Pitkäkosken luontopolku Vantaalla

Päivämäärä: 5.10.2020
Luontopolkumiehen reittinumero: 192
Reitin pituus: 1,7 km (edestakaisin)
Kohokohdat: Pitkäkoski ja sen rantalehto
Parkkipaikka: Helpoin paikka todennäköisesti Pitkäkosken Ulkoilumaja, Kuninkaantammentie, Helsinki
(Tänne kannattaa tulla polkupyörällä. Polkupyörille on telineet molemmissa päissä luontopolkua)
Opasteet/kyltit: Kohtuuhyvät
Varusteet/jalkineet: Hyväkuntoinen hiekkapolku, jossa pärjää hyvin vaikkapa lenkkareilla

Kaunis syksyinen aamu ja teki kovasti mieli luontopoluille. Päätin tällä kertaa jättää auton kotiin ja ajella polkupyörällä jollekin lähiseudun vielä kävelemättä tai ainakin dokumentoimatta jääneelle polulle. Valitsin kohteeksi Pitkäkosken luontopolun. Olen käynyt Pitkäkosken tienoilla kymmeniä kertoja, mutta varsinaista luontopolkua en ollut tähän asti koskaan kävellyt.

Vantaan kaupungin nettisivu ei mitenkään selkeästi kerro, mistä polku alkaa tai minkä pituinen se on. Sivuilta löytyvästä Pitkäkosken luonnonsuojelualueen esitteestä voi sentään katsoa karttaa ja todeta, että luontopolku on Vantaanjoen rantaa pitkin kulkeva janareitti. Seutu oli tosiaan minulle tuttu, joten ajoin pyörällä Helsingin puolella olevalle Pitkäkosken ulkoilumajalle ja parkkeerasin pyörän sinne. Kävelin noin parinsadan metrin matkan joen rantaan, ylitin sillan ja astuin Vantaan puolelle. Sillan kupeessa on portti ja sen takana heti opastaulu sekä pöytä ja penkit. Tämä on siis reitin läntinen aloituspiste. Ja tässä vaiheessa totesin myös, että polkupyörän olisi voinut parkkeerata ihan tähän reitin alkupisteeseen.

Tässä vielä sama luonnonsuojelualueen kartta, joka löytyy Vantaan kaupungin nettisivuiltakin. Luontopolku on merkitty karttaan valkoisella katkoviivalla.

Luonnossa luontopolkua ei ole merkitty. Täällä ei ole eksymisen vaaraa, reitti kulkee koko matkan rannan välittömässä läheisyydessä. Lehtomaisemaa ylläpidetään kaatamalla alikasvuston kuusia, joka mahdollistaa mm. pähkinäpensaan runsaan kasvun.

Halusin ottaa kuvan ylöspäin - pähkinäpensaiden lehdet olivat vielä melko vihreitä, 

Paikoitellen maisema muistuttaakin keski-eurooppalaista lehtometsää.

Reitin varrella on vielä kaksi taukopaikkaa, joista tämä varjoisa penkki/pöytä-yhdistelmä on itäisin, itse asiassa varmaankin noin 50 metriä itäiseltä portilta.

Reitin rakenteet ovat hyvässä kunnossa, niin nämäkin portaat, jotka vievät itäisen aloituspisteen luo.

Jokaisella portaalla oli lehtikokoelma. 

Itäinen aloituspiste on Jokitien päässä. Täällä ei ole parkkipaikkoja autoille, vain pyöräteline polkupyörille.

Opastaulun tekstit ovat erilaiset kuin läntisessä aloituspisteessä. Täällä kerrotaan mm. vieraslajeista kuten minkki tai pajuasteri. 

Käännyin takaisin. Olin kävellessäni bongannut nämä asterimaiset kukinnot ja kävin paluumatkalla ne kuvaamassa. Uskoisin tämän olevan juuri kyseinen pajuasteri, jota pidetään harmillisena joskaan ei ihan haitallisena vieraslajina. 

Pajuasteri kasvoi itse asiassa tämän reitin keskimmäisen taukopaikan vieressä (joka sekin on vain parisataa metriä itäisestä aloituspaikasta). Tämä penkkien reunustama lava on aivan joen rannassa ja siihen paistoi mukavasti aamupäivän aurinko. Istahdin kahville ja eväsleivälle,

Palasin omalle lähtöpaikalleni läntiselle lähtöpaikalle. Otin vielä kuvan Vantaanjoen ylittävältä sillalta. 

Kävelyyn meni taukoineenkin aikaa vain vajaat 40 minuuttia. Muitakin ulkoilijoita oli kohtalaisen paljon, vaikka oli syksyinen arkiaamu. Täällä voi myös lenkkeillä, mutta polkupyöräily polulla on kielletty. 

Pitkäkosken luontopolku on mukava lyhyt kävelyreitti, jossa voi hetken tuntea olevansa Keski-Euroopan poluilla. Ja kosken kohinaa on mukava kuunnella pähkinäpensaiden katveessa kävellessään!