Kalkkikallion luontopolku Vantaalla

Päivämäärä: 25.3.2020
Luontopolkumiehen reittinumero: 104
Reitin pituus: 2 km (Kalkkivuorenkuja-Kalkkikallio edestakaisin)
Kohokohdat: Kalkkikallion maisemat
Parkkipaikka: Kalkkivuorenkujan laidassa tai Kallenlaakso-nimisen tien laidassa
Opasteet ja kyltit: Vain yksi opastaulu Kalkkivuorenkujan lähellä
Varusteet/jalkineet: Hyvä hiekkapolku, ei erikoisia vaatimuksia


Halusin aloittaa luontopolkukauden 2020 lähiluonnossa ja katselin Vantaan luontopolkuja. Kiinnostuin Kuninkaalassa sijaitsevasta Kalkkikalliosta, joka on noin kymmenen kilometrin päässä kotoani. Tietoa löytyy Vantaan nettisivuilta - sivun oikeassa reunassa on myös linkki luonnonsuojelualueen esitteeseen. Palataanpa kohta siihen.

Yritin tutkia karttasovelluksista, mihin kannattaisi parkkeerata auto ja päädyin Kallenlaakso-nimisen tien laitaan, jossa olikin hyvin tilaa autolle. Ei muuten olisi pitkä matka kävellä vaikkapa Helsinki Outletin tai Ikean pihastakaan! Vantaan nettisivulla mainittiin, että polku löytyisi Tuomirinteen (sekin on siis katu) päästä ja kävelin sinne. Kyllä, täältä pääsi metsikköön, mutta mitään opasteita ei paikalla ole. Kävelin muutaman metrin kohti länttä, mutta tarkastin kuitenkin netistä (ylempänä mainitusta luonnonsuojelualueen esitteestä) polun suuntaa ja totesin, että se lähteekin Tuomirinteen päästä enemmänkin etelään tai lounaaseen. Pari askelta takaisin ja toiseen suuntaan.

Polku viistää asuinaluetta, jossain kohdassa erään takapihan trampoliini oli parin metrin päässä.


Sitten, vajaan kilometrin kävelyn jälkeen - polku muuttuikin ihan erilaiseksi. Se on hiekoitettu tai sorastettu ja hyvin selkeä. Tämä polku saapuu Kalkkivuorenkujalta (tähän palaamme vielä) ja nousee kohti Kalkkikalliota.  Täälläkään polkua ei ole erikseen merkitty maalimerkein tai kyltein.


Reitti kiemurtelee kuin alppitie ja nousee noin kolmisenkymmentä metriä korkeammalle, kallioiden päälle.

Jyrkimpään kohtaan on rakennettu lyhyet portaat helpottamaan nousua.

Nousin Kalkkikallion laelle. Melko komea näkymä länteen ja etelään.


Kuvaa suurennettaessa näkee hyvin, että täältä on näkymä jopa Kalasataman tornitaloihin asti.

Korkeimmalta kohdalta polku jatkui vielä eteenpäin. Halusin nähdä minne. Täällä on myös lyhyet pitkospuut.

Reitti jatkui Kehä 3:n laidassa kulkevalle kävelytielle. Tästä voi käydä vaikka vilkaisemassa ohitse soljuvaa liikennettä.

Nyt palasin koko matkan sorastettua reittiä kohti Kalkkivuorenkujaa. Noin kilometri Kehä kolmosen laidalta takaisin ja saavuin paikkaan, josta kävely Kalkkikalliolle olisikin mukavinta aloittaa. Tämä infotaulu on Kalkkivuorenkuja 41:n ja 43:n välissä. Tien laidassa oli muutama autokin pysäköitynä, joten seuraavalla kerralla lähtisin kävelylle täältä. Infotaulussa on myös kohtuullinen reittikartta, suurin piirtein sama kuin Vantaan nettisivujen esitteessä.


Palailin omaan lähtöpaikkaani. Matkalla kuvasin kevään ensimmäiset sinivuokot. Kuulin myös ensimmäisen kerran peukaloisen laulua tänä keväänä.

Ja otin retkiselfien kaatuneen puun juurien välissä.

Kävelyyni meni aikaa vajaa tunti. Muita ulkoilijoita oli kohtalaisesti, niin koiranulkoiluttajia kuin sauvakävelijöitäkin. Kalkkikallio oli taas yksi pääkaupunkiseudun pienistä yllätyksistä. Pieni luontokeidas lähellä moottoriteitä ja asutusta. Käväise sinäkin tutustumassa!

Luontopolkumiehen muita reittejä Vantaalla:
Kakolanmäen luontopolku 
Kuusijärven ja Bisajärven reitti

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Söderkullan ulkoilureitit Sipoossa

Meikonkierros Kirkkonummella

Lapakiston retkeilyreitit Nastolassa