Päivämäärä: 14.9.2020
Luontopolkumiehen reittinumero: 187
Reitin pituus: 5,5 km
Kohokohdat: Harjumaasto ja leveät reippailemaan kutsuvat polut
Parkkipaikka: Urheilukentän laidalla, Sortolammentie, Kesälahti
Opasteet/kyltit: Hyvät
Varusteet/jalkineet: Kerrankin voi suositella lenkkareita - teki suorastaan mieli juosta mukavilla harjupoluilla
Melko pitkän aamukävelyn (
Mikkiksen Tarinapolku) jälkeen halusin kävellä vielä lyhyemmän iltapäiväkävelyn. Päädyin ajelemaan Kiteen Kesälahdelle ja katselemaan, mitä Sortolammen poluilla olisi minulle tarjottavaa. Olin löytänyt Sortlolammen
Kiteen nettisivuilta ja kun siellä mainittiin siellä olevan useampia erimittaisia polkuja, niin ajattelin sen olevan sopiva kohde - voisin sitten valita sopivan mittaisen reitin.
Navigaattori löysi Sortolammentien ja kurvasin kohti urheilukenttää. Siellä näytti olevan liikuntatunti käynnissä. Päätin jättää auton mäen päälle Ratsumestarintien laitaan, jossa oli siinäkin pieni parkkipaikka. Urheilukentälle oli vain 50 metrin kävely. Kentän laidalta löytyi reittikartta.
Päätin kävellä vähintään lyhyimmän lenkin, punaisella karttaan merkityn Sortolammen kierron - tai jos voimia olisi vielä hyvin, niin vaikkapa lisäksi vielä vihreän jatkopalan, Pitkälammen harjulenkin. Nappasin kartasta tämän kuvan ja siitä oli taas kerran hyötyä kävelyn aikana. Ja oikeastaan jo heti ensi metreillä, sillä kartan luona ei muistaakseni ollut minkäänlaista merkintää siitä, mihin suuntaan pitäisi lähteä. Tutkin karttaa ja osasin oikeaan suuntaan, infotaululta kohti itää.
Ensimmäinen reittimerkintä on muutaman kymmenen metrin päässä rinteessä.
Seuraavan mäen päällä onkin tehtävä ensimmäisiä valintoja: risteys ja kaksi eri suuntaa kyltteineen. Kartan perusteella valitsin tämän oikeanpuoleisen haaran. Reittien pituudet eivät kävelijälle paljoa kerro, netissä olevan tiedon mukaanhan harjulenkin piti olla 5,6 km - veikkaanpa, että reitti lienee hiihdettäessä hieman erilainen ja tällöin 6 km.
Kuivaa ja kuivahkoa kangasmaastoa riittää - heti alkumetreistä lähtien. Reittiä on merkitty myös oranssein maalimerkein.
Halusin ottaa kuvan puolukan näkökulmasta.
Reitti kurvaa takaisin kohti länttä Sortolammen rannan läheisyyteen. Polkujen ja reittien risteyksiä riitti - totesin kuitenkin kartan perusteella, että minun reittini kulkisi rannan suuntaisesti jonkin matkaa. Edellä käveli muitakin ulkoilijoita.
Blogin pääkuvassa ja alla olevassa kuvassa olin hyvin lähellä Sortolampea, mutta toki korkean harjun päällä. Ihan rannassa ei polku tässä kohdassa käy.
Noin kaksi kilometriä takana. Lammen pohjois/koilliskulmassa on infotaulu, jossa kerrotaan Kesälahdella sijainneesta varuskunnasta sekä eriskummallisesta vesiliukumäestä.
Tässä kohdassa piti päättää, jaksanko vielä kävellä pidemmän kierroksen vai kääntyisinkö jo takaisin kohti urheilukenttää. Tuntui mukavalta kävellä, joten jatkoin Pitkälammen harjulenkille. Reitti kääntyy kohti pohjoista. Ihan lyhyen matkaa kuljetaan hyvin kapealla polulla, joka tuskin on talvisin latupohjana.
Seuraava kilometri on taas melko suoraa ja melko leveää baanaa, joka jatkuu kohti pohjoista. Maasto on lähinnä tasaista kangasmetsää.
Puolukan näkökulmasta puheen ollen: liekö jollakulla sattunut puolukkaonnettomuus ja ämpäristä kaatunut puolukkaa keskelle polkua?
Tälle reitille sattui kaksi tällaista infotaulua. Tässä toisessa kerrotaan jääkauden jäljistä. Takana on noin kolme kilometriä kävelyä.
Näillä kieppeillä voisi vielä jatkaa pidemmälle reitille, mutta päätin pysyä harjulenkillä. Reitti kääntyy pikku hiljaa takaisin kohti urheilukenttää.
Pitkälammen laavu tuli vastaani noin neljän kilometrin kohdalla.
Näin parikin kylttiä, joissa kerrottiin, että "ajo reitillä on sallittua vain maanomistajan luvalla". Kuten kuvasta ja renkaanjäljistä näkyy, joku oli saanut maanomistajan luvan. Näin kaksikin autoa reitin varrella. Se tuntui hieman oudolta, kun reitti on näin "pururatamainen" eli mielelläni olettaisin polun olevan vain ulkoilua varten. Tässä kohdassa muuten ollaan Pitkälammen kohdalla, se on kuvan oikella puolella - mutta samoin kuin Sortolammenkin kohdalla, reitti kulkee korkean harjun päällä eikä ihan rannassa.
Lopulta tulee myös rantamaisema, sillä reitti kurvaa takaisin Sortolammen rantaan ja ohittaa sympaattisen näköisen uimarannan.
Kierros päättymässä ja urheilukenttä on jo näkyvissä.
Palasin kentän laitaan. Kävelyä oli takana noin 5,5 km ja aikaa kävelyyni meni tunti ja vartti. En pitänyt evästaukoa, olin ilman reppua liikenteessä. Näin reitin varrella muutaman ulkoilijan ja pari marjastajaa. Reitti oli mielestäni kuin tehty mieluumminkin kevyeen reippailuun kuin retkeilyyn, itsekin juoksin pari pientä ylämäkeä ylös, kun reppu ei painanut selkää. Harjumaastot olivat miellyttäviä sekä silmälle että jalalle, alusta on kivan pehmeä kävellä. Lampimaisemista vielä vähän plussaa, joten hyvä ulkoilureitti kaiken kaikkiaan!
Kommentit
Lähetä kommentti