Isosuon luontopolku Huittisissa
Päivämäärä: 1.9.2021
Luontopolkumiehen reittinumero: 257
Reitin pituus: 2,4 km (luontopolku + piipahdukset Mutilahden lintutornissa ja turvesuulilla
Kohokohdat: Suomaisemat, lintutornit, Puurijärven maisema
Parkkipaikka: Mutilahdentie 240, Huittinen. Iso parkkipaikka. Paikka kartalla.
Opasteet/kyltit: Hyvät
Varusteet/jalkineet: Hyvät pitkospuut, joten kierroksen voi tehdä myös lenkkikengillä. Suolle kannattaa kuitenkin mielestäni aina ottaa vettä pitävää!
Helppo reitti
Yksi tulipaikka, Mutilahdella.
Opastaulussa on luonnollisesti kansallispuiston kartta. Kuvasin luontopolun kartan varmuuden vuoksi.
Reitti kehotetaan selvästi kiertämään vastapäivään, ensimmäisissä opasteissa mainitaan niin luontopolku kuin luontotorni ja turvesuulikin.
Luontopolku kulkee oikeastaan koko matkan pitkospuilla. Ne ovat hyvässä kunnossa koko matkan.
Noin parisataa metriä kävelty. Saavuin risteykseen, jossa voi kurvata Mutilahden lintutornille ja nuotiopaikalle. Sinne on noin kahdensadan metrin pisto. Halusin ilman muuta käydä katsomassa Puurijärven rantaa.
Samassa kohdassa on myös luontopolun ensimmäinen luontotaulu.
Kävelin Mutilahteen ja sen lintutornille.
Palailin Mutilahdelta luontopolulle. Matka jatkuu vielä hetken metsäisellä suolla. Oja ylitetään hyvää puusiltaa pitkin.
Seuraava ihmetyksen aihe on kyltti, jossa on nuoli kohti turvesuulia. Mikä mahtaa olla turvesuuli? Noin sadan metrin polku vie rakennukselle, jota on joskus käytetty turpeen kuivatukseen. Turvesuulissa on myös muutamia Isosuohon sekä turpeen kuivatukseen liittyviä opastauluja. Täällä on myös taukopaikka penkkeine ja pöytineen.
Turvesuulilta on vain parisataa metriä seuraavalle kohteelle, aivan luontopolun varrella olevalle lintutornille. Myös täällä on penkit ja pöytä. Kuuntelin muuten yli lentäneiden hanhien ääniä ja nauhoitin niitä Birdnet-sovellukseen pari kertaa. Molemmilla kerroilla Birdnet kertoi löytävänsä metsähanhen ja lyhytnokkahanhen ääniä. Jälkimmäinen oli minulle uusi laji.
Lintutornista on hieno maisema suolle. Luontopolun varressa ei ole avosuota, mutta sellaistakin on näkyvissä tornista. Kaukana näkyy hauskan näköinen metsäkumpare.
Tornin jälkeen luontopolku kiemurtelee hetken melko avoimessa maisemassa. Männyt ovat pieniä ja kitukasvuisia.
Yksi luontotauluista kertoi sudenkorennoista. Kuvassa on pikkulampikorento - niitä täällä taisi olla sadoittain jos ei tuhansittain, punaisia korentoja lepäili pitkospuilla - ne lähtivät aina lentoon kun lähestyin ja yritin kuvata niitä.
Vielä hetki tässä kauniissa avoimessa maisemassa. Loppumatkalla polku kulkee metsän laitaa myötäillen ja palaa sitten tien laitaan.
Kierros päättyi. Kävelyä siis lähes kaksi ja puoli kilometriä, aikaa kulutin noin tunnin. En pitänyt evästaukoa. Sain kävellä reitin omassa rauhassa, muita retkeilijöitä ei ollut näkyvissä.
Isosuon luontopolku on todella helppo. Korkeuseroja ei ole nimeksikään ja pitkospuut ovat hyvässä kunnossa. Myös molemmat lintu- tai luontotornit olivat erinomaisessa kunnossa.
Lopuksi: Muutaman kilometrin päässä sijaitsee yksi Pohjoismaiden suurimmista lintutorneista, Kärjenkallion lintutorni. Siihen tutustuminen jäi minulla seuraavaan kertaan, sillä halusin kiirehtiä jo Joutsijärvelle. Siitä lisää myöhemmin!
Kommentit
Lähetä kommentti