Koskeljärven luontopolku Eurassa

Päivämäärä: 10.5.2025.
Luontopolkumiehen reittinumero: 547.
Reitin pituus: 9 km (Uhrattu-Pyhäniemi edestakaisin).
Kohokohdat: Ihastuttavat rannat, mukava polku, lintujen määrä.
Parkkipaikka: Uhratuntiellä, noin 10 autolle. Paikka kartalla.
Julkiset liikenneyhteydet: Bussipysäkki Koskenkylän tienhaarassa noin kilometrin päässä.
Opasteet/kyltit: Hyvät
Varusteet/jalkineet: Reitillä oli joitakin kosteita kohtia. Vedenpitävät jalkineet hyödyksi.
Vaativuustaso: Keskivaativa reitti.
Tulipaikka: Kaksi tulipaikkaa.

Näin alkoi kesälomakausi 2025. Ajelin lauantaiaamuna pääkaupunkiseudulta Euraan ja aloitin lomaviikon Koskeljärven luontoreitillä. Se oli ollut jo pitkään suunnitelmissani - ja kävinpä edellisenä kesänä kerran aika lähelläkin, silloin reitin lähtöpaikalle ei päässyt autolla (jokin tietyö taisi tukkia reitin) ja päätin jättää Koskeljärvi-retken seuraavaan kertaan. Se tuli nyt. Saavuin pysäköintipaikalle, jossa oli pari autoa. Tutustuin Koskeljärvi-faktoihin hyvän opastaulun avulla.

Toki tiedossani oli jo pari asiaa: se, että Koskeljärvi on tosiaan Lounais-Suomen suurin mökitön järvi ja se, että luontoreitti kulkisi täällä pohjois- ja länsirantaa pitkin. Tiesin reitin pituudeksi 4,5 km/suunta - olin siis kävelemässä Uhratun lähtöpaikalta Pyhäniemen taukopaikalle ja takaisin. En luultavasti tiennyt, että reitti jatkuisi Pyhäniemeltä eteenpäinkin. Tänään 9 kilometriä saisi riittää! 

Parkkipaikalta on parinsadan metrin matka rantaan. Tässä voi startata oikealle kohti Pyhäniemeä.

Mutta: itse asiassa sata metriä toiseen suuntaan eli vasemmalle on Uhratun taukopaikka. Kävin tutustumassa siihen ennen rantakävelyäni. Piknikpöydät ja tulipaikka ovat aivan Koskeljärven rannan tuntumassa.

Sitten matkaan. Ensimmäiset pari kilometriä kuljetaan Koskeljärven pohjoisrannalla leveää ja tasaista polkua pitkin. Aloin heti laskea lintulajeja. Autosta noustessa kuulin kevään ensimmäisen käen kukunnan. Rannalla mylvivät härkälinnut, niitä täällä tuntui olevan paljon.

Blogin pääkuvassa näkyvät myös rantapolun toisella puolella olevat altaat, jotka todennäköisesti liittyvät vedenpinnan sääntelyyn. Järven historiaan liittyy vedenpinnan tason laskemista ja nostamista. Uusimmat toimenpiteet ovat 1990-luvulta, jolloin vedenpintaa nostettiin puolisen metriä säännöstelypatojen avulla. Se on mm. kasvattanut kaloja ja kalakantoja.

Reitin varrella oli muutamia yksinkertaisia penkkejä. Istahdin yhdelle pitämään kahvitaukoa - olin startannut Helsingistä kolmisen tuntia aiemmin ja nyt oli jo eväiden paikka.

Reilun kahden kilometrin kohdalla saavutaan Kirkkolahteen, jossa tämä leveän rantapolun osuus loppuu.

Polku käväisee hiekkatien laidassa, mutta kurvaa siitä saman tien metsäpolulle. Tämä vinkkinä lukijalle, sillä juuri siinä kohdassa ei ollut opasteita. Olin lukenut, että polku kulkee suuren osan matkaa aika lähellä rantaa ja uskaltauduin kurvaamaan tieltä polulle.

Hetken päästä löysin myös polun laidalta ensimmäiset varsinaiset reittimerkinnät, keltaiset vinoneliöt. Polku kulkee rantametsässä koko matkan Pyhäniemen laavulle. Kahden kilometrin matkasta ensimmäinen puolikas kuljetaan melkeinpä koko ajan pitkospuilla.

Pitkospuut vievät noin kolmen kilometrin kohdalla myös leveän ojan yli.

Kaunis paikka tämäkin, venevalkama, jonka ohi kävellään heti ojan ylityksen jälkeen.

Reitti jatkuu valoisassa koivikossa. Tässä sain hetken katsella puussa nakuttavaa pikkutikkaa.

Koivikon jälkeen pitkospuut loppuvat. Loppumatka Pyhäniemelle kävellään jonkinlaisen vanhan rantavallin päällä, näin ainakin luulisin. Täällä oli myös melkoinen määrä tuulenkaatoja. Yhdessä kohdassa (ei kuvassa) valtava kuusi oli kaatunut hankalasti keskelle reittiä - ja kun ympärillä oli muitakin kaatuneita kuusia, oli suhteellisen hankala löytää kiertoreittiä.

Neljä kilometriä takana. Risteyksessä viitta kohti laavua. Toiseen suuntaan voisi jatkaa reittiä kohti Latosaarta.

Juuri ennen laavua tapasin reitin ensimmäiset kanssakulkijat, kolmihenkisen perheen. Saavuin laavulle hieman ennen heitä. Yllätyin, kun laavulla ei oikeastaan ollut muita istumapaikkoja kuin laavun laita sekä pieni nuotiokehä. Kun järven rannassa ei ole kalliota tai kiviä, niin täällä ei oikeastaan voi istua muualla. Kun laavulla oli jo valmiiksi yksi porukka, vieläpä ison koiran kanssa, tein nopean päätöksen - jätän istumapaikat paikalla jo olleille sekä juuri laavulle saapuvalle perheelle. Katselin hetken rannasta mahdollista istumapaikkaa, mutta sellaista täällä ei tosiaankaan ole. Rantapenkere on varpujen ja pajujen peitossa. Päätin pitää seuraavan taukoni Kirkkolahdessa.

Näin tapahtui. Kävelin pari kilometriä lintuja kuunnellen (peukaloisia, hippiäisiä, jossain kuului rantasipin ääni, sitten kuulin kevään ensimmäisen kirjosieponkin). Pidin toisen tauon yksinkertaisella penkillä ja palasin lopulta Uhratun pysäköintipaikalle. Tapasin muutamia muita ulkoilijoita - kaikkien kanssa tuli myös keskusteltua Koskeljärvestä, kevään linnuista, luonnon rauhasta tai vaikkapa kesälomasta. Paljon terveisiä vastaantulleille, jos tätä luette!

Reitin pituudeksi mittasin 9 kilometriä, kuten oletuskin oli. Aikaa käytin reilut kaksi ja puoli tuntia. Reitti on helpohko, sillä korkeuserot ovat vähäisiä. Vain muutama kaatunut puu teki kävelystä hetkittäin haastavaa. Tämä oli kyllä superhyvä kesäloman aloitus, varsinkin kun sää suosi ja kohde oli mielenkiintoinen. Laskin lintuhavainnot, niitä tuli 28 lajia. Aika hyvä!

Sijainti: N=6768395.530, E=237487.333 (ETRS-TM35FIN)
GEO:lat=60.9630427, GEO:lon=22.1488497

Voit seurata retkitunnelmiani myös Instagramissa: @luontopolkumies ja Facebookissa

Luontopolkumiehen muita reittejä lähistöllä:
Harolan luontopolku
Hiittenkarin luontopolku

Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle