Tolpankankaan luontopolku Luumäellä

Päivämäärä: 17.7.2023
Luontopolkumiehen reittinumero: 425
Reitin pituus: 5,5 km
Kohokohdat: Harjumaasto, Karhulammen taukopaikka
Parkkipaikka: Lakkalantie 344, hyvin tilaa. Paikka kartalla.
Opasteet/kyltit: Puutteelliset
Varusteet/jalkineet: Kuivassa kangasmaastossa pärjää lenkkareilla ja vaikka shortseissa
Keskivaativa reitti
Yksi tulipaikka

Mökkireissu - päätin taas kerran pysähtyä matkan varrella kävelemään yhden luontopolun. Valitsin kohteeksi Tolpankankaan luontopolun Luumäellä. Ajelin heinäkuisena iltapäivänä kuutostietä pitkin ja sitten kohti Kannuskoskea. Mietin ajellessani, että luontopolkuja etsiessä saa usein kulkea pitkin hauskoja teitä, joita ei muuten tulisi koskaan ajeltua. Tie oli tosi mutkainen ja jopa mielenkiintoinen ja pieni Kannuskosken taajama vaikutti sympaattiselta.

Luontopolun aloituspisteelle saapuminen ei sitten onnistunutkaan ihan ensi yrittämällä. Navigaattori vei minut pienelle Lakanjärvi-nimiselle tielle, joka päättyi umpikujaan (melkeinpä jonkin kesämökin pihaan). Ajelin takaisin Lakkalantielle ja tutkin Karttaselain-sovellusta, josta tuntuu nykyisin olevan jatkuvasti hyötyä. Punaisella merkitty luontopolkureitti oli melko lähellä ja ajelin seuraavaksi Lakanvirta-nimiselle pikkutielle. Löysin luontopolun, mutta pian totesin, että aloituspiste olisi kuitenkin tästä hieman länteen. Palailin isommalle Lakkalantielle ja lopulta bongasin alla näkyvän retkeilijäopasteen tien laidasta. Pieni nimetön hiekkatie vie lähtöpaikalle. Kokeilin vielä tätä kirjoittaessani googlen karttaa ja se tuntuisi antavan osoitteeksi Lakkalantie 344. Tarkkaile tätä opastetta tien pohjoispuolella.

Lähtöpaikka löytyi. Autoille on runsaasti tilaa. Parkkipaikalla on melko yksinkertainen opastaulu. Postilaatikossa saattaisi olla jonkinlainen luontopolun opasvihkonen, nyt sieltä löytyi vain venäjänkielinen versio.

Alun perin tauluun painettu kartta ei pidä paikkaansa, sen sijaan vieressä oleva haalistuneempi versio on oikea. Suosittelisin seuraamaan reittiä Karttaselain-sovelluksesta, siitä oli tänäänkin hyötyä.

Opasteessa oleva nuoli kertoo lähtösuunnan, parkkipaikalta kaakkoon. Reitti on ilmeisesti tarkoitettu kierrettäväksi vastapäivään - tällöin Karhulammen laavukin osuu reitin loppumatkalle eikä heti alkuun. Reitin alku kuljetaan metsätietä pitkin kohti itää. Retkeilijämerkeillä varustettuja tolppia on jonkin verran reitin varrella, mutta varsinaista reittimerkintää täällä ei ole.

Metsätie yhtyy Lakanvirta-nimiseen pikkutiehen (jossa olin jo käynyt autolla kääntymässä), mutta sitä kävellään vain muutama metri. Tässä kohdassa Lakanvirta kääntyy oikealle ja luontopolku jatkaa nimetöntä hiekkatietä suoraan - tai loivasti vasemmalle. Miksiköhän numerokylteistä tuli mieleen kirkoissa käytettävät taulut, joihin merkataan veisattavien virsien numerot? Liekö kirjasintyyppi vähän samankaltainen!? Mietin, pitäisikö veisata virsiä 111, 113 ja 120 tässä matkaa tehdessä.

Metsätien varrella oli pari numeroitua tolppaa. Minulla ei siis ollut luontopolun opasvihkoa, joten en voinut valitettavasti paneutua numeroituihin kohteisiin. Lisäys: Sain opasvihkosen pdf-versiona retken jälkeen. Kohde 2: "Tolpankangas paloi!". Miltei koko Tolpankangas kärsi metsäpalosta 1930-luvulla. Palaneita puita on viety pois ja veistetty egyptinparruiksi eli eräänlaisiksi rakennustelineiksi.

Metsätieosuutta on parisen kilometriä, nyt aika lailla suoraan kohti pohjoista. Täällä kävellään suurilta osin mäntykankaalla, välillä reitin varrella kasvoi myös koivikkoa. Karttaan on merkitty oikealle puolelle - eli itäpuolelle - Sulkusensuo, mutta sitä ei polulta voi alkumatkalla havaita. Kahden kilometrin kohdalla ylitetään Livontie (joka mainittiin opasteessa myös oikaisumahdollisuutena - polun pohjoisimman lenkin voi oikaista Livontietä pitkin), sen jälkeen suo onkin aivan polun laidalla. Vielä on mainittava, että metsätiellä oli liikennettä - alkumatkalla väistin ohiajanutta moottoripyörää ja näillä tienoin moikkasin vastaantulevaa skootteriajelijaa.

Tässä osuudella vaikutti olevan myös jonkinlaisia punaisia merkintöjä puissa. Kenties jonkun aiemman vaiheen reittimerkintöjä?

Metsätie kulkee melko lähellä pientä lampea, jonka nimi näyttää olevan Rastaslampi. En ollut tässä vaiheessa varma laavun sijainnista ja ajattelin, että se voisi olla täällä. Polku ei kuitenkaan kurvaa lammen rannalle vaan nousee kivalle pienelle harjulle ja laskeutuu sieltä sitten leveälle hiekkatielle. Kävelyä on takana noin 2,8 km. Ollaan reitin pohjoisimmassa pisteessä, nyt kurvataan takaisin kohti etelää. Leveää Sarkalahdentietä kuljetaan vajaan kilometrin verran.

Livontien risteys. Olin katsonut reittiä Karttaselaimesta ja kuvitellut sen jatkuvan vielä hetken verran tätä leveää Sarkalahdentietä, mutta Livontien laidassa oli retkeilijämerkki, joka ei ihan tähän kuvaan mahdu. Pitäisikö sittenkin kurvata vasemmalle kohti Livontietä? Kun oikein tarkkaan katsoin sovelluksen karttaa, totesin vaikuttavan siltä, että polku kulkisikin tästä eteenpäin Sarkalahdentien suuntaisesti, mutta sen vieressä. Ja niin olikin, Livontietä kävellään vain kymmenkunta metriä ja sitten kurvataan siltä erkanevalle polulle.

Nyt kuljetaan siis polulla kohti etelää. Myöhemmin käteeni saamani opasvihkosen mukaan tämä on todennäköisesti ollut Tolpankankaan syntyaikoina jään reuna-aluetta, johon on kertynyt jäätikköjoen tuomaa ainesta.

Sarkalahdentie on muutaman kymmenen metrin päässä. Onneksi kerkesin polulle, kun tyhjä tukkirekka jyristi hiekkatietä - ja jätti jälkeensä melkoisen hiekkapölypilven.

Tässä kohdalla eksyin reitiltä. Ihailin harjumaisemaa ja kävelin mukavaa polkua harjun laella. Vilkaisin taas puhelinta ja karttasovellusta - ja huomasin, etten ole reitillä. Varsinainen polun linjaus olikin vasemmalla, harjujen välisessä laaksossa. Sinne oli helppo palailla.

Tämä osuus, viimeinen puolitoista kilometriä, oli ehdottomasti reitin mukavinta kävelyosuutta. Kävellään hyvällä polulla, mukavissa kumpuilevissa maisemissa. Joissain kohdissa tuli mieleen motocross-rata. Voin helposti ymmärtää, miksi sellaisia tällaisiin maisemiin on rakennettu. Onneksi täällä ei sentään sellaista ole. Tosin, kyllähän kävelijäkin toki maisemaa kuluttaa.

Seuraavan motocross-harjanteen päällä olikin jo kyltti kohti Karhulampea. Laskeuduin kauniin pienen metsälammen rantaan. Oli rauhallista. Lampi houkutteli uimaan - kuumempana päivänä olisin varmasti hyödyntänyt tilaisuuden. Ihastuttava paikka.

Tämän retken selfie tuli otettua laavulla. Karhulammen laavua vartioi muuten - mikäs muukaan kuin karhu.

Kahvitauon jälkeen nousin reitin jyrkimmän nousun, seuraavalle harjanteelle. Hetkessä ollaan 30 metriä ylempänä.

Mäen päällä on reitin viimeinen risteys, jossa on opaste kohti Seurataloa (jonne on 5,5 km) ja laavulle. T-risteyksen kolmas mahdollinen suunta on kuitenkin Tolpankankaan luontopolun lähtöpistettä kohti.

Muutama sata metriä, kierros päättyy. Matkaa kertyi 5,5 kilometriä ja aikaa siihen kului minulla puolitoista tuntia. Siihen sisältyi noin kymmenen minuutin evästauko. Nopeiden tieosuuksien takia reitti sujui varmasti paljonkin keskimääräistä nopeammin. Muita kävelijöitä en nähnyt, kaikki tapaamani ihmiset liikkuivat kaksipyöräisillä (moottoroiduilla) laitteilla.

Reitti on keskivaativa. Korkeuseroja on jonkin verran ja polulla on pari jyrkkää nousua. Alusta sen sijaan on hyvä, leveä ja tasainen, ei kiviä tai kantoja. Tieosuuksista huolimatta olin lopussa hyvällä tuulella, Karhulammen laavu ja sen ympäristön maisemat kruunasivat tämän reitin. Ihan suositeltava reitti reippailuun, miksei vaikkapa maastopyöräilyynkin!

Sijainti: N=6760163.273, E=515859.260 (ETRS-TM35FIN
GEO:lat=60.976041, GEO:lon=27.293105

Voit seurata retkitunnelmiani myös Facebookissa
ja Instagramissa: @luontopolkumies 

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Kammarmäen luontopolku, Kouvola
Pärsäniemen luontopolku, Luumäki

Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle