ruotsalaisen rannan muotoja. Reitti on paikoin hieman haastava, rantaa kohti viettävillä kallioilla saa olla tarkkana askeliensa kanssa. Kuvassa kuitenkin helpompaa maastoa. 

Aika tasan kahden kilometrin kohdalla saavutaan tulipaikalle. Ihmettelin tulipaikan vieressä olevaa pientä lavaa. Istahdin hetkeksi sen laidalle. Selvitin asian – karttaan on merkitty tähän kohtaan nuotiopaikka, rantautumispaikka ja joogapaikka. Lavalla voi siis joogata kauniissa järvimaisemissa. Hieno idea! 

Tältä nuotiopaikalta polku jatkuu hieman synkemmässä metsässä kohti etelää. Taas näköalapaikan kyltti, käydäänpä kurkkaamassa maisemaa kohti Saittalahtea. 

Rajoitettu näköala Saittalahteen. 

Pirttisalmen kierros alkaa olla loppupuolella. Risteyksessä voi palailla suoraan Laaksotielle tai jatkaa matkaa Saittalahden kierrokselle. Tästä kohti Saittalahden laavua, siis. Tämä osuus reitistä on merkitty keltaisella värillä. 

Kolmisen kilometriä takana ja saavutaan Saittalahden laavulle. Kävin täällä myös toukokuussa, silloin paikalla oli myös ainakin yksi laavulla yöpynyt retkeilijä (blogin pääkuva on otettu toukokuussa laavulla). Nyt täällä oli tyhjää. 

Saittalahden laavulta kuljin hiekkatietä pitkin Pitkäniementielle ja hiukan matkaa myös Pitkäniementietä kohti etelää. Ihmettelin mihin keltaiset merkinnät hävisivät. Tarkistin kartan: kyllä, näin reitti siinä kulkee. Pitkäniementien laidassa huomasin hetken päästä reittikylttejä ja siirryin metsäpolulle – ja totesin, että polku näyttäisi menevän myös laavua kohti. Ilmeisesti olisin voinut kulkea laavulta polkua pitkin koko matkan – asia jää selvitettäväksi taas seuraavaan kertaan. Joka tapauksessa nyt kuljetaan taas leveähköä metsäreittiä kohti etelää. Nelisen kilometriä takana. 

Viimeinen risteys heti neljän kilometrin jälkeen. Tähtisillan lenkin opaste vie kohti parkkipaikkaa. 

Kierros päättyi verkkoaidan luo. Noin viiden kilometrin lenkki, aikaa meni puolitoista tuntia. Pidin kaksi pientä taukoa matkalla. Alkumatkalla tapasin pari sienestäjää, muuten sain kävellä yksikseni.

Reitti oli korkeuserojen puolesta helpohko, korkeimmat mäet ovat korkeintaan parikymmentä metriä järven pinnan yläpuolella. Muutamissa kohdissa piti hieman varoa, kalliot ja juuret olivat hieman liukkaita sateen jäljiltä. Kokemus oli mukava – rantamaisemia ja taukopaikkoja on riittävästi. Heinolan retkipäivän oivallinen päätös!

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä: 
Koskensaaren luontopolku 
Sataojan luontopolku 
Rautvuoren reitti