Pohjantikan kierros Liesjärven kansallispuistossa Tammelassa

Päivämäärä: 23.9.2019
Reitin pituus: 6 km (Pohjantikan kierros, johon yhdistetty Punatulkun kierroksen alkuosa)
Kohokohdat: Todella mainiot sienimetsät, Pitkäkärki, Korteniemen perinnetila
Parkkipaikka: Iso parkkipaikka Korteniementien perinnetilan vieressä
Opasteet ja kyltit: Hyvät
Varusteet/jalkineet: Polut ovat hyvässä kunnossa ja lenkkareillakin saattaisi pärjätä. Muutama kosteahko kohta.


Liesjärven kansallispuiston viikonloppu ja sunnuntaipäivä. Torronsuolla oli jo kävelty, päätettiin retkikaverin kanssa kävellä vielä yksi reitti. Tai oikeastaan kaksi, koska lopulta valitsimme kahden reitin yhdistelmän.

Molemmat reitit alkavat Korteniemen perinnetilalta. Nyt varoituksen sananen: minun autoni navigaattori yritti ohjata meidät sinne reittiä, jossa oli ajokielto. Kakkostieltä tulee kääntyä Kyynäräntielle ja sieltä Korteniementielle. Valtatieltä on matkaa kolmisen kilometriä. Opastus on Kyynäräntien kautta, joten kannattaa ennemmin seurata opasteita eikä uskoa suorinta tietä etsivää auton navigaattoria.

Lopulta oltiin Korteniemen isolla parkkialueella. Tämä oli suosittu retkeilyviikonloppu Liesjärvellä, täälläkin oli melko paljon autoja. Tilaa riitti silti meillekin. Kävelimme parisataa metriä Korteniemen perinnetilalle, josta sekä Pohjantikan kierros (merkitty sinisellä) että Punatulkun kierros (merkitty punaisella) lähtisivät. Tutustuimme perinnetilaan ja nappasimme mukaan pari "saa ottaa - ryvässipulia", jotka sitten käytettiin suppilovahverorisottoon samana iltana.


Liesjärvellä on vähän haasteellista ymmärtää kylteistä, mihin valitsemasi reitti on menossa. Korteniemen rakennuksen seinässä on opaste, jossa on paikannimiä - ei reittien nimiä tai värejä. PDF-kartasta toki voi löytää Lehdoksen taukopaikan, johon meidän tuli suunnata, kun halusimme lähteä kävelemään Pohjantikan tai Punatulkun kierrosta.

Kartassa punainen ja sininen reitti näkyvät näin. Punainen reitti lähtee järven rantaa pitkin kohti Lehdoksen taukopaikkaa.


Parinsadan metrin päässä Korteniemestä alkoi sitten punaiset reittimerkinnät.


Seuraavaksi reitillä on risteys, jossa ei taaskaan ole reittien nimiä - enkä nähnyt myöskään sinisiä tai punaisia reittimerkkejä. Kartan perusteella jatkoimme rantaa pitkin eli Punatulkun kierrosta seuraten. Mukavaa rantamaisemaa riittää hieman yli puolen kilometrin ajan.

Reitti kääntyy kohti metsää. Noin kilometrin kohdalla ollaan vanhassa kuusikossa, jonka sammaleen välistä löytyi taas melkoinen määrä suppilovahveroita. Matka hidastui, kun piti tutkia polun reunat molemmin puolin. 

Saavutaan Lehdokseen, joka on pieni pysäköinti- ja taukopaikka Korteniementien varrella. Vielä puolisen kilometriä punaista Punatulkun kierrosta, sen jälkeen reitti yhtyy siniseen Pohjantikan kierrokseen sekä keltaisella merkittyyn Ilves-reittiin.  

Metsätyyppi oli yhä tätä sammaleen peittämää vihreää satumetsää.  

Ja hetken päästä eroaa Pohjantikka eli sininen reitti omaksi reitikseen, Suuntana on Pitkäkärki-niminen niemi. Reitti on näillä kohdin melko vaikeakulkuinen. On kantoa, juurta, kiveä ja kaatuneita puita.

Sieniäkin löytyi pitkin matkaa. Suppilovahverosaaliimme kasvoi koko ajan, niitä löytyi melkeinpä joka kohdalta tätä reittiä. Löysin muutaman sienen, jotka olin tunnistavinani kehnäsieniksi. Tämä herkullinen sieni on toistaiseksi jäänyt luontoon - ja jäi vielä nytkin. Seitikin sukulaisena sen tunnistaminen täytyy olla aivan varmaa. Ehkä jo ensi kerralla uskallan kantaa ne kotiin ja pannulle. Tuoksu oli mukavan pähkinäinen tai mantelinen.

Pitkäkärjessä on pieni niitty latoineen. Reittikuvauksessa mainitaan, että tällä paikalla on lammasaita, joka ylitetään portaita pitkin. Näin oli vielä kolme vuotta sitten, kun täällä viimeksi kävelin. Nyt portaat olivat kaatuneet ja aita ylitettiin kevyesti loikkaamalla (se oli tosin melkeinpä maan tasalla muutenkin). 

Pitkäkärjessä voi käydä rannalla ihailemassa Liesjärveä monelta kantilta. Suojaisa paikka löytyi tänään niemen etelärannalta. Yli neljä kilometriä takana, mukava paikka evästauolle!


Rannalla on vanha kulunut penkki, johon istahdimme kahville. Halusin kuitenkin aurinkoiseen paikkaan ja siirryin rantakivelle istumaan.

Kahvitauon jälkeen käveltiin taas eteenpäin. Palasimme vanhan ladon kohdalle. Kaveri halusi kuvata sitä vielä uudestaan. Minä tutkin niityn laitaa ja kuvasin pienet mesisienet lahopuussa.

Reitti Pitkäkärjestä takaisin Korteniemeen kulkee lähellä rantaa. Äskeinen kahvipaikkamme lienee melko keskellä kuvaa.

Lisää polkujen risteyksiä ja nyt ollaan sitten kolmella reitillä yhtäaikaa. Pohjantikan kierros (sininen), Punatulkun kierros (punainen) ja Ilves-reitti (keltainen). 

Kuusi kilometriä ja vähän päälle. Korteniemi taas näköpiirissä.

Kävelimme Korteniemen pihan läpi ja palasimme parkkipaikalle. Kahden reitin yhdistettyyn kävelyyn meni aikaa noin kolme tuntia, siinä oli tosin vartti Korteniemeen tutustumista ja paljon sienien keräilyä. Kävely evästaukoineen veisi varmaan hieman yli kaksi tuntia.

Retkeilijöitä oli kohtalaisen paljon. Liesjärvi on ilmeisen suosittu - ja siihen nähden oli todella yllättävää, kuinka paljon löysimme sieniä polkujen varsilta. Liesjärvellä on mukava määrä reittejä - vielä jäi pari kävelemättä. Lupaan palata tänne vuoden parin sisällä!

Luontopolkumiehen muita reittejä Tammelassa:
Torronsuo
Hyypiön reitti

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Söderkullan ulkoilureitit Sipoossa

Lapakiston retkeilyreitit Nastolassa

Seitsemän lammen reitti Espoon Luukissa