Pyylin Polku Heinävedellä

Päivämäärä: 20.7.2017
Reitin pituus: Ympyräreitti noin 4 km
Kohokohdat: Iso-Pyylin ranta ja taukotupa, Pienen Koloveden ranta
Opasteet ja kyltit: Melko hyvät
Parkkipaikka: Pyylin talolla (josta noin 2 km ympyrän alkuun) tai tienristeyksessä, josta ympyräreitti lähtee.
Varusteet/jalkineet: Lenkkareilla pärjää, melko kuivaa. Muutama kosteahko kohta.
Heinäkuisena torstaina lähdin etsimään http://heinavesi.fi/vaellusreitit -sivulta löytämääni Pyylin Polkua. Google-tietojen mukaan Pyylin Polku oli joko 3,8 km tai 8 km, ajattelin käveleväni edes osan siitä. Mitään reittikarttaa en netistä löytänyt. Pyylinsaareen on kaverin mökiltä vain muutama kilometri, joten ajelin sinne koordinaatteinani vain tieosoite, Huutoniementie. Löysin helposti Huutoniementielle ja sitä ajellessani bongasin myös sinisiä merkkejä puissa, joten tiesin olevani oikeassa paikassa. Parin kilometrin ajon jälkeen löysin tienristeyksen vierestä parkkipaikan ja sen yhteydessä vihdoinkin myös oheisen reittikartan. Arvelin, että ympyräreitti olisi juuri se 3,8 km - erinomainen matka käveltäväksi.

Lähdin kävelemään kohti Iso-Pyylin järveä. Alku sujui hiekkatietä, muutaman sadan metrin päästä polku kääntyi kohti kuusimetsää. Opasteet olivat selkeät ja polku helppokulkuinen.

Vain parisataa metriä korpimaisemaa ja saavuin Iso-Pyylin rantaan. Rannasta löysin reittikartassa mainitun autiotuvan.

Autiotuvasta löytyi makuutilat muutamalle henkilölle, vieraskirjan mukaan yöpyjiä oli ollut muutama päivä aiemmin, sen jälkeen kirjassa ei ollut merkintöjä. Tuvan päädyssä oli iso katos ja hyvä makkaranpaistopaikka. Rannassa oli hyvä laituri. Yllätyksekseni löysin vielä viereisestä (ylemmässä kuvassa etualalla näkyvästä) rakennuksesta saunan. Hyvä varustelu! Jäin hetkeksi pitämään sadetta katoksen alle ja ihailemaan maisemaa.


Sateen loputtua jatkoin kävelyä. Seuraava kilometri oli todella kivikkoinen. Tuvan seinällä olleessa kartassa mainittua näkötornia ei tullut vastaan, ehkä se tieto oli vanhentunut. Koloveden kansallispuistoon siirtyminen oli merkitty kyltillä. Reitti oli koko ajan hyvin merkitty ja noin kilometrin matkan jälkeen vastaan tuli toinen karttaan merkitty rakennus, Pienen Koloveden rannalla sijaitseva laavu.


Laavun jälkeen matka jatkui todella vaihtelevassa maastossa. Hetken matkaa kävelin mäntykangasta, joka yhtäkkiä vaihtui lehtometsäksi ja sitten synkäksi korpimaisemaksi. Muutamissa kohdissa jouduin ylittämään, alittamaan tai kiertämään kaatuneita puita, muuten tämä osuus oli helppokulkuista. Kansallispuisto-osuuden loputtua alkoi hakkuuaukea, joka oli luultavasti tämän kävelyn haastavin osuus. Reittiä merkkaavat siniset tolpat jäivät pensaikon ja heinikon alle ja polun löytäminen vaati hieman ihmettelyä. Noin sadan metrin jälkeen aukea jätettiin taakse ja polku jatkui Ruokovirran rantaa pitkin. Lopuksi saavuin rantaa pitkin hiekkatien laitaan ja tapasin koko kävelyn ensimmäiset ihmiset. Paikalla olleet mökkiläiset kyselivät minulta, oliko reitti kunnossa ja kehuin, että kaikki oli jotakuinkin OK. Kertoivat antaneensa palautetta Heinäveden kunnalle hakkuuaukean kunnostamisesta ja siinä toki yhdyin mielipiteeseen.

Viimeinen vajaa kilometri kulki hiekkatietä pitkin, helppoa ja vaivatonta. Saavuin autolle noin tunnin ja vartin kävelyn jälkeen. Oikein mukava kokemus, vaihtelevaa maastoa ja mukavia maisemia.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Söderkullan ulkoilureitit Sipoossa

Luutaharjun Samo Lopella

Seitsemän lammen reitti Espoon Luukissa