Eerikinpolku Kirkkonummella

Päivämäärä: 4.5.2023
Luontopolkumiehen reittinumero: 385
Reitin pituus: 2,3 km
Kohokohdat: Kartanot ja Haapajärven ranta - erityisesti hauska istuskelupaikka tanssiladon terassilla.
Opasteet/kyltit: Reittiopastus hieman puutteellinen. Kohteet numeroitu selvästi.
Varusteet/jalkineet: Ei erikoisvaatimuksia.
Keskivaativa reitti, jopa lähellä helppoa.
Ei tulipaikkaa

Keväisenä iltana kävimme retkikaverin kanssa Suomenojalla tarkkailemassa lintuja. Lopettelimme klo 19 maissa. Olisikohan meillä aikaa kävellä vielä jokin luontopolku? Ehdotin Kirkkonummen Eerikinpolkua ja totesimme pääsevämme sinne Suomenojalta alle puolessa tunnissa. Polkukaan ei ole kovin pitkä, joten suuntasimme auton keulan kohti Veikkolaa, jonka liikekeskuksesta Eerikinpolun lähtöpaikalle, Eerikinkartanon pihaan oli vain reilu kilometri.

Olin käynyt samassa paikassa puolitoista vuotta aiemmin. Silloin kävelimme toisen kaverin kanssa samasta pihasta starttaavan Pähkinäpolun. Tiesin, että Pähkinäpolku sukeltaa metsiin, kun taas Eerikinpolku kulkisi enemmän kulttuurimaisemassa. Olin myös printannut Pähkinäpolun reittiselosteen Kirkkonummen nettisivuilta. Se kannattaa, sillä reitin kartta on tarpeen! Toki reittikartan voi kuvata myös lähtöpaikalla, Eerikinkartanon suola-aitan edessä. Se on muuten polun ensimmäinen numeroitu kohdekin.

Pähkinäpolun numerointi alkaa vasta puolen kilometrin kävelyn jälkeen, Haapajärven rannan tienoilla. Eerikinpolku kulkee sinne samaa reittiä, mutta numerointi alkaa tosiaan heti Eerikinkartanon pihasta. Numeroihin liittyvät tekstit löytyvät vain netistä - niitä voi toki lueskella puhelimen näytöltä, tai printata tekstit mukaan. Kartanon historiasta voi lukea mm. sen, että Eerikinkartanon alkuperäinen nimi on ollut Koski tai Koskis ja että kartano on ollut mm. Grabben ja von Wahlbergin sukujen omistuksessa. 1900-luvulla kartanossa on toiminut maamieskoulu. Nykyisin siellä on vuokralaisia ja muutamia Kirkkonummen kunnan toimintoja.

Reitti alkaa pihan itäreunalta. Pähkinäpolun merkinnät ovat sinisiä, Eerikinpolun taas punaisia.

Ensimetreillä kuljetaan Eerikinkartanon leivintuvan ja saunan ohitse.

Polku kurvaa kohti etelää ja Haapajärveä.

Istuskelupaikkoja on aika mukava määrä. Ensimmäinen heti tässä kartanon pihan laidalla. Pähkinäpolkua kävellessäni oli syyskuu ja kartanon väki oli jättänyt sangollisen omenoita tälle penkille.

Vajaa puoli kilometriä kävelty ja saavutaan lähelle Haapajärven rantaa. Tässä kohdassa kaksi eri polkua eroavat toisistaan. Pähkinäpolku oikealle, Eerikinpolku vasemmalle, Jatkoimme siis sinne suuntaan.

Sata metriä ja seuraava istuskelupaikka - aivan rannan tuntumassa. Ilta-aurinko valaisi tämänkin penkin kauniisti. Mietimme vähän kahvitaukoa, mutta päätimme vielä jatkaa eteenpäin. Ehkä reitillä olisi vielä lisää penkkejä?

Oli. 700 metrin kohdalla saavutaan tanssiladolle, joka on muuten yhdeksäs kohde Eerikinpolulla. Teksti kertoo, että paikalliset yhdistykset kunnostivat talkoilla läheistä puistoa ja totesivat tarvitsevansa myös sisätiloja ja tanssilattiaa. Niin rannassa ollut lato kunnostettiin tanssiladoksi. Polku kulkee ladon seinää viistäen ja rannan puolella eräänlaista terassia pitkin. Terassilla oli kolme erinomaista penkkiä. Tässä tuulettomassa paikassa oli mukava istua iltakahvilla lintuja kiikaroiden.

Reitti jatkuu rannan tuntumassa.Tässä kohdassa kuljetaan hienolla puusillalla, kielot ja valkovuokot reunustavat polkua. Seuraavaksi, ihan muutaman kymmenen metrin jälkeen, vastaan tulee kesäteatteri.

Kesäteatterilta noustaan muutama metri mäelle, jossa voi ihmetellä kohdetta 13, noidankiveä. Reittiselosteen mukaan kivi on kutkuttanut kävijöiden mielikuvitusta, mutta sen historiasta ei tiedetä kovin paljoa. Sitä on ehkä käytetty pöytänä kartanon aikana.

Kartanosta puheenollen, nyt reittiseloste tarkoittanee tässä Navalan kartanoa, joka on jo näköpiirissä tammikujan päässä. Eerikinpolku käy kääntymässä tämän kartanon läheisyydessä. Navalan kartanon päärakennus on 1870-luvulta ja sen erikoiseen historiaan kuuluu kummallisia vaiheita, se on ollut mm. paikallisen punakaartin esikunnan käytössä kansalaissodan aikana ja sen jälkeen toiminut "teoreettisena karjanhoitokouluna", mitä se sitten tarkoittaneekin. Nykyisin rakennus on päiväkotikäytössä.

Navalan kartanolle johtavan tammikujan jälkeen oli vaikeaa löytää minkäänlaista reittimerkintää. Katsoin kartasta, että tarkoitus on kiertää tammikujan vieressä oleva jalkapallokenttä ja palata tietä pitkin kohti Eerikinkartanoa. Näin teimme. Ilman karttaa tässä olisi ollut ymmällään. Reitin varrella on yhä numeroituja tolppia, mm. panimosta ja kapakasta kertova kohde 17. Navala Ölbryggeri Ab on pitänyt täällä panimoa ja anniskelukrouvia. Rakennusten kivijaloista on yhä nähtävissä osia. Myös 1980-luvulla kunnostettu puisto ohitetaan näillä main.

Tanssiladon luota alkanut ympyräreitti päättyy. Kävelyä takana noin 1,7 km. Loppumatka palataan samaa reittiä Eerikinkartanolle.

Eerikinkartanolla pysäytin mittauslaitteet. Noin 2,3 kilometria kävelyä. Aikaa käytimme aika tasan tunnin, siihen sisältyi vartin kahvitauko. Polun varrella oli selvästi muutama muukin luonto- tai lintuharrastaja. Haapajärvi taitaa olla erinomainen lintujärvi, ja myös luonnonsuojelualue.

Reitti on todella helppo. Molemmat kartanot ovat vain muutaman metrin rantaa korkeammalla. Erinomainen reitti lyhyeen keväiseen iltakävelyyn!

Sijainti:  N=6682875.352, E=357922.760 (ETRS-TM35FIN)
GEO:lat=60.257618, GEO:lon=24.432634

Voit seurata retkitunnelmiani myös Instagramissa: @luontopolkumies ja Facebookissa

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Pähkinäpolku
Kaarniaispolku
Palakoskenkierros

Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Laukkosken luontopolku Pornaisissa

Linlon saaren kierros Kirkkonummella

Nukarinkosken ulkoilupolku Nurmijärvellä