Kortjärven vaellusreitti Kruunupyyssä

Päivämäärä: 25.7.2023
Luontopolkumiehen reittinumero: 429
Reitin pituus: 6,8 km (Kåtabackan reitti ja lyhyempi luontopolku)
Kohokohdat: Reitin varrella olevat veistokset ja runot - mutta myös mukava luonto ja hyvä polku
Parkkipaikka: Kaustisentie 444, parikin parkkipaikkaa. Tilaa varmasti yli kymmenelle autolle. Paikka kartalla.
Opasteet/kyltit: Erinomaiset
Varusteet/jalkineet: Ei erikoisvaatimuksia
Keskivaativa reitti
Useampi tulipaikka

Runsaudenpula! Yritin valita kuvia tähän blogitekstiin ja jouduin positiiviseen ongelmaan - haluaisin esitellä lukijalle ainakin kolmekymmentä veistosta Kortjärven reitin varrelta. Lopulta päädyin siihen, että yritän tässä tekstin yhteydessä esitellä reitin sekä muutamia runoja ja veistoksia ja lisään alas tekstin loppuun gallerian, jossa veistoksia ja runoja on lisää. Vielä jää paljon esittelemättä - suosittelen, että käyt itse kokemassa tämän ihmeellisen elämyksen.

Olin siis muutaman päivän Pohjanmaalla. Tietysti olin kirjoitellut listan mahdollisista kävelyreiteistä ja Kortjärvi oli kiinnostavimpien joukossa. Ajelimme lähistöllä asuvan kaverin kanssa kohti netissä mainittua lähtöosoitetta ja bongasimme luontopolkukyltin Kaustisentieltä. Parkkipaikka on muutaman sadan metrin päässä, ilmeisesti nimettömällä hiekkatiellä. Parkkipaikan laidassa on luontopolku-opaste ja piirretty kartta.

Pitkän reitin pituudeksi mainitaan 6,2 km. Ajattelimme kiertävämme sen.

Lähtöpaikalla on ensimmäinen runokyltti, jossa hevonen vetää auraa ja ... no, enpä taida osata kääntää runoa ihan kokonaan. Käsittääkseni runoissa on käytetty paikallista murretta, joten kaikki sanat eivät minun ruotsin kielen taidollani auenneet.

Reitin ensimetrit kuljetaan hiekkatiellä, joka johtaa pohjoiseen, kohti Kaustisentietä. Reittikartta näkyy vielä kuvassa vasemmalla. Todennäköisesti luontopolkujen (lyhyt ja pitkä) pituudet on täällä ilmoitettu ilman pohjoisinta kierrosta Kåtabackaan ja "laiskalle joelle" (Lata ån). Se muutti matkan varrella kävelysuunnitelmaamme jonkin verran.

Kaustisentie ylitetty. Reitti jatkuu yhä melko leveänä. Silti runo käskee kävelemään kuin Chaplin, jalkaterät ulospäin, jotta reitti pysyisi leveänä. Sille ei täällä kyllä ollut tarvetta!

Saman tien alkaa patsas- ja runokavalkadi. Ensimmäinen veistos reitin varrella oli helmipöllö. Totesin kuitenkin, ettei sen kuva ollut tarpeeksi hyvä, joten esittelen toisena vastaan tulleen kärpän, jonka nimi lienee Josefin tai Kalle.

Puolisen kilometriä kävelty. Tässä voi halutessaan lähteä kiertämään "Den lata ån och Kåtabackaleden -reittiä", joka mainitaan noin 3,2 kilometrin mittaiseksi. Kurvasimme sinne.

Aika suuri osa tästä kierroksesta kulkee suolla, Pitkospuita ja siltoja on muutamassa kohdassa, ne ovat hyvässä kunnossa. Reitti oli leveä ja kuiva, ainakin tähän aikaan vuodesta. Täällä olisi pärjännyt vaikkapa lenkkareilla. Kissa on muuten valinnut kapeamman sillan ojan yli.

Latoon voi kuulemma mennä sadetta pakoon ja jotain laulua rallattamaan (sanoo runo sen seinässä).

Totesin suo-osuudella, että mielestäni suo ei täällä tuoksu kovin hyvältä. Kaveri totesi, että hänen mielestään täällä tuoksui minkkitarhalta. Ja näin olikin, tarhojen seinät näkyvät polulle. Täytyy kyllä antaa pieni miinus luontopolulle melko ikävästä hajusta. Onneksi päästiin taas lukemaan hauskoja anekdootteja tauluista.

Pitkospuiden kohdalla oli komea portti, joka suorastaan kutsui ottamaan valokuvia.

Pian saavutaan laiskan joen rantaan. Liekö nimi tullut siitä, että kartan mukaan tässä ollaan entisessä joen mutkassa, joka näyttäisi päättyvän näille tienoille (eli vesi ei virtaa sen läpi). Ihailimme yhtä joen kasvia, jolla oli nyt vaaleanpunaiset kukat. Sovellus kertoi sen olevan sarjarimpi. Tuttu nimi, mutta enpä tuntenut sen kukintoa. Sarjarimpiä kasvoi täällä todella paljon. Vielä on mainittava, että jokea lähestyttäessä oli kyltti, jossa luki mielestäni "LATAÅÅGÄ" - kyselin nyt tätä kirjoittaessani ruotsinkieliseltä kaverilta, mitä se ehkä voisi tarkoittaa. "Se tarkoittaa varmasti, että nyt olette eksyneet.", vastaili hän.

Rannalla oli myös reitin ensimmäinen taukopaikka. Tämä on merkitty karttaan myös tulipaikaksi, mutta tarjolla oli vain pöntön puolikas. Puuhuoltoa ei ainakaa ollut tarjolla.

Reitti käy pohjoisimmassa kohdassaan ja kääntyy joen rannasta kohti länttä. Ollaan varmasti jonkun vanhan tilan paikalla, bongasimme muutaman vanhan pihakasvin. Näillä tienoin löysimme tontun katoksestaan. Pari kilometriä kävelyä takana.

Pikku hiljaa reitti kääntyy kohti etelää. Nyt ylitetään Kåtabacka. Lueskelin netistä tietoa Kortjärven vaellusreitistä ja löysin tiedon, että Kåtabackalla on kasvanut todella järeitä ja vanhoja, jopa 130-vuotiaita kuusia, mutta ne on hakattu talvella 2003. Nyt mäki kasvaa siis nuorehkoa metsää. Heti mäen jälkeen saavutaan taas suon laitaan. Tämä Torkel-niminen herra on uponnut suohon, mutta onneksi paikalla on auttava käsi.

Samoilla tienoilla oli myös penkki, jonka tolpasta kurkistelee jokin näätäeläimistämme, olisiko se vaikkapa lumikko.

Kierros päättyi ja kurvasimme uudelle osiolle. Nyt saavutaan sitten Rekijärven rannan tienoille. Rannalle pääsee parissa eri paikassa. Ensin reitin varrella oli kyltti, jossa oli numero yksi. Tätä kirjoittaessani löysin netistä esitteen, jossa oli muutama numeroitu kohde. (Muita numeroita ei tainnut meidän reitillemme sattua) Paikka on ollut aikoinaan kirkkovenesatama, josta Kortjärven asukkaat ovat lähteneet veneellä kirkolle. Hetken päästä reitin varrella on yrmeä saukko.

Ja heti saukon jälkeen saavutaan kivalle taukopaikalle Rekijärven rantaan. Ihailimme taas sarjarimpiä ja komeita kaislikoita rannan tuntumassa.

Rannan jälkeen reitti nousee mustikkametsään, jota vartioi ilves (blogin pääkuvassa). Mäellä huomautetaan myös, että pitää jarruttaa, jos haluaa vielä elää - tässä kulkee nimittäin hiihtolatu. Näin heinäkuussa jarrutus oli tuskin tarpeen.

Ylitetään Kaustisentie toisen kerran. Mustikoita poimiva rouva näytti aidolta tien kohdalla, mutta arvasimme toki, että hänkin on veistos. Rouvan mekko on revennyt strategisesta paikasta.

Saavuimme risteykseen. Tässä voi valita pitkän ja lyhyen luontopolun väliltä. Kuten alussa totesin, taisimme hieman hämääntyä välimatkoista ja nyt totesimme, että emme lähtisi enää pidemmälle reitille. Takana oli jo viisi ja puoli kilometriä kävelyä. Toivottavasti minulla on joskus mahdollisuus käydä kiertämässä eteläisin lenkkikin. En muuten totellut etummaisena näkyvää kylttiä.

Loppumatkalla tuli vastaan myös muutama runo, jotka oli myös suomennettu, kuten tämä sienistä kertova runo. Siinä kehotetaan olemaan syömättä valkoista myrkyllistä sientä, jos haluaa tietää miten Trumpille kävi, kun muuria rakensi.

Kuutisen kilometriä kävelyä takana, nyt saavuimme Meddasnabban tauko- ja tulipaikalle. Täällä vaellusreitti kohtaa melontareitin. Teerijärven melontareitti on noin 42 km pitkä ja siinä on 12 koskea.

Viimeisellä pätkällä Meddasnabbasta lähtöpaikalle bongasimme vielä Australian eläimiä, koalan ja alligaattorin. Jälkimmäisen kuva löytyy kuvagalleriasta.

Viimeiset metrit kuljetaan lähellä peltoa. Auton eturenkaiden yli ja kierroksen loppuun!

Palasimme parkkipaikalle. Tämän kävelyn pituudeksi tuli noin 6,8 km ja aikaa käytimme siihen melkein kaksi ja puoli tuntia. Paljon oli ihmeteltävää, siksi kului aikaakin melko reippaasti. Muita kävelijöitä emme nähneet.

Reitti ei ole kovinkaan vaativa. Korkein piste, Kåtabacka lienee noin 15 metriä alinta pistettä korkeammalla. Reitti on leveä, Chaplinin askelia ei tarvittu sitä leventämään. Myöskään kiviä tai juuria ei reitillä ollut paljoakaan kävelyä hidastamassa.

Kaiken kaikkiaan Kortjärven vaellusreitti oli kyllä todella miellyttävä yllätys. Hyväkuntoinen kävelyreitti, jossa on valtavasti ihailtavaa. Kiitos vaan Göte Edsvikille, joka nämä hauskat veistokset on luonut! Tack ska du ha!

Sijainti: N=7048627.276, E=331387.875 (ETRS-TM35FIN)
GEO:lat=63.525708, GEO:lon=23.609046

Voit seurata retkitunnelmiani myös Facebookissa
ja Instagramissa: @luontopolkumies

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Uittomiehenlenkki, Evijärvi

Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle