Hiittenkarin luontopolku Eurassa

Päivämäärä: 29.8.2024
Luontopolkumiehen reittinumero: 516
Reitin pituus: Kävelemäni reitti n. 3 km (Möljä-Hiittenkari-Möljä). Lisätietoa tekstissä.
Kohokohdat: Hieno Hiittenkarin harjuniemi, Pyhäjärven maisemat, uimapaikat
Parkkipaikka: Möljän venesatama, Möljäntie, Kauttua. Tilava parkkipaikka. Paikka kartalla.
Julkiset liikenneyhteydet: Lähimmät linja-autopysäkit Amcor ja Kiiskinmäki noin kilometrin päässä.
Opasteet/kyltit: Melko hyvät
Varusteet/jalkineet: Möljän ja Hiittenkarin polku oli kuiva, lenkkareilla pärjää. Möljän ja Sepäntien välinen osuus todella kostea ja mutainen, saappaat tarpeen.
Helppo reitti
Ei tulipaikkaa

Olin juuri kävellyt Harolan luontopolun Eurassa. Seuraava suunnittelemani kohde oli Hiittenkarin luontopolku - ja kas kummaa, näiden kahden reitin välimatka oli vain kymmenkunta kilometriä. Olin lukaissut jostain netistä osoitteeksi Sepäntie 153 ja suuntasin sinne. Reitin aloitus sieltä osoittautui kuitenkin hankalaksi, sillä Sepäntiellä ei ole minkäänlaista pysäköintipaikkaa. Polun opasteen näin kyllä. Avasin uudestaan netin ja löysin Askeleita Suomessa -blogista hyvän vinkin: parhaiten autoja sopii Möljän venesataman pysäköintipaikalle, joka olisi janareitin keskellä. Sinne siis.

Nyt sain auton parkkiin. Luontopolku on janareitti - halusin luonnollisesti nähdä Hiittenkarin niemen ja ajattelin käydä siellä ensin. Katsoisin toista suuntaa (Möljästä Sepäntielle) jos aikaa ja voimia olisi vielä tallella. Venesatamasta siis pienen uimarannan ohi kohti kaakkoa.

Täältä löytyy myös opaste. Reittiä ei ole merkitty maalimerkeillä. Polku kulkee rantoja pitkin ja välillä nuolet näyttävät suuntaa. Polulla on kyllä aika helppo pysyä, sillä sitä on kävelty paljon eikä risteäviä polkuja ole liikaa.

Polku kulkee alkumatkalla talojen ja rannan välissä.

Pyhäjärven hienoja rantamaisemia voi ihailla monen monessa kohtaa.

Reitin varrella on jonkun verran laitureita. Lienevätkö rannan lähistöllä olevien talojen asukkaiden käyttöön? Joka tapauksessa niissä voi käväistä ainakin ihailemassa maisemia, itse en ehkä tähän jäisi muuten uinti- tai evästauolle. Ja olihan Möljässä tosiaan virallinen uimaranta vaatteidenvaihtokoppeineen.

Nelisensataa metriä kävelty. Lisää hienoja laitureita ja maisemia. Hiittenkari kuvassa keskellä, viehättävä Kalasaari kuvan oikeassa laidassa.

Lähestytään Hiittenkarin kapeaa niemeä. Täällä oli muutama luonnosta ja paikallisesta historiasta kertova taulu. Ensimmäisen aiheena oli pohjavesi. Täällä on hyvälaatuista pohjavettä - varmastikin Pyhäjärven pohjassa olevien lähteiden ansiosta. Pyhäjärven pohjavettä on käytetty niin kotitalouksissa kuin teollisuuden tuotannossakin.

Hetken päästä vastassa on seuraava taulu, jonka pääaiheena on Hiisi. Tarinan mukaan Hiittenkari on jättiläisen tekemä - se suivaantui vastapäisellä rannalla kuuluvista kirkonkelloista ja ryhtyi rakentamaan kivistä siltaa järven yli. Työ jäi kesken, kun paikalle saapui nainen, joka pilkkasi jättiläistä rikkinäisistä vaatteista ja tämä loukkaantui. Taulun vieressä on myös kivi, jossa on pieni risti. Se on paikalla nuoren purjelentäjän muistoksi, joka joutui täällä pystysyöksyyn vuonna 1951 ja menehtyi.

Noin 800 metrin kieppeillä ollaan sitten Hiittenkarin niemellä. Sen voisi varmaan sanoa olevan noin puoli kilometriä pitkä ja keskimäärin 10-15 metriä leveä. Toki se kapenee hitaasti kohti kärkeä. Varsinaiseksi harjuksi se on vaikea mieltää, täällä kävellään vain pari metriä järven pinnan yläpuolella.

Ennen niemen kärkeä voi vielä lukaista faktaa Pyhäjärvestä. En ollut aiemmin käynyt täällä ja ihailin Pyhäjärven ulappaa. Sitä pidetäänkin maamme toiseksi suurimpana järvenselkänä. Pohjoisinta lahtea, Harolanlahtea pidetään myös linnustoltaan rikkaana.

Tähän päättyi Hiittenkari. Kartan perusteella voisi päätellä, että tästä voisi melkeinpä kahlata seuraavalle saarelle, Uusiluodolle. En kokeillut. Eipä muuten olisi kaukana myöskään Harolan luontopolku, jota olin tuntia aikaisemmin kävellyt - linnuntietä tästä on noin kilometri. Käväisin niemen kärjessä ja päätin seuraavaksi etsiä taukopaikan - penkkejä ja pöytiä täällä ei ollut.

Lähdin kävelemään takaisin päin. Luulin myös, että reitti kulkisi samaa reittiä takaisin Möljään, mutta tämä ei virallisesti ollutkaan se reitin toinen päätepiste. Palataanpa asiaan ihan hetken päästä. Löysin kaatuneen puunrungon rannan tuntumasta ja istahdin tauolle. Kahvi ja leivät maistuivat ja oli kiva jatkaa matkaa. Päätin kulkea Hiittenkarin itäistä reunaa takaisin ja otin muutaman kuvan myös itään eli Luvalahden suuntaan.

Yllätyksekseni itäisempi reitti vei pienelle katokselle, jota kutsuttiin taukopöntöksi. Se on rakennettu tänne Hiittenkarin niemen tuntumaan keväällä 2021 käsityökasvatuksen opiskelijan kurssityönä. Katoksen alla voi kuvitella olevansa oikeassa linnunpöntössä.

Reitti vei Hevossuonrantaan, luontopolun itäisimpään pisteeseen. Täällä oli luontopolun kartta. Siitä on helppo havaita koko reitti. Itse aloitin siis Möljän venesatamasta, kävin Hiittenkarin kärjessä ja nyt olin Hevossuonrannan parkkipaikan tuntumassa.

Nyt palailin suorinta reittiä Möljän sataman parkkipaikalle. Kävelyä takana noin kolmisen kilometriä. Ajattelin käveleväni vielä Sepäntien suuntaan ja huomasin opasteen sataman pohjoislaidalla.

Tässä kuljetaan aluksi leveähköä ulkoilupolkua. Silta ei ollut ihan kunnossa, siitä puuttui lautoja toisesta päästä. Vastaan tullut pyöräilijä joutui nostamaan pyöränsä sillalle, kävelijälle lautojen puuttuminen ei aiheuttanut ongelmia.

Luontopolku kääntyy leveältä polulta vähän kapeammalle rantapolulle. Täällä oli taulu Pyhäjärven kalastuksesta. Kauttualla ollut paperitehdas tarvitsi junaradan ja sitä jatkettiin Pyhäjärven rantaan asti. Tästä seurasi se, että Pyhäjärven kalaa ryhdyttiin kuljettamaan aina Venäjälle asti. Vuonna 1915 Pietariin kuljetettiin 300 000 kg kuoretta. Siitä otsikko "Kuoretta keisarille". Järveen on istutettu myös muikkua ja siikaa.

Vastaan tuli ylitsepääsemätön este. Rantareitti oli hurjan mutainen. Kävelin varovasti jonkin matkaa, mutta tilanne vain paheni. Ajattelin, etten halua kokeilla reitin kulkemista edes kumisaappaissa vaan päätin palata takaisin ja jättää puolisen kilometriä reitin läntisimmästä päästä kävelemättä.

Takaisin Möljään ja mittauslaitteet kiinni. Koko kävelyn pituudeksi tuli noin 3,4 km. Käytin aikaa tunnin ja kymmenen minuuttia. Tapasin kymmenkunta muutakin ulkoilijaa - koiranulkoiluttajia, kävelijöitä, yksi maastopyöräilijä.

Reitti on suhteellisen helppo, koska täällä ei ole nimeksikään korkeuseroja. Polun varrella on hieman puunjuuria ja kiviä, mutta silti kävely sujuu täällä hyvin joutuisasti. Pyhäjärven hienoa ja laajaa järvenselkää on suorastaan rentouttavaa katsella. Suosittelen.

Sijainti: N=6783789.218, E=240251.227 (ETRS-TM35FIN)

GEO:lat=61.102668, GEO:lon=22.178943

Voit seurata retkitunnelmiani myös Facebookissa
ja Instagramissa: @luontopolkumies 

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Harolan luontopolku
Isosuon luontopolku ja Harjureitti

Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle