Söderkullan ulkoilureitit Sipoossa

Päivämäärä: 13.5.2018 ja 19.8.2020
Luontopolkumiehen reittinumero: 18

Reitin pituus: 10 km/5 km
Kohokohdat: Pilvijärvi
Opasteet ja kyltit: Opasteet kohtalaiset. Muutamassa kohdassa ongelmiakin reitin löytymisessä.
Parkkipaikka: Söderkullan koulu, Neiti Miilintie 3, tai Möträskintiellä lähempänä Pilvijärveä.
Varusteet/jalkineet: Suureksi osaksi kalliota ja kangasta, melko kuivaa. Normaalioloissa lenkkareillakin pärjää.


Söderkullan ulkoilureittejä on valittavissa kaksi eri pituutta, viiden tai kymmenen kilometrin reitti. Kävelin viiden kilometrin kierroksen toukokuussa 2018 ja koko kympin elokuussa 2020. Pilvijärvellä olin käynyt pari kertaa jo ennen blogin pitoakin ja tiesin sen mukavaksi retkikohteeksi - sen rannalla kulkee mukavia polkuja ja rannoilla on paljon hyviä taukopaikkoja.

Auton voi parkkeerata koulun pihaan. Täältä lähtee iso määrä erilaisia ulkoilureittejä, mutta 5 ja 10 kilometrin luontopolkujen ympyräreitit alkavat muutaman sadan metrin päästä. Seuraa sinisiä ja oransseja merkintöjä puissa. Älä käänny ensimmäisen mäen päälle vasemmalle heti - vaan kulje muutama kymmenen metriä suoraan, reitti kääntyy läheltä frisbeegolrataa hetkeksi metsään. Polkua jatkuu satakunta metriä, sen jälkeen saavutaan risteykseen, jossa voi valita ympyräreitin kiertosuunnan. Olen kiertänyt reitin molemmilla kerroilla myötäpäivään, joten keskitytään siihen. Tästä siis ulkoilutietä vasemmalle.


Hetken päästä ulkoilutie kurvaa mäkeä alas ja saavutaan asfalttitien laitaan. Onneksi oranssit ja siniset reittimerkinnät löytyivät kätevästi liikennemerkin kupeesta, osasin jatkaa oikeaan suuntaan.

Reitti suunnisti takaisin kangasmetsään, tosin omakotitalojen takapihoja hipoen. Istuskelupaikkojakin oli tarjolla silloin tällöin.

Metsätyypit vaihtelevat heti alusta lähtien. Koivikossakin reittimerkintöjä oli tehty melkoinen määrä. Polkuja Söderkullassa risteilee melko paljon, reitillä on kuitenkin helppo pysyä.

Kallioita ylitettiin. Vesitorni siinsi taustalla.

Parin kilometrin jälkeen sininen ja oranssi reitti erosivat toisistaan. Jatketaanpa nyt vaikkapa sinistä reittiä. Reitillä on melko uusia 10 kilometrin lenkin opasteita, näitä ei ollut täällä vielä 2018 keväällä, kun reittiä ensi kerran tallustin. Möträskintien varrella noin kolmen kilometrin kohdalla on myös toinen parkkipaikka, josta on helppo lähteä Pilvijärven kävelylle - tai vaikka koko kympille.


Reilun kolmen kilometrin jälkeen saavuin Pilvijärven laskupuronotkoon, joka on aivan Pilvijärven eteläpäässä. Kaunis paikka - ja kaunista maisemaa on oikeastaan koko Pilvijärven rantamaisemaa seuraava polku.

Pilvijärven länsirannalla kulkeva polku nousee välillä rantakallioille ja välillä laskeutuu aivan järven rantaan.

Noin neljän ja puolen kilometrin kävelyn jälkeen saavutaan Pilvijärven uimarannalle, jossa oli molemmilla kävelyilläni aika paljon porukkaa. 2018 toukokuussa kevään ensimmäisenä hellepäivänä täällä oli jo paljon auringonpalvojia, piknikillä olevia kaveriporukoita, grillaavia perheitä. Jokunen rohkelikko näytti jo olevan uimassakin! Uimapaikalta löytyy vessat, tulipaikkoja, penkkejä ja pöytiä ja kesäisin myös kioski.

Reitti jatkuu uimarannalta Pilvijärven pohjoispäähän. Täällä on reitin hienoin pitkospuuosuus, aivan rannassa sijaitsevan suolämpäreen yli.

Seuraava kilometri kuljetaan metsän siimeksessä, melko hankalassa maastossa - polulla on paljon juuria ja reitti on suhteellisen kurainen. Tapasin elokuisella retkelläni reittiä kunnostavan herran, joka kertoi juuri tätä osuutta mahdollisesti korjattavan syksyn 2020 aikana. Reitille tuodaan puuhaketta, jotta siinä olisi helpompi kävellä. Metsäosuuden jälkeen kurvataan hetkeksi aikaa voimalinjan alle.

Reitin pohjoisimmassa paikassa kuljetaan hetken aikaa oikein vanhan ajan maalaismaisemassa. Peltoja, niittyjä, kärrytie. Kuljetaan jopa viljapeltojen laitaa pitkin.

Tunnelmasta toiseen - palataan lähemmäs Mjödträsk-nimistä järveä. Täällä oli melko tuliterä pitkospuuosuus. Pieneltä pätkältä pitkospuut puuttuivat, mutta niitä ilmeisesti tehdään uusiksi ihan tuota pikaa.

Käväisin pienen lenkin myös Mjödträskin rannassa. Kaunista ja rauhaisaa.


Sen jälkeen palataankin Söderkullan talojen väliin. Muutama metri käveltiin asfalttitietäkin. Näillä tienoin ollaankin sitten taas jo samalla reitillä viitosen lenkin kanssa eli merkinnät ovat jälleen sekä sinisiä että oransseja.

Vuonna 2018 täällä kävellessäni jotkut reittimerkinnät olivat jääneet vähän pensaiden sisään ja kävelin välillä 50 metriä väärään suuntaan. Nyt 2020 uudestaan kävellessäni ei ollut ainuttakaan epäselvää kohtaa. Reittimerkintöjä on todella runsaasti ja ne näkyivät jo kaukaa. 

Ympyräreitin viimeisillä metreillä kuljetaan frisbeegolf-kentän lähellä. Kannattaa varmuudeksi tarkkailla lentäviä kiekkoja. 

Ympyräreitti päättyi ja tästä voi palata takaisin Neiti Miilintielle parkkipaikalle. Kävelyyni meni aikaa noin kaksi ja puoli tuntia. Reitillä oli molemmilla kerroilla myös melko paljon muita ulkoilijoita, tämä on selvästi suosittu kävely- ja jopa juoksureitti. Söderkullan reitit ovat olleet myllerryksessä lähtöpaikan luona olevan työmaan takia, mutta nyt tilanne oli mielestäni selkeämpi. Reiteistä ja niiden kunnosta pidetään hyvää huolta, sen olen huomannut ja iloitsen siitä kovasti! Kannattaa käydä tutustumassa. 

Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Ponun perinnepostia -luontopolku Sipoossa
Storträskin reitti Sipoonkorven kansallispuistossa